Kun lapsi ihannoi alkoholistista isäänsä

[vierailija]

Minulla on neljä lasta, joista nuorin10v ei muista sitä kun erosin heidän isästään 6 vuotta sitten. Isä ei aluksi ottanut lapsia koskaan, paitsi uuden naisystävän löydettyään sen aikaa kun suhde kesti, joinakin satunnaisina päivinä. Isänsä alkoi juoda nuorimman synnyttyä, sitä ennen oli satunnaisesti alkoholia ottava.

Nyt on naimisissa samanlaisen kanssa ja haluaa lapset toisinaan, isoimmat teinit siellä pärjäävät sen päivän tai kaksi ja tulevat pois jos näyttää siltä että täytyy. Nuorimmainen mukanaan tottakai. Tai sitten käyn hakemassa. Nuorin nyt puhuu isänsä ehdottaneen sinne muuttamista jne, ei näe ongelmaa. Sääliähän se lähinnä isää kohtaan on kun heistä joutuu olemaan erossa ja kuinka vapaata siellä on (meillä tehdään kotitöitä ja eletään arkea niin että katson perään). Miten tuon ikäiselle saa selväksi sen mikä hänen paras on, tuskin se alkoholin huuruissa eläminen ja sisaruksista erillään oleminen, kuitenkin toisinaan sanoo kuinka kiva olla kotona kun on turvallista. Vaan isänsä ottaa heti tulta alleen asumisen asioissa kun saa aikansa lapselle leperrellä. Kamala huoli mulla ja menetyksen pelko. Bumerangina tulisi tulisi takaisin lapsi kun nykyinen suhde sattuu pettämään alta, naisystävät aina nämä lapset siellä hoitaa, ei isä itse.

 

[vierailija]

Ja en harrasta isän haukkumista lapsille, joten siksikin olen hukassa. Itse aikanaan säälin omaa isääni samallalailla kun tämä oma lapseni nyt, joten tunnistan asian. Haluaisin muutenkin vahvistaa häntä valitsemaan kumppaninsa joskus paremmin kuin minä tai äitini tehtiin.

 

[.....]

Ei kai noita asumisjärjestelyjä noin vain muutella. Mitäpä jos lapsi vaikka loma-ajalla olisi alkuun pari viikkoa putkeen isällään, saattaisi itsekin alkaa ymmärtää tilannetta paremmin.

 

[viisikymppinen isoäiti]

isää ei saa tietenkään hakkua, mutta lapselle voi selittää, että isällä on sairaus nimeltä alkoholi, ja että se ei pitemmän päälle ole lapselle oikea henkilö kasvattamaan.

 

[vierailija]

Kuka alkoholisti muka ottaa vapaaehtoisesti lapsensa oman riesansa (alkoholin) lisäksi työmaaksi?

Yleensä juopot on laiskoja sen verran et tuskin tahtoo ihan koko päiväiseksi hoitajaksi.

Onko mies skarpannut ja tahtoo nyt olla isä vai mistä kiikastaa?

Vaikea vaan kuvitella et alkoholisti ihan tosissaan haluaa lapsia itselleen...
Hän ei silloin taida itse olla perillä ongelmastaan??

Vai kodinhoitajaako hän vamolleen etsii..?

 

[vierailija]

isää ei saa tietenkään hakkua, mutta lapselle voi selittää, että isällä on sairaus nimeltä alkoholi, ja että se ei pitemmän päälle ole lapselle oikea henkilö kasvattamaan.

Alkoholi ei ole sairaus, alkoholismi on sairaus. Lapselle voi ja pitää selittää tuollaiset asiat niinkuin ne on eikä höpistä kukista ja mehiläisistä.