Kukaan ei tullut 8-vuotiaan synttäreille :(

["neh"]

No mulla on jo aikuiset lapset, mutta jos olen palstalta oikein ymmärtänyt, niin on ihan yleisesti nykyisin tapana kutsua koko luokka (ainakin samaa sukupuolta olevat). Lapset eivät saa kuulemma enää päättää, keitä kutsuvat. Ja siinä tulee sitten mukana ne Risto ja Erkkikin, joiden vuoksi ehkä muut lapset ei haluakaan tulla. Jos Ristoa ja Erkkiä ei kutsuttaisi, juhliin saattaisi muut tullakin. Varmasti on siis muitakin syotä, mutta tämä voisi olla yksi.

Okei, itse en tähän "kutsutaan koko luokka"-juttuun en ole törmännyt. Ja vaikka meidän jätkät ovat käyneet nyt parin vuoden aikana aika monet kymmenet synttärit, niin yhdetkään eivät ole olleet sellaiset, jossa olisi ollut koko luokka/ryhmä.

 

[säpäle harmaana]

Kun itse olin pieni, synttäreille kutsuttiin sekä niitä ystäviä mutta muitakin. En edes osaa sanoa miksi näin. Miksi ei? Koko luokallista vanhempiani tuskin olisivat hyväksyneet, olihan meitä luokassa 28 oppilasta, mutta esim. ne luokkamme seitsemän poikaa varmaan jossain vaiheessa kutsuivat jokainen toisensa ja sen ymmärrän hyvin.

Minä syytän tästä tilanteesta sekä niitä vanhempia jotka oikeasti ylläpitävät kilpavarustelua (itseäni tällainen harmittaa sillä minä PIDÄN juhlien järjestämisestä, leipomisesta ja koristelusta mutta en missään tapauksessa tee näitä näyttääkseni muille) että niitä, jotka ovat niin epäsosiaalisia ja epäkohteliaita, etteivät yksinkertaisesti välitä.

Enkä nyt tiedä, miksi takerrutaan tuohon että miksi pitää kutsua koko luokka. No, jos todella on kutsuttu koko luokka ja ketään ei tule, niin kyllä se enemmän niistä poisjääneistä ja heidän vanhemmistaan ja heidän arvoistaan kertoo kuin sen juhlijan.

Näin minustakin. Kuulostaa pikemminkin syrjimiseltä ja kiusaamiselta, kuin siitä, ettei ihan joka juhlaan jaksa vaivautua.

 

[Keittiönoita]

Ai. Minä luulin, että tässä puhuttiin siitä, ettei menemättömyydestä edes jakseta ilmoittaa, kun niitä kutsuja tulee joka tuutista.

No ei varmaan jaksetakaan, jos kutsu tulee nk "nobodyltä" eikä ystävältä. ja tästä päästäänkin siihen, että minusta vaikuttaa - tosin vain palstakeskustelujen perusteella - että nykylapsilla on tosi vähän ystäviä. Ainoat kontaktit muihin lapsiin (sisaruksia lukuunottamatta) tuntuu olevan päiväkodissa ja koulussa, ei juurikaan kotipihalla iltaisin ja viikonloppuisin.

 

[säpäle harmaana]

No ei varmaan jaksetakaan, jos kutsu tulee nk "nobodyltä" eikä ystävältä. ja tästä päästäänkin siihen, että minusta vaikuttaa - tosin vain palstakeskustelujen perusteella - että nykylapsilla on tosi vähän ystäviä. Ainoat kontaktit muihin lapsiin (sisaruksia lukuunottamatta) tuntuu olevan päiväkodissa ja koulussa, ei juurikaan kotipihalla iltaisin ja viikonloppuisin.

Millä ihmeen logiikalla koulussa ei ole oikeita ystäviä toisin kuin kotipihalla? Niiden kanssa kuitenkin ollaan tekemisissä päivittäin. Miksi koulukaverit olisivat "nobodyjä"? Ja aika usein ne kotipihan kaverit ovat kuitenkin samassa koulussa.

 

[Jellonainen]

En todellakaan ymmärrä, miten voi erotella että ystäviä saa kutsua ja muita luokka/tarha/harrastuskavereita ei. Usein synttärikutsu on myös kutsu ystävystymään paremmin, mutta nähtävästi näillä "eliittilapsilla" on jo niin paljon ystäviä, ettei uusiin edes tarvitse tutustua. Halveksittava asenne. Jos lapsi ei ole päässyt porukoihin, niin ei myöskään anneta tilaisuutta päästä, kun vanhemmat katsovat ettei oman lapsen tarvitse tähän tutustua.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="neh";29315660]Okei, itse en tähän "kutsutaan koko luokka"-juttuun en ole törmännyt. Ja vaikka meidän jätkät ovat käyneet nyt parin vuoden aikana aika monet kymmenet synttärit, niin yhdetkään eivät ole olleet sellaiset, jossa olisi ollut koko luokka/ryhmä.[/QUOTE]
Ei minunkaan lasteni aikaan ollut tapana kutsua koko luokkaa. Puhumattakaan omasta lapsuudestani, kun luokassa oli yli 30 oppilasta ja perheet asuivat hädin tuskin 60 neliön kolmioissa. Ei ollut yksinkertaisesti tilaa isolle juhlavierasjoukolle.

Minusta on hyvä muistaa, että suurin osa lapsista edelleenkin viettää ihan tavalliset synttärit. Suurin osa kutsutuista tulee, osa ei pääse tulemaan. Kutsuessa olisi aina hyvä muistaa miettiä, miksi olettaa kutsutun haluavan tulla. Lasten elämässä on niin paljon hoploppia, hiphoppia ja hupluppia ihan normaalissa arjessakin, että jonkun toisen synttärit sinällään ei ole enää mikään kohokohta. Lasten välillä pitäisi siis olla ystävyys tai vähintäänkin kaveruus. Jos sitä suhdetta ei ole, miksi vaivautua jonkun synttäreille (paitsi jos ne on jotkut huippuhienot synttärit)? Ja tästä päästäänkin synttäreiden kilpavarusteluun....

 

[Just noin]

Keittiönoita saattaa olla oikeassa siinä ettei pihakavereita enää ole niin kuin ennen. Sen näkee meidänkin pihalla: samanikäisiä lapsia olisi talossa useita mutta harvoin leikkivät pihalla eivätkä ole kavereita keskenään. Vanhemmat kutsuvat omien kavereidensa lapsia kotiin tai pihalle "leikkitreffeille". Oma lapseni on joskus huonolla menestyksellä yrittänyt pyytää naapurin lapsia ulos leikkimään. Niinpä meidänkin piti mennä siihen käytäntöön että kutsutaan muualta kavereita meille kun naapurin lapset on jääneet ihan vieraiksi. Omassa lapsuudessa parhaat kaverit asuivat naapurissa.

 

[Keittiönoita]

Millä ihmeen logiikalla koulussa ei ole oikeita ystäviä toisin kuin kotipihalla? Niiden kanssa kuitenkin ollaan tekemisissä päivittäin. Miksi koulukaverit olisivat "nobodyjä"? Ja aika usein ne kotipihan kaverit ovat kuitenkin samassa koulussa.

Siis tottakai koulussakin voi olla ystäviä, mutta se, että sattuu olemaan samalla luokalla X:n kanssa ei tee X:stä ystävää. Voihan olla, että lapsi ei ole X:n kanssa juuri missään tekemisissä muualla kuin korkeintaan oepttajan määräämänä ryhmätöissä. Välituntinsa X viettää Y:n kanssa eikä suinkaan tämän synttärisankarin. X ei koskaan vietä vapaa-aikaansa synttärisankarin kanssa, ei käy tämän luona leikkimässä, ei pelaa futista kentällä...ainoa yhdistävä tekijä on oppitunnit samassa luokassa. Musta on ihan ymmärrettävää, jos X:ää ei tämän lapsen synttäritkään sitten pahemmin kiinnosta.

 

[Keittiönoita]

En todellakaan ymmärrä, miten voi erotella että ystäviä saa kutsua ja muita luokka/tarha/harrastuskavereita ei. Usein synttärikutsu on myös kutsu ystävystymään paremmin, mutta nähtävästi näillä "eliittilapsilla" on jo niin paljon ystäviä, ettei uusiin edes tarvitse tutustua. Halveksittava asenne. Jos lapsi ei ole päässyt porukoihin, niin ei myöskään anneta tilaisuutta päästä, kun vanhemmat katsovat ettei oman lapsen tarvitse tähän tutustua.

Ei mun pointtini ollut, etteikö muita lapsia SAISI kutsua. Pointtini oli, että ei pidä ihmetellä, jos näitä muita lapsia ei kiinnosta tulla.

Mietipä itse... jos saisit vaikkapa työsi puolesta joka toinen viikko kutsun johonkin kissanristiäisiin...menisitkö kaikkiin? Vuoden ajan? kahden vuoden ajan? Viiden vuoden ajan? Vai tulisiko jossain vaiheessa fiilis, että "voi ei taas, en kyllä mene!"?

 

[Keittiönoita]

Keittiönoita saattaa olla oikeassa siinä ettei pihakavereita enää ole niin kuin ennen. Sen näkee meidänkin pihalla: samanikäisiä lapsia olisi talossa useita mutta harvoin leikkivät pihalla eivätkä ole kavereita keskenään. Vanhemmat kutsuvat omien kavereidensa lapsia kotiin tai pihalle "leikkitreffeille". Oma lapseni on joskus huonolla menestyksellä yrittänyt pyytää naapurin lapsia ulos leikkimään. Niinpä meidänkin piti mennä siihen käytäntöön että kutsutaan muualta kavereita meille kun naapurin lapset on jääneet ihan vieraiksi. Omassa lapsuudessa parhaat kaverit asuivat naapurissa.

Näin oli minunkin lapsuudessani. Ja myös omien lasteni lapsuudessa. Eli ystävät oli niitä, joiden kanssa oltiin vapaa-ajalla. Toki sama lapsi saattoi olla myös samalla luokalla, mutta ystävyys syntyi juuri siitä vapaa-ajalla leikkimisestä ja olisi ollut aivan sama, vaikka toinen lapsi olisi ollut rinnakkaisluokalla tai ylemmällä/alemmalla luokalla. Kuinka monen aikuisenkaan ystävät oikeasti löytyvät työpaikalta? Veikkaan, että suurimmalla osalla ystävät löytyvät vapaa-ajalta.

 

[Jellonainen]

Kutsuessa olisi aina hyvä muistaa miettiä, miksi olettaa kutsutun haluavan tulla.

Siksi, että minusta on peruskohteliaisuutta tulla kun on kutsuttu ellei ole todellista estettä. On itsekkyyttä ja ylenkatsomista, jos katsoo että tuo kutsu (ja kutsuja) ei ole niin tärkeä että minun ei siitä tarvitse välittää.

Oman ajan uhraus ehkä pari tuntia kuukaudessa (ei niitä ei-niin-parhaiden-kavereiden kutsuja kenellekään varmaankaan viikottain tule) on niin pieni juttu, etteikö siihen ole nykylapsella aikaa. Tai sitten voi miettiä onko lapsen päivät tungettu niin täyteen ohjattuja harrastuksia, ettei ole normaaliin vapaaseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa aikaa. Se kutsu on kuitenkin aina sille kutsujalle iso juttu!

 

["miuku"]

No mulla on jo aikuiset lapset, mutta jos olen palstalta oikein ymmärtänyt, niin on ihan yleisesti nykyisin tapana kutsua koko luokka (ainakin samaa sukupuolta olevat). Lapset eivät saa kuulemma enää päättää, keitä kutsuvat. Ja siinä tulee sitten mukana ne Risto ja Erkkikin, joiden vuoksi ehkä muut lapset ei haluakaan tulla. Jos Ristoa ja Erkkiä ei kutsuttaisi, juhliin saattaisi muut tullakin. Varmasti on siis muitakin syotä, mutta tämä voisi olla yksi.

Mulla on joteki sellanen tuntuma sun viesteihin, että et ole ihan kartalla tämän päivän lasten systeemeistä. Vertaat niitä omaan lapsuuteen joskus 50-luvulla (?) ja sun aikuisten lasten lapsuuteen 60-70-luvulla (?).
Lapset eivät juurikaan enää leiki pihalla suurina kokoonpanoina kuten ennenvanhaan on ollut tapana. Vanhemmat pitkään töissä, illat lyhyitä, ystäviä on ne luokkakaverit ja ehkä harrastuskaverit. Sekä jokunen yksittäinen samalla alueella asuva lapsi. Päiväkoti ikäiset eivät juuri koskaan leiki pihalla ilman vanhempia ja heillä ei siis ole muita ystäviä kuin päiväkoti kaverit ja jos vanhemmalla on aikaa ja energiaa muodostaa ystävyys suhteita ja näillä on suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevina lapsia - ehkä on ehkä ei. Pointti siis siinä, että sulla on tosi kummalliset aatokset lasten ystävistä sekä näistä synttärikutsu asioista. Olen lukenut eräänkin ketjun samasta aiheesta jossa kommentoit juuri samoin sanoin kuin tässä ketjussa. Että lasten pitäisi kutsua vain oikeita ystäviä ja että perheillä on synttäriähky jne. en nyt oikein usko, että kyse on siitä. Ja sun kommentit ovat tästä päivästä vieraantuneen ihmisen kommentteja. Enkä tarkoita pahalla, ei munkaan äiti 50-luvulla syntynyt ihminen oikein ymmärrä nykyajan toimintaa ja lasten systeemejä

 

[Jellonainen]

Mietipä itse... jos saisit vaikkapa työsi puolesta joka toinen viikko kutsun johonkin kissanristiäisiin...menisitkö kaikkiin?

Älä liioittele. Ihan oikeasti, ei kenenkään lapsi saa joka toinen viikko kutsua jonkun puolituntemattoman synttäreille.

 

["miuku"]

Siksi, että minusta on peruskohteliaisuutta tulla kun on kutsuttu ellei ole todellista estettä. On itsekkyyttä ja ylenkatsomista, jos katsoo että tuo kutsu (ja kutsuja) ei ole niin tärkeä että minun ei siitä tarvitse välittää.

Oman ajan uhraus ehkä pari tuntia kuukaudessa (ei niitä ei-niin-parhaiden-kavereiden kutsuja kenellekään varmaankaan viikottain tule) on niin pieni juttu, etteikö siihen ole nykylapsella aikaa. Tai sitten voi miettiä onko lapsen päivät tungettu niin täyteen ohjattuja harrastuksia, ettei ole normaaliin vapaaseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa aikaa. Se kutsu on kuitenkin aina sille kutsujalle iso juttu!

Ihan kamala ajatus, että jos joku kutsuu lapsen synttäreille aletteisi ensiksi miettimään, että miksi se haluaa minut synttäreille, että mitkä on sen motiivit??
:O Tämä siis sun tekstiin viitaten keittiönoiden kommenttiin :O
Mun mielestä myös, jos on kutsuttu synttäreille sinne mennään jos ei ole joku iso este sairaus tai joku ihan oikea syy. Ja jos on este siitä ilmoitetaan. Ei iso vaiva, mutta hyvin hyvin kohteliasta. Lapsi oppii käytöstavat kotona.

 

["miuku"]

Mietipä itse... jos saisit vaikkapa työsi puolesta joka toinen viikko kutsun johonkin kissanristiäisiin...menisitkö kaikkiin? Vuoden ajan? kahden vuoden ajan? Viiden vuoden ajan? Vai tulisiko jossain vaiheessa fiilis, että "voi ei taas, en kyllä mene!"?

Ei kai työpaikan aikuisten juttuja voi verrata ollenkaan alakouluikäisten kutsuihin. Tämä korostaa entisestään sitä minkä jo tossa kirjoitin, että sulla ei keittönoita ole mitään käsitystä lapsista.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="miuku";29315935]Mulla on joteki sellanen tuntuma sun viesteihin, että et ole ihan kartalla tämän päivän lasten systeemeistä. Vertaat niitä omaan lapsuuteen joskus 50-luvulla (?) ja sun aikuisten lasten lapsuuteen 60-70-luvulla (?).
Lapset eivät juurikaan enää leiki pihalla suurina kokoonpanoina kuten ennenvanhaan on ollut tapana. Vanhemmat pitkään töissä, illat lyhyitä, ystäviä on ne luokkakaverit ja ehkä harrastuskaverit. Sekä jokunen yksittäinen samalla alueella asuva lapsi. Päiväkoti ikäiset eivät juuri koskaan leiki pihalla ilman vanhempia ja heillä ei siis ole muita ystäviä kuin päiväkoti kaverit ja jos vanhemmalla on aikaa ja energiaa muodostaa ystävyys suhteita ja näillä on suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevina lapsia - ehkä on ehkä ei. Pointti siis siinä, että sulla on tosi kummalliset aatokset lasten ystävistä sekä näistä synttärikutsu asioista. Olen lukenut eräänkin ketjun samasta aiheesta jossa kommentoit juuri samoin sanoin kuin tässä ketjussa. Että lasten pitäisi kutsua vain oikeita ystäviä ja että perheillä on synttäriähky jne. en nyt oikein usko, että kyse on siitä. Ja sun kommentit ovat tästä päivästä vieraantuneen ihmisen kommentteja. Enkä tarkoita pahalla, ei munkaan äiti 50-luvulla syntynyt ihminen oikein ymmärrä nykyajan toimintaa ja lasten systeemejä [/QUOTE]
Olet varmasti ihan oikeassa. vertaan omaa lapsuuttani (60-luvulla) sekä omien lasteni lapsuutta (90-luvulla). Ja olen ollut huomaavinani, että lasten elämä on muuttunut. Ystäviä ei enää ole, on vain joukko muita lapsia, joiden kanssa joutuu syystä tai toisesta päivisin olemaan samassa tilassa. En yhtään ihmettele, että alkaa olla jo aikuisiakin, joilla ei ole yhtäkään ystävää. Minusta se vaan on hurjan surullista, mutta jos sinusta se on vaan hyvä asia, niin mitäpä mä olisin vastaankaan sanomaan.

 

[Keittiönoita]

Älä liioittele. Ihan oikeasti, ei kenenkään lapsi saa joka toinen viikko kutsua jonkun puolituntemattoman synttäreille.

Kyllä niitä alkaa isommissa perheissä olla nykyisin niitäkin, joilla tupsahtelee joka toinen viikko synttärikutsuja.

 

[vierasy]

Tuo on niiiin surullista, mun pahin painajainen aina, vaikkei kertaakaan ole noin käynyt . Meillä pojat 4- ja 8v. ja vanhemmalla ollut jo useammat kaverisynttärit.

 

[Pin]

Kyllä niitä alkaa isommissa perheissä olla nykyisin niitäkin, joilla tupsahtelee joka toinen viikko synttärikutsuja.

Meillä oli juuri neljät synttärit yhden viikonlopun aikana. (vain kaksi lasta joista toinen vauva)Tästä viisastuneena kieltäydymme osasta ens kerralla, ne kun ei aina jakaudu niin nätisti..

 

[misStar]

senku ihmettelet. Mutta mä lähden viikkaan nyt pyykkejä ja käytän tämän seuraavan tunnin järkevämmin ku istuen netissä.
Ja MINÄ kereen kyllä hoitaan kaikki lasten asiat oikeen hyvin mitä pitääkin. Mutta en aijo edeleenkään vetää mitään ressiä siittä että tuliko nyt sirkka-Mirjamin mutsille laitettua sitä viestiä.

Ihana asenne. Not.

 

[Muslimi]

Meillä ainakin lapsella tilanne sellainen että nämä lapset tuolee eri puolin kaupunkia kouluun (keh.vammaisten koulu) ja suurin osa näistä on maahanmuuttajia ja ei nämä vanhemmat mitään vastaa lapset puhuu kyllä omalleni että on tulossa mutta eipä kukaan tule kun ei varmaan sieltä kotoa aleta kuskaamaan.
Toinen että erään lapsen vanhemmat on tehneet selväksi ettei heidän lapselleen saa antaa synttärikutsuja,
en tiedä syytä mutta kun lapseni oli antamassa oli opettaja sanonut ettei sille saa antaa,
liekö sitten jehova? tiedä sitä sitten.

Muslimit eivätkä Jehovan todistajat vietä synttäreitä.

 

[Keittiönoita]

Meillä oli juuri neljät synttärit yhden viikonlopun aikana. (vain kaksi lasta joista toinen vauva)Tästä viisastuneena kieltäydymme osasta ens kerralla, ne kun ei aina jakaudu niin nätisti..

Tätä juuri tarkoitin. Kivatkin asiat muuttuvat rasitteeksi, jos niitä on liikaa. Vähemmän kivat nopeammin kuin tosi kivat.

 

["nuuh"]

Missä ihmeen mörkölöissä te asutte jos ei pihapiirin lapset leiki keskenään tai täytyy viedä ja hakea synttärikutsuille?Mietitään lahjojen arvoja ja arvostellaan juhlien käsikirjoitusta :/
Tänään on tämän pihapiirin mukulat (eka-kuudesluokkakaiset) tehny yhdessä pihakatoksessa läksyjä, ruokatauot kotona ja nyt rakentelevat lumiesteitä sotaleikeille jotka eilen jäivät kesken. Viime to olivat 8-v synttärit yhdellä pojalla ja ketään vierasta ei tarvinnut erikseen kyyditellä, ihan omin jaloin jaksoivat kävellä. Lahjankin tiesin etukäteen hankkia ilman hintajärkytystä, pojat keräävät tiettyä sarjaa ja siihen on aina helppo löytää uusia. Ja kaikkihan tietää mitä sillä ei oo ja se tuo sen ja tämä tuo ton ja tuo tuo tämän niin mä vien sitten tän. Ettekö te tiedä millä lapsenne leikkii?

 

["hmh"]

Kyllä joskus voi olla niinkin että joku juhla-ajankohta vain on ihan mahdoton. Jos järjestää synttärit keskikesällä, joulun edellä tai uudenvuodenpäivänä, on syytä valmistautua siihen että synttärivieraita ei ehkä sitten tulekaan...