Kuinkahan yleistä tämä on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmailija

Vieras
Eli pariskunta saa lapsen, nainen jää kotiin sitä hoitamaan, mies käy tietenkin töissä kuin ennenkin.

Pikkuhiljaa naisen mielestä mies ei osallistu riittävästi lapsen hitoon ja kotiaskareisiin, hänen mielestään miehen töiden jälkeen alkaa naisen "oma aika", jolloin miehen kuuluisi hoitaa lapsi ja tehdä kotona töitä.

Kun tämä ei toteudu, otetaan ero tai ainakin ollaan muuten vain erittäin tyytymättömiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmailija:
Eli pariskunta saa lapsen, nainen jää kotiin sitä hoitamaan, mies käy tietenkin töissä kuin ennenkin.

Pikkuhiljaa naisen mielestä mies ei osallistu riittävästi lapsen hitoon ja kotiaskareisiin, hänen mielestään miehen töiden jälkeen alkaa naisen "oma aika", jolloin miehen kuuluisi hoitaa lapsi ja tehdä kotona töitä.

Kun tämä ei toteudu, otetaan ero tai ainakin ollaan muuten vain erittäin tyytymättömiä.

no meillä kait osittain noin että havahduin siihen etti mies osallistu, toki meillä tilanne erilaibnen kun exä oli vuorotöissä jolloin töitä ei ole joka päivä... mutta kun vapaapäivätkin meni iltaan asti nukkuessa ja yhden kakkavaipan vaihtaminen oli liki mahdotobnta, kun kaikki piti erikseen pyytää ja silloinkin vastaus oli aina ei.. kun mä menin takaisin töihin, joka siis kans vuorotyötä niin mun uni oli tois arvoista, vaikka olin kuinka väsynyt niin lapsenhoito,kodinhoito ja eläimet oli mun homma.. vaikka olsiin valvonut 36 tuntia putkeen niin kaikki oli silti mun hoidettava... kyllä siinä pinna kiristyy melkoisesti... toki meillä oli paljon muutakin siinä eron takana mutta kyllä mä ymmärrän että toisen totaalinen osallistumattomuus voi ajaa eron partaalle
 
Mun pointti oli siis siinä että tää tuntuu olevan niiiin yleistä. Jotkut naiset ei vaan tahdo ymmärtää sitä että sen miehen täytyy käydä tienaamassa se tilipussi että pärjäävät, jollain kodinhoitotuella ei kovin pitkälle eletä.

Toisekseen ymmärtämys miehen työtä kohtaan loppuu siihen viimeistään jos on työpäivän jälkeen väsynyt kuten varmaan olisi itsekin jos kävisi palkkatöissä vieraalla.

Menisin kolmen lapsen äitinä väittämään että se kotona oleminen ei ole verrattavissa palkkatyöhön vaan kyllä siinä nyt vaan pääsee helpommalla jos nyt tietysti lapset perusterveitä. Oksennustauti jne. sairaspäiviä voi verrata siihen että onhan normiduunissakin välillä kiireempiä päiviä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mun pointti oli siis siinä että tää tuntuu olevan niiiin yleistä. Jotkut naiset ei vaan tahdo ymmärtää sitä että sen miehen täytyy käydä tienaamassa se tilipussi että pärjäävät, jollain kodinhoitotuella ei kovin pitkälle eletä.

Toisekseen ymmärtämys miehen työtä kohtaan loppuu siihen viimeistään jos on työpäivän jälkeen väsynyt kuten varmaan olisi itsekin jos kävisi palkkatöissä vieraalla.

Menisin kolmen lapsen äitinä väittämään että se kotona oleminen ei ole verrattavissa palkkatyöhön vaan kyllä siinä nyt vaan pääsee helpommalla jos nyt tietysti lapset perusterveitä. Oksennustauti jne. sairaspäiviä voi verrata siihen että onhan normiduunissakin välillä kiireempiä päiviä..

mutta mitä jso tilanne on että nainen käy myös töissä...? vieläkö pitää riittää ymmärrystä.. vai voisko vaan olla että jotkut miehet ei vaan osaa kantaa vastuuta perheestään muuten kuin käymällä töissä... en usko että ihan erotaan jos nainen kotona ja mies käy töissä.. siis kyllä ne syyt on sitten syvemmällä..
 
Itsekin välillä suututtaa kun mies tulee töistä kotiin ja haluaa "huoahtaa".
No, sitä kiukussaan sitten aina purkaa että voisit sinäkin jotain tehdä, mutta onneks harvoin.

Ja viikonloppuisin mies on kyllä 100% mukana kaikessa koti hommissa ja tekee varmaan enemmän kuin minä jolloin minä saan sitten laiskotella.

Eli en ainakaan normaali tilassa alennu tuohon onneksi, suutuspäissään on eri asia :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mun pointti oli siis siinä että tää tuntuu olevan niiiin yleistä. Jotkut naiset ei vaan tahdo ymmärtää sitä että sen miehen täytyy käydä tienaamassa se tilipussi että pärjäävät, jollain kodinhoitotuella ei kovin pitkälle eletä.

Toisekseen ymmärtämys miehen työtä kohtaan loppuu siihen viimeistään jos on työpäivän jälkeen väsynyt kuten varmaan olisi itsekin jos kävisi palkkatöissä vieraalla.

Menisin kolmen lapsen äitinä väittämään että se kotona oleminen ei ole verrattavissa palkkatyöhön vaan kyllä siinä nyt vaan pääsee helpommalla jos nyt tietysti lapset perusterveitä. Oksennustauti jne. sairaspäiviä voi verrata siihen että onhan normiduunissakin välillä kiireempiä päiviä..

No, meillä on kyllä niin että mies on toimistotöissä/johtotehtävissä, ja pääsee päivittäin paljon helpommalla kuin minä. Lounaspalavereita, saunapalavereita jne. Mä olen kotona kolmen lapsen kanssa, joista kaksi on erityislapsia. Ja usein kipeinä.

Ja mä ymmärrän senkin, että mieskin tarvii omaa aikaa, sen lisäksi että saa nollata päätään autossa ajaessaan kotiin kolme varttia suuntaansa. Mä sen sijaan olen aamusta alkaen tässä jatkuvassa hälinässä, ja saan olla hiljaisuudessa vain jos mies vie lapset ulos sitten kun on kotona.

Mulla kyllä mun mielestä on täysi oikeus vaatia se oma aika, vaikka mä olen "vain" kotona hoitamassa meidän lapsia, ja kotihoidontuki ja omaishoidontuki onkin tulona todella pieni. Se on ollut miehenkin valinta, että lapsia ei laiteta päiväkotiin.

 
Kyllä mä ymmärrän sen, että miksi niin käy. Tosi helposti se menee nimittäin siihen, että se työssä käyvä olettaa, että sen kotona olevan "työvuoro" jatkuu vuorokauden ympäri ja toisaalta se kotona oleva odottaa, että edes sen ajan kun se työssäkäyvä on kotona, se osallistuu myös kotitöihin.

Kotihoidontuki ja hoitovapaakin on kuitenkin vain lasten kotona hoitamista varten, ei sitä varten että toinen oli 24/7 kotiorjana toiselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Kyllä mä ymmärrän sen, että miksi niin käy. Tosi helposti se menee nimittäin siihen, että se työssä käyvä olettaa, että sen kotona olevan "työvuoro" jatkuu vuorokauden ympäri ja toisaalta se kotona oleva odottaa, että edes sen ajan kun se työssäkäyvä on kotona, se osallistuu myös kotitöihin.

Kotihoidontuki ja hoitovapaakin on kuitenkin vain lasten kotona hoitamista varten, ei sitä varten että toinen oli 24/7 kotiorjana toiselle.

ja kun pahimmillaan sitten se työssäkäyvä mies naputtaa vaimolleen kun se ei tee tarpeeksi jos silloin tälläin jää kotihommat vähemmälle.. kokemusta tästä löytyy... että jos ei pyykkiä ole pesty niin siitä valitetaan... ei suinkaan itse laiteta konetta pyörimään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tilhi:
ja kun pahimmillaan sitten se työssäkäyvä mies naputtaa vaimolleen kun se ei tee tarpeeksi jos silloin tälläin jää kotihommat vähemmälle.. kokemusta tästä löytyy... että jos ei pyykkiä ole pesty niin siitä valitetaan... ei suinkaan itse laiteta konetta pyörimään...

Joo, niinhän se usein saattaa mennä. Että se työssäkäyvä olettaa, että kotonaoleva on koko ajan vastuussa ihan kaikesta mitä siellä kotona tehdään.
 
Meillä mies on hoitovapaalla ja minä töissä. Kyllä ketuttaisi, jos ukko sanoisi kotiin tultuani, että mun pitäis ruveta helkkaristi kotihommailemaan. Se on ukon homma josta sille maksetaan. Toki lasten kanssa haluan olla ja olenkin tosipaljon, mutta epäreilua minusta olis, jos ukko vaan lähtisi pois ja mun pitäsi ottaa työpäivän jälkeen vetovastuu...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kukaan ei tunnu olevan sitoutunut kehenkään tuossa perheessä...

Peesaan. Ihan samalla tavalla molemmilla vanhemmilla on oikeus lepohetkeen ja omaan aikaan työpäivän päätyttyä... Naisella se työpäivä on kotona lapsen kanssa, miehellä siellä työpaikalla. Täytyy vaan sopia missä järjestyksessä asiat tapahtuu... Ennen ku mies lomautettiin, annoin hänen huiolia hetken ennen omaa levähtämistäni. Suoraan töistä tultua ei o ihan parhaimmillaan, vaan on hyvä levähtää hieman ennen ku alkaa touhuta lapsen kanssa.

Kotityöt ja lapsen hoito kuuluu molemmille... Mut se kumpi on kotona tekee tietty enemmän. Sit jos molemmat töissä, työnjako enemmänki tasan.
 
Mun nykyisen mieheni entinen suhde kaatui siihen että heille syntyi kaksi lasta vuoden välein (nainen nimenomaan ehdottomasti halusi lapset niin peräkkäin). Muutenkin nainen oli maallisen perään, piti olla uusi iso omakotitalo kalliilla alueella, uusi bemari jne kaikki viimesen päälle.

No mies teki sitten reissuhommia jotta sai tienattua rahaa tarpeeksi tän homman pyöritykseen, viikonloput oli kotona ja hoiti lapsia kun nainen kulki omissa menoissaan. Siellä oli odottamassa myös siivoaminen ja pyykkivuoret jne kun nainen ei ollut viikolla jaksanut.

Ei mennyt kauan kun nainen ryhtyi valittamaan siitä kun mies ei ole myös viikolla kotona lasten kanssa ja tekemässä kotitöitä, jonkun aikaa koettikin ajaa muutamat sadat kilometrit aamua iltaa töihin mutta eihän se niinkään onnistunut.

Lopulta nainen ilmoitti eräänä päivänä että naapurista löytyi uusi mies, oli tavarat rapulla odottamassa parissa kassissa.

Ja ei mennyt kauaa kun nainen itki miestä takaisin, tää uusi ei kuulemma viitsinyt taas tienata tarpeeksi rahaa vaan oli kotona melkein aina ja se sitten vasta hermostuttikin. Onneksi ei takaisin huolinut vaan sain ihanan miehen itselleni.
 
no itse olen kotiäiti aikana tehnyt suurimmaksi osaksi kotityöt, mies fyysisesti raskaassa vuorotyössä, toki töiden jälkeen mies viettää aikaa myös lasten kanssa ja saatoin muutaman kerran viikossa käydä salilla ym. mutta nyt kun olemme molemmat töissä, minä fyysisesti raskaassa päivätyössä (kokki) niin teemme kotityöt yhdessä, toki ruoan laitan aina minä, koska mies ei yksinkertaisesti hallitse sitä puolta. mielestäni se menee niin että se kuka on kotona tekee kotihommat ja se kuka käy töissä voi hiukan niissä avustaa(ei kuitenkaan paljoa) ja sitten kun molemmat on töissä niin jaetaan puoliksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmailija:
Eli pariskunta saa lapsen, nainen jää kotiin sitä hoitamaan, mies käy tietenkin töissä kuin ennenkin.

Pikkuhiljaa naisen mielestä mies ei osallistu riittävästi lapsen hitoon ja kotiaskareisiin, hänen mielestään miehen töiden jälkeen alkaa naisen "oma aika", jolloin miehen kuuluisi hoitaa lapsi ja tehdä kotona töitä.

Kun tämä ei toteudu, otetaan ero tai ainakin ollaan muuten vain erittäin tyytymättömiä.

En tiedä kyllä ketään tämmöstä. Luulen, että tuo on vaan tekosyy eikä oikea syy siihen eroon. Eli oikea syy on jomman kumman pettäminen, rakkauden totaaliväljähtyminen ja muut vaikeudet. Eivät kaikki ole takroitettu yhteen.

Sen sijaan tiedän, että moni nainen on tuskastunut, koska mies ei töiden jäkleen tee enää muuta kuin pelaa pleikkaria. Eli ei yhteistä aikaa yhtään vietetä, toinen istuu koneella tai käy harrastuksissa jnejne. Ja tuollainen pakostakin kyllä suhteen väljäyttää, sama se kumpi tuossa roolissa on.
 

Yhteistyössä