Kummanlaisessa perheessä vihtyisit paremmin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
A: Läheiset välit, mitään tunteita ei peitellä, kaikista asioista puhutaan. Porukka on kuin Serranojen perheestä.
Omien lasten lisäksi on melkein aina lasten kavereita, jotka saavat olla perheessä melkein kuin perheenjäseninä. Lapset ovat avoimia, osaavat käyttäytyä koulussa ja julkisilla paikoilla, kotona saattavat olla kurittomia ja huutavat vanhemmilleen vastaan asioista. Varsinkin murrosiässä kyseenalaistavat kaiken. Lasten kiukutteluista ja temppuiluista ei tehdä kovin isoa numeroa, lapsia ei kasvateta fyysisillä kurituksilla vaan keskustelemalla.
Koirat, kissat juoksevat pitkin poikin, talossa on melkein aina avoimet ovet sukulaisille, ystäville, tutuille ja heitä käy paljon. Ruokaa laitetaan kokoajan.
Sitä myös jaetaan avokätisesti kaikille. Vieraatkin tuovat tullessaan ruoka-aineita ja taas laitetaan ruokaa.

B: Läheiset välit, on asiat joista puhutaan ja ne joista ei puhuta. Suvun kesken on suoranaisia "tabuaiheita" joista ei kukaan puhu mitään. Suvun jäsenen tekemä itsemurha, mt- ongelmat muunmuassa.
Tiukka kasvatus, lapset eivät sano vastaan, tarvittaessa annetaan tukkapöllyä ja risuakin. Lapset ovat hyväkäytöksisiä ja kilttejä, eivät napise aikuisille vastaan.
Lapset saavat tavata kavereitaan kotonakin, siitä pitää sopia etukäteen. Yökyläilyjä ei sallita. Ruokaa tarjotaan vaan juhlissa, sukulaisille ja perheenjäsenille.
Ollaan kyllä vieraanvaraisia, jos joku sattuu poikkeamaan kylään keitetään kahvit.

Minä olen kotoisin A- tyyppisestä perheestä, mieheni tollaisesta kuin B.
 
Haluaisin elää A-elämää, mutta valitettavasti olen lapsuuteni elänyt tuota B:n kaltaista ja se on tehnyt itsestäni kamalan "rajoittuneen". En osaa ottaa rennosti jos ympärillä on sotkua, porukkaa tulee ja menee, jos asioita ei ole etukäteen sovittu ja suunniteltu... En vaan kykene A:han, vaikka kuinka haluaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KiviäkinKiinnostaa;25704416:
Serranot on parodiaa, mutta siltikin ehdottomasti vaihtoehto a.

Niin onkin, Serranothan on tv-sarja. Laitoin sen siksi tuohon, kun mieheni sanoi että teidän suku on kuin Serranot. Jos teistä ei olisi varotettu etukäteen niin joku ujo ja rauhallisempi ihminen saattaisi saada sätkyt ;)
 
[QUOTE="vieras";25704471]Haluaisin elää A-elämää, mutta valitettavasti olen lapsuuteni elänyt tuota B:n kaltaista ja se on tehnyt itsestäni kamalan "rajoittuneen". En osaa ottaa rennosti jos ympärillä on sotkua, porukkaa tulee ja menee, jos asioita ei ole etukäteen sovittu ja suunniteltu... En vaan kykene A:han, vaikka kuinka haluaisin.[/QUOTE]

Itselläni on sama, etten voi ottaa rennosti jos kaikki ei ole just vaan melkein. Mutta en kyllä edes haluaisi olla A tyyppinen.
 
olen itse ennemmin a-sorttia ja mies kotoisin ennemmin b-tyylistä. olen yrittänyt vuosien varrella jostain ihme syystä mukautua hänen olemisentapaansa (meillä ei ollut lapsia ja olin masentunut), ja tuloksena on se, että vieroksun miehen porukkaa ja he minua. en osaa olla kotonani niin epäkodikkaassa elämäntyylissä.

tästä aiheutuu painetta tietysti myös parisuhteeseen. ja joudun taistelemaan, etten kadottaisi itseäni. miehellä on taito hiljaisesti olettaa ja edellyttää asioita ilman, että ymmärrän miten mua vedätetään. on ollut työlästä kehittää kyky keskeyttää ne prosessit ennen kuin olen antanut liikaa periksi.
 
olen itse ennemmin a-sorttia ja mies kotoisin ennemmin b-tyylistä. olen yrittänyt vuosien varrella jostain ihme syystä mukautua hänen olemisentapaansa (meillä ei ollut lapsia ja olin masentunut), ja tuloksena on se, että vieroksun miehen porukkaa ja he minua. en osaa olla kotonani niin epäkodikkaassa elämäntyylissä.

tästä aiheutuu painetta tietysti myös parisuhteeseen. ja joudun taistelemaan, etten kadottaisi itseäni. miehellä on taito hiljaisesti olettaa ja edellyttää asioita ilman, että ymmärrän miten mua vedätetään. on ollut työlästä kehittää kyky keskeyttää ne prosessit ennen kuin olen antanut liikaa periksi.

Meillä on niinpäin, että mieheni on enempi oppinut elämään mun tavallani. Puhumaan asioista, olemaan avoin, riitelemään ja sitten sopimaan.
Se tykkää kovasti sukulaisistani ja pärjää nykyään ihan hyvin meidän kanssa. Meillä on kolme lasta ja kotonamme toimitaan enemmän niinkuin minun kotonani, muttei meillä ole kokoajan avoimet ovet kaikille. Mieheni ei jaksaisi sellaista, enkä kyllä minäkään :)
Minäkin pidän mieheni sukulaisista ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen.
 
[QUOTE="vieras";25704471]Haluaisin elää A-elämää, mutta valitettavasti olen lapsuuteni elänyt tuota B:n kaltaista ja se on tehnyt itsestäni kamalan "rajoittuneen". En osaa ottaa rennosti jos ympärillä on sotkua, porukkaa tulee ja menee, jos asioita ei ole etukäteen sovittu ja suunniteltu... En vaan kykene A:han, vaikka kuinka haluaisin.[/QUOTE]

peesi.
 
siis ruokaa laitetaan koko ajan. Kuka sitä laittaa koko ajan? Jos meillä asuisi monta sukupolvea vaikka ja se joku joka laittaisi koko ajan ruokaa, olisi joku muu kuin minä, kuten vaikka mummo, tai naimaton täti, niin olisihan se kiva joo. Mutta jos minä laitan koko ajan ruokaa kaikillle mahdollisille vierailijoille, niin entä oma kunto, lasten harrastukset, oma työ, siivoukset?

Huomauttaisin, että serranon perhe on sarja. Välttämättä espanjassakaan elämä ei oikeasti ole noin ihanaa.
 

Yhteistyössä