kun lapsi söis pelkkää leipää...

[tiina]

meidän lapsi ollu n.2-vuotiaasta eteenpäin todella huonoruokanen ja epäluulonen. ei söis oikein mitään. kaikki välipalat ja muut turhat napostelut on poistettu ja meillä on selkeät ruoka-ajat jolloin syödään ja jos ei syödä niin sitten ei. aamu- ja iltapalalla saa sitten leipääkin.. muuten täyttäis itsensä pelkällä leivällä.
no, tässä nyt taas mennyt 3 päivää niin, että lapsi syönyt tasan yhdellä lämpimällä aterialla ja silloinkin muutaman haarukallisen lasagnee. tankkaa sit aamusin ja iltasin sitä leipää ja jugurttia kilo- ja litrakaupalla. oon sit alkanu rajottaa niitä määriä et olis nälkä kun on ruoka-aika, mutta eipä vaan syö. se on sitten tyynesti ilman.
eipä sillä, terve poika tuo on ja ihan normi mitoissa, mutta kyllä silti hiukan harmittaa ja hämmästyttää mistä moinen johtuu?! meillä on muu perhe todella kaikkiruokainen ja tarjolla ollut aina monipuolista ruokaa.
hoidossa ei syö kun näkkileipää ja närppii ruokaansa, kotona on sitten syömättä ennemmin kun syö. oikeesti mua niin hävettää jos ollaan jossain, esim.vähän aikaa sitten yksillä sukulaisilla ja siellä oli makkarakeittoa tarjolla. muut lapset söi keittoa posket punaisina ja ottivat lisääkin, mun lapsi nyrpisti nokkaansa ja kinus leipää. mua hävetti, en mä ole sitä opettanut tuollaiseksi?! alusta asti on käytöstavat opeteltu, mutta ruokailun kanssa mun keinot on loppu. lapsi siis 4v. auttakaa... (neuvola-aika parin viikon päästä, puhun toki sielläkin..)

 

[tiina]

nostan!!!

 

[Terhikki]

Mä ajattelisin sen niin ettei lapsi kinua / syö leipää ellei sitä sille tarjota?

Eli aamupalalla puuro / jukurttia ja hedelmää kohtuullinen annos (ei syö ellei kelpaa), ja ruokaa fiksuun aikaan tarjolle ilman leipää.

Ellei syö ei ole nälkä, vasta jos oikeasti alkaa mäkyä esim. kasvun hidastumisena niin kannattaa pohtia mistä voisi olla kyse.

 

[Merengue]

No kyllähän jugurtilla, leivällä yms. aika hyvinkin pärjää.

 

[vieras]

Huh. En ole moisesta käytöksestä kuullut noin ison kohdalla. Mä varmaan jättäisin kaiken leivän ja jogurtin pois ruokavaliosta vaan kylmästi. Ottaisin lapsen mukaan ruoanvalmistukseen ja sitten syötäisiin.

 

[tiina]

terhikki: kun ei tuo syö mitään puuroja, eikä hedelmiä (banaania joskus).
kun se leipä todella on ainoa mitä syö. on ollut kerran kaksi päivää syömättä kun en antanut leipää ja huomas et sille tuli niin huono olo et oli pakko. ensin tarjosin kyl makaronia ja jauhelihakastiketta, mut kädet menee heti suun eteen eikä vaan syö. pakottaan en ole lähtenyt, enkä pakota. siis et väkisin pitäisin käsiä ja repisin suuta auki ja tunkisin ruokaa suuhun. oon alentunu jopa uhkaileen ,että jos et syö, niin joudut sairaalaan ja saat sellaisesta letkusta ruokaa. mut ei auta.. jäi siis tuohon yhteen kertaan tuo uhkaus.
lapsi on usein mukana ruuanvalmistuksessa, se tykkää auttaa mua ja ne on mukavia yhteisiä hetkiä. mutta sitten kun ruoka on lautasella, niin ei syö. mitään traumaa ei ole jäänyt, et olis meinannu tukehtua ruokaan tai jotain mistä olis jääny kammo, ei vaan tykkää mistään!!
ja tätä on jatkunu säännöllisen epäsäännöllisesti kaks vuotta!!!!!
oikeesti kaikki keinot käytetty, herkut poistettu, karkkipäivä jätetty monesti väliin kun ei ole suostunut syömään kunnon ruokaa jnejnejne.
en oo toista samanlaista tavannut vaikka lasten parissa työskentelen!!! monella lapsella tulee syömättömyyskausia, mut ei ne ihan kyllä kahta vuotta kestä.... tää on raastavaa!!

 

[Merengue]

Onhan toi sitä pahinta uhmaikää. 2-4 v. Ja kyllähän nuo lapset muualla on vieraskoreampia. Kyllä meilläkin kuopuksenkin kanssa meni tuo aika ajoittain jopa melkein pelkällä maidolla. Viisivuotiaasta selvästi alkoi vaihteeksi laajentamaan ruokavaliotansa.

 

[tuli mieleen]

Onko lapsella autistisia tai asperger-taipumuksia? Ovat todella tiukkoja ruokansa suhteen.

 

[tiina]

Onko lapsella autistisia tai asperger-taipumuksia? Ovat todella tiukkoja ruokansa suhteen.

ei ole.

 

[Terhikki]

Palaan tähän vielä.

Meillä oli tuo nyt 6v neiti jo vauvaiästä lähtien huono syömään, silloinkin kun ainoa ruoka oli tissimaito ei hän meinannut aina malttaa syödä vaan piti vaan viipottaa eteenpäin ja touhuta muuta. Kun muut ruuat tuli kuvioihin niin ei meinannut syödä kuin lusikallisen silloin tällöin.

On tuo nyt sitten kuudessa vuodessa oppinut syömään, ymmärsin lopulta aikanaan itse lopettaa stressaamisen. Nyt syö edelleen ruokia pieniä annoksia ja hitaasti - vaikka joskus olisikin lempiruokaa ja syö nopsaan annoksensa ei koskaan halua lisää.

Herkkuja kyllä nykyään söisi, niissä täytyy olla rajoittamassa - ihan normaalipainoinen ipana on mutta haluankin että sellaisena pysyy.

..mutta niin siis: mä olisin edelleen sillä kannalla etten tarjoaisi muuta. Leipää jos ainoastaan syö niin antaisin aamu- ja iltapalalla kohtuullisen annoksen terveellistä leipää päällisineen, eli sen pari viipaletta ja ei enempää.

Lähtisin myös yhdessä lapsen kanssa pohtimaan kaikki mahdolliset ruokavaihtoehdot ja raaka-aineet läpi mistä voisi tykätä, ja alkaa niistä maistelemaan. Esimerkiksi jos häntä yököttää jokin juuri lämpimien ruokien koostumuksessa, koittaisin lähteä rauhaksiin ensin maistattamaan eri kasviksia raakana (porkkanaa, kurkkua) ja niistä hiljalleen eteenpäin. Eli ikäänkuin opettelemaan sen syömisen kokonaan alusta.