Kun 8v lapsi ei tottele???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Onko kellään kokemusta tai tietoa mistä johtuu kun 8v lapsi ei tottele mitään puhetta.Tekee kaiken niinkun itse haluaa huutaa vanhemmille kurkkusuorana kaikki kirosanat maan ja taivaan väliltä.
 
on saanut vallan teidän perheessänne eli tietää, miten teitä hallitsee ja pompottaa. poikki kannattaa pistää nyt - myöhemmin tulee olemaan todella vaikeaa. pelikieltoa, tv-kieltoa jne. kunnes alkaa homma toimimaan! ja vanhemmat pysytte rauhallisena!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kuuluu ikään,meillä kanssa.Vaatii piiiiiitttkkkääää pinnnaaa!

Minusta huutaminen kurkkusuorana ja kiroilu eivät kyllä missään nimessä 'kuulu' mihinkään ikään.

Ei todellakaan kuulu!
Meillä lähtee ekana karkkipäivä, sitten pelikiellot, sitten kotiarestit... kyllä keinot löytyy. Vanhempien pitää olla tosi tarkkana näiden pikkuprinssien ja -prinsessojen kanssa tässä vaiheessa. Muutoin tulee teini-ikäiseltä turpiin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kuuluu ikään,meillä kanssa.Vaatii piiiiiitttkkkääää pinnnaaa!


Tuntuu ettei jaksa millään tuota raivoamista,meillä ei ole koskaan ollut uhmaikää..

Ehkäpä tuli nyt oikein kunnolla kaikkien kahdeksan vuoden edestä. Onneksi kuitenkin "jo" nyt tämä eka, eikä vasta viistoistavuotiaana!! Kyllähän tuon ikäiseltä vielä hyvin pystyy ottamaan "luulot" pois, eli näyttämään kuka sanoo sen viimeisen sanan. Niin ja muista johdonmukaisuus..Jaksamisia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kuuluu ikään,meillä kanssa.Vaatii piiiiiitttkkkääää pinnnaaa!


Tuntuu ettei jaksa millään tuota raivoamista,meillä ei ole koskaan ollut uhmaikää..
Kiitä onneasi. Meillä nyt 7.5 v on ollut erilaisia uhmaikiä noin 1.5 v alkaen. Tämä edellä kuvatun kaltainen vaihe alkoi tuossa viime kesänä pikku hiljaa ja on nyt pahimmillaan. No ei hän kiroile, mutta ovet paukkuvat ja tavarat lentävät.
Nykyään edes tunnustetaan, että 6-8 v:llä voi olla uhmaikä. Minun ollessani samassa iässä näin ei tehty ja olen samalla tempperamentilla varustettu.

 
Koska oma lapseni ei ihan vielä koulussa, en osaa esittää mielipidettä tai kantaa siitä millainen käytös 8-vuotiailla on normaalia ja millainen ei. Haluan vain tuoda esille, että sanallisten ohjeiden noudattamiskyvyttömyys ja kurkku suorana kiroileminen voi olla tiettyjen neurologisten ongelmien oireita. Onko siis varmaa, että lapsi on ns. normaali? Itsekin tunnut sitä epäilevän. Millaista palautetta lapsi on saanut päiväkodista/eskarista ja nyt koulusta? Ota yhteyttä koululääkärin ja -psykologiin ja ala selvitellä asiaa kun siltä tuntuu.

Jos kyseessä on pelkästään kasvatuskysymys niin sitten kasvatuskonstit peliin. Muistakaa ehdottomasti positiivinen palaute silloin kun asiat menevät oikein ja negatiiviseen käytökseen puututaan heti tiukasti, mutta ei liian tiukasti. Jos asia ei ole tosi iso, varoitus, ja jos käytös silti jatkuu, rangaistus. Sitten käydään tilanne keskustelemalla läpi, varmistetaan että lapsi ymmärtää mikä meni vikaan ja miten olisi kuulunut toimia oikein.
 
Jos tuo on alkanu hiljattain, eikä lapsi aina ole ollut noin haastava, se kuuluu ikään. Ei sitä silti saa hyväksyä, vaan rajat pitää pitää. Ota tiukempi linja. Suosittelen antamaan paljon lapselle kahdenkeskistä aikaa ja kehumaan heti, kun on vähänkään kehumisen paikka.
 
Lapsi selvästikin kokeilee rajojansa, rakkautta ja rajoja peliin oikeassa suhteessa :)
Normaalia lapsen kehitystä siis, älkää aina jaksako jauhaa jostain mielenterveys- tai neurologisista ongelmista. Tulee hyvistä vanhemmista turhaan vaan levottomia ja säikkyjä!
 
Oman hepulivillen kanssa auttoi sanktiot huonosta käytöksestä (ei pelkkää uhkailua, vaan on myös toteutettava mitä sanoo) ja lisäksi yhteistä tekemistä enemmän, jakamatonta aikaa tämän lapsen kanssa. Meillä paha tilanne laukesi, kun jaksoin johdonmukaisesti toimia pojan kanssa.

8-vuotias elää rankkaa aikaa, toisaalta iso ja toisaalta pieni... Meillä poika 10v. kaipaa edelleen äidin kainaloon ja paljon haleja. Kehuja kannattaa viljellä, kun niihin on aihetta.
 
Juttele opettajan kanssa kuinka koulussa sujuu, pärjääkö poika siellä hyvin, eli ei ole esim. vaikeuksia kavereiden kanssa jne.
Sopikaa yhdessä kodin säännöt kun poika on hyvällä tuulella, sopikaa myös sanktiot huonosta käytöksestä ja pidä niistä kiinni!
Oletko ollut alusta asti johdonmukainen ja pitänyt säännöistä kiinni? Jos lapsi on tottunut johtamaan vanhempaa, onkin hieman isompi työ saada asia kuntoon, ei mahdoton kuitenkaan!
Ja muista että voit aina kysyä neuvoa mm. koulupsykologilta.
Parempi puuttua asiaan jo nyt hyvissä ajoin!
Paljon jaksamista teille molemmille!
Ja kuten joku jo mainitsikin, haleja ja hellyyttä peliin, 8v. on vielä kuitenkin lapsi!
 

Yhteistyössä