Kuka tiesi jo raskauden aikana ettei aio imettää?

["vieras"]

En ole sen kummemmin asiaa ajatellut koskaan, vasta nyt on alkanut nousta sellainen selvä visio että minä en imetä. Koko imetys tuntuu ajatuksena aika vastenmieliseltä, vaikka vauvaa kovasti rakkaudella odotan. Uskon myös, että se pulloruokinta on paljon helpompaa. Ehkä hormonit sekoittaa pään..

Mutta te jotka ette imetä/imettäneet, koska sen päätitte ja miksi niin?

 

["vieras"]

Mä en ole vielä raskaanakaan, mutta olen päättänyt, että jos imetys on pelkästään hankalaa ja aiheuttaa vain itkua, ahdistusta ja väsymystä, lopetan sen aikaisemmin kuin on suositus. Esikoista yritin väkisin imettää 4kk ja melkein joka kerta vauva huusi ja minä itkin, en enää aio kiusata itseäni tai lasta sellaiselle. Haaveilen kyllä, että seuraavan kanssa imetys onnistuisi eikä olisi jatkuvaa taistoa. Imetyksessä tietysti alkuun tuli rinnat kipeäksi, mutta muuten se oli sata kertaa helpompaa ja nopeampaa kuin pulloruokinta silloin kun onnistui.

 

["viivi"]

Kroppa sen päätti jo ennen lapsien syntymää. Rinnoissa synnynnäinen vika jonka huomaa vasta murrosiän jälkeen. Elikkäs maitorauhaset eivät kehittyneet ja rinnat tubulaariset.

 

[tn]

Et varmaan tule saamaan kovin mukavia vastauksia . Toisten imetys tai imettämättä jättäminen ei minulle kuulu, mutta se pulloruokinta on merkittävästi imetystä vaivalloisempaa!!! Eli älä nyt tuosta syystä jätä imettämättä!

 

[hoya bella]

[QUOTE="vieras";24635455]En ole sen kummemmin asiaa ajatellut koskaan, vasta nyt on alkanut nousta sellainen selvä visio että minä en imetä. Koko imetys tuntuu ajatuksena aika vastenmieliseltä, vaikka vauvaa kovasti rakkaudella odotan. Uskon myös, että se pulloruokinta on paljon helpompaa. Ehkä hormonit sekoittaa pään..
[/QUOTE]

Hormonit todella taitavat sekoittaa päätäsi sillä eihän tuota muuten voi millään tavalla ymmärtää Tai ehkä minun raskaushormonit sekoittaa pään, että mulle tuli itku tuosta sun kirjoituksesta.

 

["vieras"]

Et varmaan tule saamaan kovin mukavia vastauksia . Toisten imetys tai imettämättä jättäminen ei minulle kuulu, mutta se pulloruokinta on merkittävästi imetystä vaivalloisempaa!!! Eli älä nyt tuosta syystä jätä imettämättä!

Voi tietysti olla niinkin juu....

 

["vieras"]

Hormonit todella taitavat sekoittaa päätäsi sillä eihän tuota muuten voi millään tavalla ymmärtää Tai ehkä minun raskaushormonit sekoittaa pään, että mulle tuli itku tuosta sun kirjoituksesta.

Jaa, no koita selviytyä .

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24635491]Mä en ole vielä raskaanakaan, mutta olen päättänyt, että jos imetys on pelkästään hankalaa ja aiheuttaa vain itkua, ahdistusta ja väsymystä, lopetan sen aikaisemmin kuin on suositus. Esikoista yritin väkisin imettää 4kk ja melkein joka kerta vauva huusi ja minä itkin, en enää aio kiusata itseäni tai lasta sellaiselle. Haaveilen kyllä, että seuraavan kanssa imetys onnistuisi eikä olisi jatkuvaa taistoa. Imetyksessä tietysti alkuun tuli rinnat kipeäksi, mutta muuten se oli sata kertaa helpompaa ja nopeampaa kuin pulloruokinta silloin kun onnistui.[/QUOTE]

Kiitos vastauksesta! Juu, sen olen kyllä päättänyt että jos se ei vaan onnistu tai tuntuu hankalalta tai ahdistavalta niin sitten en vain imetä. Olen kumminkin ajatellut että kokeilen imettämistä alussa, eihän sitä muuten tiedä...

 

[..]

Mä olen myös päättänyt, et jos joudun taas itkemään ja itkettämään lastani neljä viikkoa imetyksen takia niin lopetan sitten suosiolla. Ekan kohdalla imetys ei onnistunut. Se ei oikeastioikeasti onnistunut vaikka olisin halunnut, vauva ei imenyt, maito nousi hitaasti ja toiseen rintaan ei oikeastaan koskaan noussut vaikka pumppasin ja imetin ja imetin ja pumppasin. Se oli kauheaa. Oli tosi vapauttavaa kun päätin, etten enää edes yritä. Vihdoinkin pystyin keskittymään ihanaan vauvaan ja sain lapsen tyytyväiseksi ja kylläiseksi ilman huudattamista. Maitoa kyllä pumppasin sitten muutaman kuukauden niin paljon kun rinnoista lähti, se vasta ihanaa oli kun annoin itselleni luvan lopettaa senkin. Tuntui, että päivästä puolet meni pumppaamiseen ja syöttämiseen.

Sisko päätti raskausaikana olla imettämästä kaksosiaan. Sai sairaalassa jotain maidonnousua estävää juttua ja oli neuvolassa puhunut etukäteen, ettei halua minkäänlaista imetyspainostusta. Ihan siksi, koska siskolla jo ennestään poika, joka myös vaatii paljon huomiota eikä siitä olis mitään tullut jos vuorotellen on vauva tississä kiinni. Ja siksi, että mies pystyy paremmin myös vauvoja hoitamaan. Ja siksi, että esikoisen kohdalla osittain imetysongelmat johtivat synnytyksenjälkeiseen masennukseen.

Mut onnistuessaan imetys on kätevää, kannattaa ehkä kuitenkin kokeilla jos se onnistuiskin hyvin.

 

["vieras"]

Mä päätin raskaana olessani että en imetä, sairaalan papruihin merkkarin myös näin. En oe etä on mun ja vauvan juttu, vastenmieliseltä tuntui ja etenkin kylässä tuttavani lapsi alkoi sylissäni hamuamaan rintaani.... puistattaa ajatus että pitäisi imettää lasta. Ei kiitos.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24635633]Mä päätin raskaana olessani että en imetä, sairaalan papruihin merkkarin myös näin. En oe etä on mun ja vauvan juttu, vastenmieliseltä tuntui ja etenkin kylässä tuttavani lapsi alkoi sylissäni hamuamaan rintaani.... puistattaa ajatus että pitäisi imettää lasta. Ei kiitos.[/QUOTE]

Ja sairaalassa sain pillerin joka esti maidon tuloa sekä nousua.

 

[Phoebsi]

Hormonit todella taitavat sekoittaa päätäsi sillä eihän tuota muuten voi millään tavalla ymmärtää Tai ehkä minun raskaushormonit sekoittaa pään, että mulle tuli itku tuosta sun kirjoituksesta.

Naiset on erilaisia, eikä ajatus imetyksen vastenmielisyydestä tee kenestäkään huonoa ihmistä, huonoa äitiä. Ap:n ajatukset voi muuttua, tai sitten ei muutu.

 

[x4]

Olen imettänyt lapsiani max.4-6vkoa ja myös tulevaa lasta aion imettää ehkäpä kuukauden, katsotaan kuinka hyvin ja pian tottuu juomaan pullosta ja kaikki muutenkin ok. Kestän sen alun kun muutenkin olo kauhea synnytyksien jälkeen, joten puren hammasta ja imetän vähän aikaa, mutta kuukausiksi minusta ei siihen olisi. Inhoan imetystä, siitä tulee todella kuvottava olo ja maidon antaminen pullosta/korvikkeet eivät ole koskaan ollut mitenkään hankalaa, päin vastoin!

 

[järkkyä]

Et noinki voi ajatella, et "en sitte imetä" . Aivan eri asia, jos ei onnistu, tai ei onnistu vaan rinnat menee rikki tms..mulla itellä kävi niin ja imetin monta kuukautta rintakumeilla. Mut et "joo mä haluun lapsen, mut en sitä maidon tuloo" kuulostat lellityltä pennulta, joka saa aina mitä tahtoo. Ne pilleritki pitäis olla vain semmosia varten, jotka menettää lapsensa, etteivät tarvi sitä maidon tuloo.

 

[Phoebsi]

Olen imettänyt lapsiani max.4-6vkoa ja myös tulevaa lasta aion imettää ehkäpä kuukauden, katsotaan kuinka hyvin ja pian tottuu juomaan pullosta ja kaikki muutenkin ok. Kestän sen alun kun muutenkin olo kauhea synnytyksien jälkeen, joten puren hammasta ja imetän vähän aikaa, mutta kuukausiksi minusta ei siihen olisi. Inhoan imetystä, siitä tulee todella kuvottava olo ja maidon antaminen pullosta/korvikkeet eivät ole koskaan ollut mitenkään hankalaa, päin vastoin!

En minäkään kokenut pullosta antamista hankalana, vaikka se vaatikin kaiken maailman tekemistä. Ihanaa siinä oli sekin, etten ollut ainoa joka vauvaa pystyi syöttämään.

 

[x4]

Hormonit todella taitavat sekoittaa päätäsi sillä eihän tuota muuten voi millään tavalla ymmärtää Tai ehkä minun raskaushormonit sekoittaa pään, että mulle tuli itku tuosta sun kirjoituksesta.

Mikä sinua "itkettää" siinä jos joku ei yksinkertaisesti kestä imetystä?! Ei se vauva siihen kuole, päin vastoin varmasti koko perhe voi paremmin jos äiti tietää, ettei imetys onnistu häneltä ja tekee kuten parhaaksi näkee. En minäkään "voi ymmärtää" äitejä, jotka imettävät yli 1v. lasta, mutta he varmasti tietävät ja ymmärtävät itse, miksi se heistä on aivan luonnollista!

 

["vieras"]

Et noinki voi ajatella, et "en sitte imetä" . Aivan eri asia, jos ei onnistu, tai ei onnistu vaan rinnat menee rikki tms..mulla itellä kävi niin ja imetin monta kuukautta rintakumeilla. Mut et "joo mä haluun lapsen, mut en sitä maidon tuloo" kuulostat lellityltä pennulta, joka saa aina mitä tahtoo. Ne pilleritki pitäis olla vain semmosia varten, jotka menettää lapsensa, etteivät tarvi sitä maidon tuloo.

No sulle varmaan pitää antaa sitten kruunu siitä hyvästä

Mulle ei ole niinkään ongelma maidon tulo, tuntuu vaan siltä että en tule imettämään, tai ainakaan pitkään. En nyt tiedä onko tässä kyse mistään tahdon läpi saamisesta, kyllähän jokainen itse päättää tämän asian.

aloittaja

 

[???]

[QUOTE="viivi";24635498]Kroppa sen päätti jo ennen lapsien syntymää. Rinnoissa synnynnäinen vika jonka huomaa vasta murrosiän jälkeen. Elikkäs maitorauhaset eivät kehittyneet ja rinnat tubulaariset.[/QUOTE]

Kerrotko lisää tästä?
Itselläni ei imetys onnistunut kun maito ei noussut millään keinolla, ja "rinnat" on lähes olemattomat.

 

["jenni"]

Ehkä imetystä ei kannattaisi etukäteen miettiä niin kamalasti, jos se ahdistaa? Musta ainakin homma vaikutti sitä omituisemmalta, mitä enemmän sitä mietti, joten lopetin miettimisen. En myöskään kauheasti vatvonut sitä, mitä MÄ haluan, vaan ajattelin, että vauvan parhaaksi sitä voi astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Niinhän joutuu jo raskaanaollessaan ja synnyttäessäänkin tekemään monesti, joten yhtä hyvin voi vielä jatkaa myöhemminkin.

 

["kätilö"]

Kerrotko lisää tästä?
Itselläni ei imetys onnistunut kun maito ei noussut millään keinolla, ja "rinnat" on lähes olemattomat.

Googlaa tubulaariset rinnat. Siellä on paljonkin kuvia, jotka selventää mistä on kyse. Tubulaarisia rintoja ei ihan älyttömästi ole ja usea ei edes tiedä sellaisia itsellä olevan. Maito niihin nousee ainakin mun 11v kokemuksella selkeästi huonommin.

 

["tinttu"]

no mä en varsinaisesti ollut imetystä vastaan, mutta jotenkin mä arvasin sen etukäteen etten tule kovin pitkään imettämään lasta. ja niinhän siinä kävi, ihan hirveetä taistelua ja kamalaa sattui, lapsi imi ja imi tuntikausia ja silti verensokerit laski .. rintakumin kanssa imetin noin pari kuukautta korvikkeen ohella.

mun mielestä jokainen saa päättää itse miten tekee, kunhan lapsi ei ravinnotta jää.

Jos joskus satun vielä lapsen saamaan, toivon kyllä että imetys onnistuisi. Jos imettäminen tuottaa suurempaa stressiä ja pahaa mieltä niin sitten jätän imettämättä

 

[Linda11]

Et varmaan tule saamaan kovin mukavia vastauksia . Toisten imetys tai imettämättä jättäminen ei minulle kuulu, mutta se pulloruokinta on merkittävästi imetystä vaivalloisempaa!!! Eli älä nyt tuosta syystä jätä imettämättä!

Mitä ihmettä ?! Tuo kirjoitus ei millään muotoa pidä paikkaansa!
Kolmen lapsen äitinä, joista nuorimpana kaksoset - voin todellakin sydämeni pohjasta sanoa - miten miljoona kertaa helpompaa on pulloruokinta, kuin imetys!!!
Ja nyt en puhu pelkästään kahden vauvan saman-aikaisesta ruokkimisesta, vaan siitä - että kun äitinä huomaa, miten vauva tulee paljon nopeammin tyytyväiseksi ja onnelliseksi , miksi taistella tuon imetys-myytin kanssa?

Itseäni myös kauhistuttaa tuo kangistunut ajattelumuoto , että imetyksellä on suoranainen yhteys siihen - kuinka hyvä äiti äiti olet jne... aivan kamalaa!
Me kaikki koemme tuon imetyksen niin eritavalla ja kaikille se ei ole yhtä helppoa.
Jos maidoneritys ei ole aivan huippuluokkaa - miksi kiusata itseään ja vauvaa?

On tosi tärkeää äitinä keskittyä jaksamiseen ja myös itseensä, monesti on paljon helpompaa antaa vauvalle maito pullosta ja turhaan miettiä moista. Sillä ei ole mitään tekemistä muiden asioiden kanssa! Ja tuo kopioimani teksti yllä : en voi uskoa, että joku kirjoittaa tuollaista soopaa.

Säälin kovasti niitä, jotka uuvuttavat itseään, jos imetys ei suju tai vielä pahoittavat mielensä ulkopuolisten kommenteista, se on jokaisen ikioma asia ja jokainen tekee myös niin, kuinka parhaaksi näkee.
Eikä tuon imetys mielestäni ( anteeksi kun sanon tämän ) tee ketään onnellisemmaksikaan..
itselläni hyvä ystävä, jonka yli vuoden ikäinen kokoajan kiinni tississä ja se on ... välillä jopa surullista katsottavaa. Ystäväni kokee tämän jo itsekkin rasittavaksi, mutta ei tietenkään äitinä saa helposti lopetettua - ja hän monesti väsyneenä itkeekin, että miksi aina pitää kulkea tissit ulkona kotona väsyneenä.

Äitiys koostuus miljoonasta pienestä palasesta ja tämä vain yksi niistä. Kukin tavallaan ja sille nostan hattua!

Ja kyllä - olen itsekkin nyt raskaana eli odotan 4. lastamme.

Ja en varmasti aioa taistella tuon asian kanssa hetkeäkään, enkä tunne siitä mitään syyllisyyttä. Jos maitoni ei vauvalle riitä ja imetys menisi vain tuntien itkuksi molemmin puolin.. ehei, onneksi maailmassa on muitakin vaihtoehtoja.

 

["jenni"]

Mitä ihmettä ?! Tuo kirjoitus ei millään muotoa pidä paikkaansa!
Kolmen lapsen äitinä, joista nuorimpana kaksoset - voin todellakin sydämeni pohjasta sanoa - miten miljoona kertaa helpompaa on pulloruokinta, kuin imetys!!!

Eiköhän tuossa tarkoitettu verrata onnistunutta imetystä ja pulloruokintaa, ei sellaista imetystä, joka vaatii kamalasti ponnisteluja. Alussahan imetys vaatii työtä ja huomiota, mutta myöhemmin se on vain paidan nosto ja lapsi syliin viideksi minuutiksi. Siihen verrattuna pulloruokinta on työläämpää lämmittämisineen ja tiskeineen.

 

[g,fgd]

Joskus näistä aloituksista tulee sellainen tunne, että mitähän se äiti oikeasti haluaa, jonkun nukkevauvan? Otetaan se vauva taikasauvalla sieltä mahasta pois ja viedään muualle hoitoon, tuodaan sitten välillä äidille ihailtavaksi, jotta sillä voi leikkiä pukemisleikkejä ja kävellä vaunujen kanssa kaduilla, sitten taas muiden hoiviin tai vaikka yöksi äänieristettyyn koppiin omaan sänkyyn, niin ei häiritse kauneusunia.. Se olis varmaan parhautta se.

 

[meah]

Kahdesta viimeisestä tiesin jo raskaana ollessa, etten tod.näk. tule imettämään.

Kolmannenkin kanssa kokeilin n. 1,5kk. Neljännen kohdalla tajusin heivata sen homman jo 3 viikon jälkeen.

Mun iho ei kestä imetystä.
Kahden ensimmäisenkin kanssa olisi vauva-aika ollut aikalailla helpompaa ja nautittavampaa, jos olisin älynnyt olla välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä, ja lopettaa ajoissa.