K
Kiusatun_sisko
Vieras
Olipa kerran pieni koulupoika. Tämä poika tykkäsi käydä koulua, siellä oli kavereita ja asioiden oppiminen oli kivaa. Kävi kuitenkin niin, että kaksi hänen luokkakaveriaan ottivat hänet silmätikukseen. Kaikki alkoi pienellä naljailulla, mutta muuttui koko ajan uhkaavampaan suuntaan.
Eräänä päivänä kun tämä pieni koulupoika oli kotimatkalla, nämä toiset pojat kävivät hänen kimppuunsa. Muutamia iskuja vatsaan, potkuja kylkeen ja sen sellaista poikamaista kujeilua. Pienen pojan repun toiset pojat levittivät metsään ja heittelivät kirjoja ympäriinsä.
Seuraavana päivänä pieni poika kertoi opettajalleen, että oli hukannut yhden kirjan. Muuten päivä meni aika siedettävästi. Kenties nämä kaksi poikaa olivat saaneet tarpeekseen? Kenties se oli ohi. Ja oli jo torstai...
Koulumatkalla pientä poikaa pelotti, mutta kaikki meni hyvin. Poika alkoi olla toiveikas, että kyseessä olisi ohimenevä juttu. Koitti perjantai...
Päivä meni hyvin ja perjantaina koululaiset pääsivät vähän aikaisemmin. Kiusaajapojat lähtivät kuin ammuttuina polkupyörillään ja pieni poika oli iloinen, koska kiusaajat katosivat hänen silmistään...
Kun poika ajoi polkupyörällään kotimatkaansa ja saapui metsänreunalla, metsästä hyökkäsi joku. Se oli se toinen poika. Hän työnsi pienen pojan pyörineen kumoon. Pieni poika satutti polvensa ja huusi kivusta. Samalla toinenkin kiusaaja saapui paikalle. Tällä kertaa he antoivat pienelle pojalle kunnon selkäsaunan. Vähän toista kuin silloin ekalla kerralla. Edellisellä kerralla hakkaaminen ja potkiminen kestivät ehkä puoli minuuttia, tällä kertaa useita minuutteja. Pojat myös potkivat pienen pojan pyörän kunnolla rikki ja heittivät pojan repun korkealle puun oksalle.
Tästä on nyt aikaa 30 vuotta. Nyt tämä pieni poika on lopulta paikassa, jossa häntä ei enää kukaan kiusaa. EI koskaan.
Eräänä päivänä kun tämä pieni koulupoika oli kotimatkalla, nämä toiset pojat kävivät hänen kimppuunsa. Muutamia iskuja vatsaan, potkuja kylkeen ja sen sellaista poikamaista kujeilua. Pienen pojan repun toiset pojat levittivät metsään ja heittelivät kirjoja ympäriinsä.
Seuraavana päivänä pieni poika kertoi opettajalleen, että oli hukannut yhden kirjan. Muuten päivä meni aika siedettävästi. Kenties nämä kaksi poikaa olivat saaneet tarpeekseen? Kenties se oli ohi. Ja oli jo torstai...
Koulumatkalla pientä poikaa pelotti, mutta kaikki meni hyvin. Poika alkoi olla toiveikas, että kyseessä olisi ohimenevä juttu. Koitti perjantai...
Päivä meni hyvin ja perjantaina koululaiset pääsivät vähän aikaisemmin. Kiusaajapojat lähtivät kuin ammuttuina polkupyörillään ja pieni poika oli iloinen, koska kiusaajat katosivat hänen silmistään...
Kun poika ajoi polkupyörällään kotimatkaansa ja saapui metsänreunalla, metsästä hyökkäsi joku. Se oli se toinen poika. Hän työnsi pienen pojan pyörineen kumoon. Pieni poika satutti polvensa ja huusi kivusta. Samalla toinenkin kiusaaja saapui paikalle. Tällä kertaa he antoivat pienelle pojalle kunnon selkäsaunan. Vähän toista kuin silloin ekalla kerralla. Edellisellä kerralla hakkaaminen ja potkiminen kestivät ehkä puoli minuuttia, tällä kertaa useita minuutteja. Pojat myös potkivat pienen pojan pyörän kunnolla rikki ja heittivät pojan repun korkealle puun oksalle.
Tästä on nyt aikaa 30 vuotta. Nyt tämä pieni poika on lopulta paikassa, jossa häntä ei enää kukaan kiusaa. EI koskaan.