kummallinen suhde?

[xxyy]

Aloin reilun 10 vuoden suhteen jälkeen uuteen suhteeseen ja siinä olen ollut nyt muutaman kuukauden ajan. Mies vakuuttelee, että tykkää paljon ja on kaksin ollessa aivan ihana. Sanoo, että on tosissaan suhteessa. Mutta hän ei puhu minusta kellekkään, ei ystävilleen eikä vanhemmilleen ei kellekkään. Vietämme aika paljon aikaa yhdessä aina kaksin. Tulevaisuutta ei myöskään suunnitella, olen kyllä yrittänyt. Kannattaako tuollaiseen panostaa ja vain odotella vai mitä?

 

[ääripää]

Minua taas viedä retuutettiin jo parin ensimmäisen viikon tutustumisen jälkeen paikasta ja tilaisuudesta toiseen.
Sain vaikutelman että jokaikisen iikan piti päästä näkemään minut ja tietenkin antamaan kommenttinsa kaverilleni.
Kaksinoloa jäi siten minimaallisen vähän..nyt sitä ei luojan kiitos olekkaan enää ollenkaan.
Ensi kesänä minut olisi varmaan viety karjatalousnäyttelyihin.......................

 

[jepuniakas]

Jos se on jotenkin yksinkertaisesti tollopää tai ei joko halua tai häpeää jotain. En muuta keksinyt..

 

[aldente]

Muutama kuukausi on todella lyhyt aika uuden kumppanin kanssa jos takana on kymmenen vuoden suhde. Ei mikään ihme että tulevaisuutta ei täysillä suunnitella, tutustukaa nyt ihmeessä ensin toisiinne. Kauhealla tohinalla pitää rakentaa jotain suurta vaikka ei edes alkuhuuma ole vielä ohi. Malttia sanon minä.

Mielestäni on kypsää ottaa rauhallisesti, tutustua kunnolla ja vasta sitten ruveta suunnittelemaan häitä tai yhteenmuuttoa.

 

[xxyy]

Tulevaisuuden suunnittelulla en tietenkään tarkoittanut häitä ym. vaan ihan ensi kesää ja yleensäkkin viikkoa pidemmälle.