Kumpikaan kummi ei muistanut lasta, huomautanko asiasta?

[..............]

Minä en enää suostu kummiksi juuri sen takia, että ihmisillä on näin tyhmiä vaatimuksia ja odotuksia kummiudesta. Yksi kummilapsi on, jonka jälkeen olen ilmoittanut muille, että kummiksi en enää suostu. Tätä yhtä muistan syntymäpäivänä ja Jouluna, vaikken todellakaan ole sitä mieltä, että se on kummin tarkoitus. Kummin tarkoitus on juurikin huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta, mutta onneksi tämän kummilapseni vanhemmat ei ole kovin uskonnollisia, kuten en minäkään... Sellaisessa tapauksessa en olisi suostunut edes tämän yhden lapsen kummiksi.

 

[sdfghjklö]

Lue ketju!

"Ei kummin velvollisuus ole muistaa synttäreitä, vaan tukea lapsen kristillistä kasvatusta, jos nyt sellaista toivotte... "

Kummin ensisijaisena tehtävänä on kristillinen kasvatus yhdessä vanhempien kanssa (mikä ei nykyaikana kyllä useimminkaan toteudu), mutta kummi on myös;
"kastetulle läheinen aikuinen ystävä ja käytännön auttaja. Kummin tehtävä on ylhäältä tukea vanhempia turvallisen kasvuympäristön rakentamisessa lapselle ja toimia tilanteen niin vaatiessa vanhempien sijaisena."

 

[...]

Te kaksi viimeistä vierasta: aika kulunutta soopaa taas.

Itse luulin että kummius on lapsen elämässä mukana olemista, muistamista silloin tällöin, ainakin edes syntymäpäivänä. Ei lapsemme mitään traumoja tästä saa, minua vain harmittaa.

Anteeksi nyt kovasti, mutta kyllä tuo oma valituksesi on melko kulunutta soopaa. Tiedätkö että ihmisisuhteet kulkevat molempiin suuntiin. Toki kummilla on velvollisuuksia, mutta niin on kummilapsen vanhemmillakin. Jos kummia ei mitenkään huomioida, ei kutsuta kylään, ei kiitetä lahjoista yms. niin ihan turha ruikuttaa, jos kummi ei myöskään välitä.

 

[boo]

Kummin ensisijaisena tehtävänä on kristillinen kasvatus yhdessä vanhempien kanssa (mikä ei nykyaikana kyllä useimminkaan toteudu), mutta kummi on myös;
"kastetulle läheinen aikuinen ystävä ja käytännön auttaja. Kummin tehtävä on ylhäältä tukea vanhempia turvallisen kasvuympäristön rakentamisessa lapselle ja toimia tilanteen niin vaatiessa vanhempien sijaisena."

Joo, tossahan lukee joka puolella, että muista aina merkkipäivänä, niinkö?!

 

[tstststs]

[QUOTE="elli";23055269]jos minä en ketään kutsu synttäreille niin en todellakaan oleta, että kenenkään pitäisi mitenkään muistaakaan. minusta ap:n asenne on omituinen.[/QUOTE]

Täysin samaa mieltä. Ihmisillä on miljoona asiaa muistettavanaan, ei voi olettaa, että toisten syntymäpäiviä vielä muistaisi. Tai totta kai jotkut ihmiset muistavat, mutta kannattaa muistaa, että meitä on erialisia. Kaikille ne synttärit vain eivät ole niin tärkeitä elämässä, joten vähän suhteellisuudentajua peliin aloittajalle.

 

[alkuper.]

Minusta ihan syystä emme järjestäneen juhlia, mutta juhlistimme asiaa silti: lapselle oli lahjat meiltä, veimme hänet Hoploppiin jossa sai isänsä kanssa riekkua mielin määrin. Sitten oli hyvää ruokaa, kahvia ja kakkua ja lapsen isovanhemmat tulivat kylään lasta katsomaan.

Huomauttamisella tarkoitin vain sitä että sanoisin synttäreiden olleen silloin ja silloin. Ei mitään vittuilua, en harrasta sellaista.

Kuulumme kirkkoon ja minä uskon omalla tavallani. Minulle on opetettu että kristillisen kasvatuksen lisäksi kummi on tärkeä osa lapsen elämää: luotettava aikuinen. Miksi kyseenalaistatte jopa lapsemme kasteen, ja olette noin ilkeitä?


Minulla on paha mieli asiasta, ei muuta. Pidän omaan siskoon yhteyttä kyllä, mies enemmän omaansa. En odota lahjaa, enkö ensimmäisessä viestissä puhunut kortista, viestistä tai edes maininnasta naamakirjassa?

 

["vieras"]

Usko jo sinä tyhmä nainen; kukaan ei kaipaa veemäistä kakruasi.

 

[bbbbbbbbbbbbbbbbb]

Minusta ihan syystä emme järjestäneen juhlia, mutta juhlistimme asiaa silti: lapselle oli lahjat meiltä, veimme hänet Hoploppiin jossa sai isänsä kanssa riekkua mielin määrin. Sitten oli hyvää ruokaa, kahvia ja kakkua ja lapsen isovanhemmat tulivat kylään lasta katsomaan.

Huomauttamisella tarkoitin vain sitä että sanoisin synttäreiden olleen silloin ja silloin. Ei mitään vittuilua, en harrasta sellaista.

Kuulumme kirkkoon ja minä uskon omalla tavallani. Minulle on opetettu että kristillisen kasvatuksen lisäksi kummi on tärkeä osa lapsen elämää: luotettava aikuinen. Miksi kyseenalaistatte jopa lapsemme kasteen, ja olette noin ilkeitä?


Minulla on paha mieli asiasta, ei muuta. Pidän omaan siskoon yhteyttä kyllä, mies enemmän omaansa. En odota lahjaa, enkö ensimmäisessä viestissä puhunut kortista, viestistä tai edes maininnasta naamakirjassa?

Minusta on vittuilua näin jälkikäteen huomautella, että juhlat oli silloin ja silloin (mutta teitä ei kutsuttu).

Ei ne kummit voi muistaa sitä synttäriä, jos et kutsu juhliin. Ihan sama miten paljon sitä oman perheen kesken vietätte....

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minusta ihan syystä emme järjestäneen juhlia, mutta juhlistimme asiaa silti: lapselle oli lahjat meiltä, veimme hänet Hoploppiin jossa sai isänsä kanssa riekkua mielin määrin. Sitten oli hyvää ruokaa, kahvia ja kakkua ja lapsen isovanhemmat tulivat kylään lasta katsomaan.

Oletko varma etteivät kummit vetäneet hernettä nenään samalla tavalla kuin itse, koska kyllä varmaan kuulivat että omat vanhemmat kutsuttiin juhliin, mutta heitä ei, vaikka kummeja olivat?

Puhuminen auttaa moneen asiaan?

 

[alkuper.]

Minusta on vittuilua näin jälkikäteen huomautella, että juhlat oli silloin ja silloin (mutta teitä ei kutsuttu).

Ei ne kummit voi muistaa sitä synttäriä, jos et kutsu juhliin. Ihan sama miten paljon sitä oman perheen kesken vietätte....

Ei isovanhempiakaan kutsuttu, he kysyivät voivatko tulla. Eikö minulla ollut hyvä syy olla pitämättä isoja juhlia?!

En kyllä käsitä miten saatte minusta nyt pahan tässä

 

["vieras"]

Toki kummilla on tärkeä osa lapsen elämää, mutta ei se tarkoita sitä että heidän tulisi muistaa lasta juuri jouluisin, syntymäpäivisin ja nimipäivisin. Kyllä nyt teet kärpäsestä härkäsen.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Ei isovanhempiakaan kutsuttu, he kysyivät voivatko tulla. Eikö minulla ollut hyvä syy olla pitämättä isoja juhlia?!

En kyllä käsitä miten saatte minusta nyt pahan tässä

Jos sinä että juttele kummien kanssa avoimesti, niin he voivat luulla asioita ihan toisiksi. Ihan samalla tavalla, kun teet nyt omat päätelmäsi kummien käyttäytymisestä, kysymättä heiltä sitä suoraan. Sinulla on ihan oikeus päättää juhlitaanko vai ei, mutta muut voivat tulkita aikomuksiasi ihan omalla tavallaan. Jollekin se voi olla merkki, että et halua olla tekemisissä heidän kanssaan, vaikka et ehkä sitä tarkoittanut.

Miten itse reagoisit, jos äitisi kertoisi käyneen kummilapsesi synttäreillä, mutta sinua kummina ei oltu kutsuttu ja asiasta ei lasten vanhempien (siskosi) osalta puhuttu mitään?

 

[alkuper.]

Jos sinä että juttele kummien kanssa avoimesti, niin he voivat luulla asioita ihan toisiksi. Ihan samalla tavalla, kun teet nyt omat päätelmäsi kummien käyttäytymisestä, kysymättä heiltä sitä suoraan. Sinulla on ihan oikeus päättää juhlitaanko vai ei, mutta muut voivat tulkita aikomuksiasi ihan omalla tavallaan. Jollekin se voi olla merkki, että et halua olla tekemisissä heidän kanssaan, vaikka et ehkä sitä tarkoittanut.

Miten itse reagoisit, jos äitisi kertoisi käyneen kummilapsesi synttäreillä, mutta sinua kummina ei oltu kutsuttu ja asiasta ei lasten vanhempien (siskosi) osalta puhuttu mitään?

Olimme viime viikolla yhteyksissä siskon kanssa. Hän tietää oikein hyvin miten voin ja että meillä on kovasti tekemistä muuton kanssa, kun uudessa asunnossa on vielä remonttikin kesken. Sanoin hänelle vieläpä etten oikein muista mitään ja en jaksa keskittyä. Hän sanoi ymmärtävänsä.

Isovanhemmat soittivat edellisenä iltana meille, ensin miehen äiti ja sitten minun isäni, että voivatko kuitenkin tulla? Toivat mukanaankin tarjottavaa, eli varman ihan uskovat että olen rikki ja poikki ja että vielä on paljon edessä meillä tekemistä?

Miksi täällä syytetään MINUA? Jokainen meidän läheinen tietää missä mennään, miksi sitten minun pitää muistaa kaikki? Anteeksi mutta tuli tosi paha mieli tästäkin ketjusta nyt: yksi haukkuu tyhmäksi ja loput nauraa että oma syy, liiottelet jne. En hauku ketään enkä vaadi lahojoja ja pidän yhteyttä lapsen kummeihin... tämä aika vain menee miten menee syistä jotka olen nyt monesti kertonut.


Kiitos ymmärräyksestä vaan Menen pakkaamaan.

 

[Mep]

[QUOTE="vieras";23055604]Toki kummilla on tärkeä osa lapsen elämää, mutta ei se tarkoita sitä että heidän tulisi muistaa lasta juuri jouluisin, syntymäpäivisin ja nimipäivisin. Kyllä nyt teet kärpäsestä härkäsen.[/QUOTE]

Ihme pöpi ketju. Mun mielestä ihan normaali tiedusteleva aloitus, hyvästä aiheesta.
Mikäs sen kummin tehtävä sitten on? Lukea raamattua lapselle kerran viikossa? (Vaik ei siinäkään mitään pahaa olis ;-))

Eiköhän LAPSELLE ole pienenä tärkeää juurikin hänen syntymäpäivänsä, kivat juhlat tai muu muistaminen läheisten parissa. Plussaa jos kummit asuu lähellä ja käy muulloinkin moikkaamassa.
Loukkaantuisin tosi pahasti jos mun lapsella olis pälli-kummit. Nepä onkin fiksuja ihania ihmisiä jotka muistavat häntä. Minä myös omiani.

 

[.]

Kyllä kummin tulee muistaa kummilapsensa synttärit, nimipäivät ja muut merkkipäivät sekä Jouluna laittaa lahja kummilapselle.

Enot, tädit, sedät muistaa jo sen takia, kun lapset ovat lähisukua.

Käsittämätöntä, että joillekin tämä muistaminen tuntuu olevan niin vaikeaa ja kamalaa. Synttärit ovat lapselle tärkeä juhla, ei se lahja nyt niin suuri kustannus ole.

 

["bbbbb"]

Kyllä me kaikki ymmärretään että sulla on vaikeeta. Kiva, että isovanhemmat tuli oma-aloitteisesti tarjottavien kanssa. Olisiko kummienkin pitänyt tulla sitten kutsumatta kylään pullan kanssa?

Sun ei ole pakko pitää juhlia, siitä me ollaan kaikki samaa mieltä.

Ollaanko vielä samaa mieltä, että synttäreitä ei kummien voi oletta muistavan, jos heitä ei kutsuta juhliin?

Saat olla myös harmissasi siitä, että eivät oma-aloitteisesti muistaneet onnitella. Mutta sikamaiseksi sinut teki se, että halusit näpäyttää kummeja muistuttamalla, että he unohtivat lapsen synttäripäivän.

 

[jjjjjj]

Ei isovanhempiakaan kutsuttu, he kysyivät voivatko tulla. Eikö minulla ollut hyvä syy olla pitämättä isoja juhlia?!

En kyllä käsitä miten saatte minusta nyt pahan tässä

Ihan sinä kuules itse teit. Tuollainen kuvittelu että koko maailma pyörii teidän navan ympärillä ja lapsellinen jälkikäteen marttyyrina muistuttelu jostain typeristä synttäreistä nyt vain on melko idioottimaista.

 

[isoäiti mölykylästä]

en. on kummien oma tyhmyys, jos eivät halua pitää suhteita yllä kummilapseensa

 

[Oivoi...]

Minusta ihan syystä emme järjestäneen juhlia, mutta juhlistimme asiaa silti: lapselle oli lahjat meiltä, veimme hänet Hoploppiin jossa sai isänsä kanssa riekkua mielin määrin. Sitten oli hyvää ruokaa, kahvia ja kakkua ja lapsen isovanhemmat tulivat kylään lasta katsomaan.

Huomauttamisella tarkoitin vain sitä että sanoisin synttäreiden olleen silloin ja silloin. Ei mitään vittuilua, en harrasta sellaista.

Kuulumme kirkkoon ja minä uskon omalla tavallani. Minulle on opetettu että kristillisen kasvatuksen lisäksi kummi on tärkeä osa lapsen elämää: luotettava aikuinen. Miksi kyseenalaistatte jopa lapsemme kasteen, ja olette noin ilkeitä?


Minulla on paha mieli asiasta, ei muuta. Pidän omaan siskoon yhteyttä kyllä, mies enemmän omaansa. En odota lahjaa, enkö ensimmäisessä viestissä puhunut kortista, viestistä tai edes maininnasta naamakirjassa?

No älä nyt viitsi yrittää pehmitellä aloitustasi, kun siitä huomaa päivän selvästi, kuinka loukkaantunut olit, kun kummit ei sattuneet muistamaan lapsukaisesi syntymäpäivää.

 

[olen-huono-kummi]

mä taidan olla surkea kummi, en muista kahden kummilapsen synttäreitä ikinä. toisen lapsen syntymäkuun muistan, mutta toisen lapsen syntymäkuuta en edes muista! hirveän noloa olis jotenkin kysyä asiasta että millos ne nyt olikaan kummankin kummilapsen kanssa olen kuitenkin paljon tekemisissä ja muistan heitä aina jotenkin pienellä tavalla, rahaa kun on rajallisesti.. haluaisin ostella paljon kaikkea, mutta kun on muitakin kummilapsia kuin nuo kaksi tässä mainittua joiden syntymäpäiviä en vaan muista ja lisäksi myös omat lapset!

 

["pop"]

Kun pyysitte kummiksi, miten määrititte kummintehtävät. Kai kerroitte mitä toivotte kummeilta ja mitä kummius teidän mielestä tarkoittaa?
Jos, ette niin eikö silloin kummit itse voi päättäää miten haluavat kummiuttaan hoitaa.

Me kerroimme, että emme toivo lahja-automaattia. Vaan toivoisimme, että kumit pyrkisivät olemaan lapsille läheisiä ja turvallisia aikuisia. Että lapsi edes tunnistaisi kumminsa tavatessaan ja että molemmat viihtyisivät toistensa seurassa leikkien yms.
En loukkaantuisi jos lahjaa ei tule. Loukkaantuisin, jos kummit eivät kyläillessään viettäisi aikaa lapsen kanssa.

Minusta on hämmentävää, että ihmiset pyytävät kummiksi, mutteivat kerro mitä kummilta odottavat. Ja sitten loukkaantuvat kun kummi toimii toisin...

 

[-----------]

Miten itse reagoisit, jos äitisi kertoisi käyneen kummilapsesi synttäreillä, mutta sinua kummina ei oltu kutsuttu ja asiasta ei lasten vanhempien (siskosi) osalta puhuttu mitään?

Hyvä pointti. Itse ainakin ajattelisin, että jostain syystä minua ei haluta paikalle, enkä kyllä mitään muistamisia tällaisessa tapauksessa laittaisi.

 

[Huom harmaana]

Minusta sinun ei kuulu asiasta huomauttaa. Kun et kerran järjestänyt juhlia, ei kummit välttämättä muistaneet kiinnittää asiaan huomiota. Kai sentään puhuit asiasta ja muistutit siitä. Heilläkin on oma elämänsä omine kipupisteineen, eivätkä ehkä siksi muista huomata teidän asioita.

Toki olisi ollut mukavaa, että kummit olisi muistaneet. Mutta ei muistamista toisaalta voi vaatia, etenkin jos itse ei kutsu juhliin. Peiliin katsomista jossain määrin.

Aika samoilla linjoilla.
Ihmisillä voi olla elämässään meneillään vaikka mitä: kiireitä töissä, perheen sairastelua. Ja kummilapsia voi olla useampi per henkilö.
Jos synttärikutsua ei tule, niin ei se minusta ole kamalaa, jos kummi ei laita lahjaa.

 

[kummiton]

kummin velvollisuus ei ole OSTAA, OSTAA ,OSTAA
vaan aivan jotain muuta, niin kuin ap itsekin kaiketi ymmärtää.

 

[Alaston lohikäärme]

[QUOTE="elli";23055269]jos minä en ketään kutsu synttäreille niin en todellakaan oleta, että kenenkään pitäisi mitenkään muistaakaan. minusta ap:n asenne on omituinen.[/QUOTE]

Mä olen vähän samoilla kantimilla, et jos ei tuu kutsua, niin ei silloin tupata.
Muistan kyllä monia kavereita tekstarilla tai puhelulla heidän syntymäpäivinään, mutta 2-vuotias ei välttämättä vielä ymmärrä tekstarin päälle mitään.
Itse kummina olisin kyllä kortin laittanut, vaikka kutsua ei olis tullutkaan (tosin meidänkin kummitytön synttäreille kutsutaan aina pari päivää ennen tekstarilla, että eihän sitä voi tietää, ehtiikö kortti ajoissa perille jos on tapana noin myöhään kutsua).