kun kaikki on hankalaa ja koko ajan tulee vastoinkäymisiä,mikään ei onnistu kerrasta ja mistään ei tule mitään,niin kauanko ihminen sitä kestää?
mä olen oikeasti todella huono-onninen ihminen ja vastoinkäymiset on harmittavan tuttuja ja oon huomannu et se on tehny musta todella pessimistisen.
mä en uskalla iloita enää mistään ja se on musta surullista,ei näin voi elää :ashamed:
mies lähtee lauantaina kuskiks isolle äijäporukalle ja siihen porukkaan kuuluu myös parin mun ystävän miehet. ollaan sitten porukalla suunniteltu naisteniltaa ja tänään kun puhuttiin,niin oikein hehkuin ja olin ihan innosta soikeena,kunnes ihan yhtäkkiä iski se olo et eiku ei tää varmaan onnistukaa,vettä sataa tai tuun kipeeks tms. mua alko itseeniki sit ärsyttää oma asenteeni ja koska sen olen tiedostanu jo pitkään,niin oon yrittäny hampaat irvessä muuttaa asenteeni niin et jes,kiva juttu. mutta mä en pysty. miten tästä "selviää" ? :ashamed:
ymmärsiköhän kukaan... :ashamed:
mä olen oikeasti todella huono-onninen ihminen ja vastoinkäymiset on harmittavan tuttuja ja oon huomannu et se on tehny musta todella pessimistisen.
mä en uskalla iloita enää mistään ja se on musta surullista,ei näin voi elää :ashamed:
mies lähtee lauantaina kuskiks isolle äijäporukalle ja siihen porukkaan kuuluu myös parin mun ystävän miehet. ollaan sitten porukalla suunniteltu naisteniltaa ja tänään kun puhuttiin,niin oikein hehkuin ja olin ihan innosta soikeena,kunnes ihan yhtäkkiä iski se olo et eiku ei tää varmaan onnistukaa,vettä sataa tai tuun kipeeks tms. mua alko itseeniki sit ärsyttää oma asenteeni ja koska sen olen tiedostanu jo pitkään,niin oon yrittäny hampaat irvessä muuttaa asenteeni niin et jes,kiva juttu. mutta mä en pysty. miten tästä "selviää" ? :ashamed:
ymmärsiköhän kukaan... :ashamed: