Kun mies ei tuu mukaan synnytykseen..

[Kirsikka]

en ymmärrä, että mitä iloa siitä paikalle pakotetusta miehestä siellä salissa on. Onhan se hienoa sanoa kaikille,että "meidän Matti oli koko ajan mukana ja katkaisi napanuoran". Siitä, miten tämä on pakottaminen ja mahdollisesti aiheutettu trauma on parisuhteelle/seksielämälle tehnyt, ollankin siiten ihan hiljaa. Esimerkiksi imukuppisynnytys voi olla todella pahan näköinen, enkä ihmettele jos se jättää isällekin hirvittävän olon.

Ei meillä miehen ainakaan, tai minun, tarvitse kenellekään kehuskella sitä että mies on ollut mukana 4 lapsen synnytyksessä. Se on ITSESTÄÄNSELVYYS, enemmän pitäisi selitellä jos pois olisi jäänyt. Ja mielestäni se syntyvä lapsi on myös isän, joten yhtälaillahan se synnytyskokemus kuuluu myös isälle. Ehkä sitten myös tietyntyylisille miehille se naisten auttaminen synnytyksen jälkeen on luontevampaa kun näkee mitä se touhu oikeasti on, monesti kun kuulee että naisen pitää kaikki tehdä yksin vaikka oli miten kipeä synnytyksestä kun mies vaan vetää lonkkaa.

 

[käääääääkkkk]

en ymmärrä, että mitä iloa siitä paikalle pakotetusta miehestä siellä salissa on. Onhan se hienoa sanoa kaikille,että "meidän Matti oli koko ajan mukana ja katkaisi napanuoran". Siitä, miten tämä on pakottaminen ja mahdollisesti aiheutettu trauma on parisuhteelle/seksielämälle tehnyt, ollankin siiten ihan hiljaa. Esimerkiksi imukuppisynnytys voi olla todella pahan näköinen, enkä ihmettele jos se jättää isällekin hirvittävän olon.

Voi himpura... ja näiden mielipiteiden takana ei voi olla kukaan muu kuin synnyttämätön nainen.
Kuinkas paljon puhutaan siitä traumasta, joka naiselle tulee, kun joutuu synnyttämään yhteistä lasta ilman toisen osapuolen tukea..."En mä haluu synnytykseen, kun sit mä en voi enää panna sua..." voi tsiisus...

 

[Ugh]

Minusta miehen ei tarvitse mikään avustava kätilö ollakkaan. Se riittää, että on läheisimpänä ihmisenä vain paikalla ja tukee siten. Alapäästäkin voi pysytellä pois, jos ei kestä katsoa.

 

[Cassyput]

Siis sulla ei mies tuu? No, eipä oo uutta!

no kui moni meistä menis sinne vapaa-ehtoisesti? jättäisin minäkin väliin ellei ois pakko.

No, se mies voisi tulla vaikka ihan solidaarisuudesta sua kohtaan. Lapsi on yhteinen.

Mä en kyllä tajua kuka missaa sen vapaaehtoisesti.

no juu. pohdin tässä vaan sitä kun ei kovin moni varmaan ajattele sitä miesten näkökulmasta. ettei se oo niin herkkua katella kun toinen kiemurtelee tuskissaan ja veri lentää. en tiiä pystyisinkö ite katella vierestä. :snotty:

Mä olen ainakin ajatellut asian myös miehen näkökulmasta. Ei miehen tarvitse nähdä mitään kamalaa, kun pysyy siellä pääpuolella.


Leijona76 kirjotti kans hyvän pointin. Mun mielestä tossa on tosiaan se riski, että lapsi on jo alussa jotenkin enemmän äidin. Ei hyvä.

 

[Kirsikka]

Pakostakin käy kyllä mielessä että onko nämä "en halua synnytykseen mukaan"-miehet samoja jotka kyökkii lapsensa kakkavaippaa vaihtaessa ts. eivät siis vaihda niitä

 

[mä]

olen muuten synnyttänyt alateitse ja mun mies oli koko ajan paikalla!

 

[HelloShitty]

Eli sun miehellä on ns. hyvä syy olla pois synnytyksestä. Ja kuitenkin on tulossa sairaalaan mukaan. Kaverin mies pyörtyi synnytyssalissa viiden minuutin välein, kun se sen mielestä oli niin karmeaa katsottavaa, eikä kaveri sitä sit seuraaviin synnytyksiin edes huolinut mukaan...sanoi, että synnytystä ärsyttävämpää oli se, että kätilöiden piti jatkuvasti virvoitella miestä....

Ei tuossa teidän jutussa ole HelloShitty mitään ihmeteltävää/paheksuttavaa ja jos jonkun mielestä on, niin se on voi voi. Tehkää te teidän tavallanne, kun se kerran teille kummallekin on ok.

heh..tosi hyödyllinen ja ah..mikä tuki.

olen vaan tyytyväinen että ilmoitti hyvissä ajoin ettei se ois sairaalaan pihalla vieny auto parkkiin eikä näkyny enää.

 

[ommu]

Eli sun miehellä on ns. hyvä syy olla pois synnytyksestä. Ja kuitenkin on tulossa sairaalaan mukaan. Kaverin mies pyörtyi synnytyssalissa viiden minuutin välein, kun se sen mielestä oli niin karmeaa katsottavaa, eikä kaveri sitä sit seuraaviin synnytyksiin edes huolinut mukaan...sanoi, että synnytystä ärsyttävämpää oli se, että kätilöiden piti jatkuvasti virvoitella miestä....

Ei tuossa teidän jutussa ole HelloShitty mitään ihmeteltävää/paheksuttavaa ja jos jonkun mielestä on, niin se on voi voi. Tehkää te teidän tavallanne, kun se kerran teille kummallekin on ok.

Tota on hauska yrittää kuvitella! Mutta joo, kukin tavallaan.

 

[Cassyput]

Miks synnytyksestä tulis jotain traumoja seksielämään? Ei sinne venyvään pimperoon ole pakko katsoa hyvänen aika. Imukuppisynnytyksissä muuten mies usein passitetaan käytävälle jo tilanpuutteen takia...

 

[mä]

siis kannatan lämpimästi KAIKKIEN isien paikalla oloa elämänsä tärkeimmässä tapahtumassa. Mutta jos hän ei siihen pysty, niin minusta ketään ei voi pakottaa, koska mielestäni semmoisesta miehestä ei voi olla synnytyksen aikan mitään tukea kenellekään.

 

[kotiäiti]

Miksi teit sille vielä toisen lapsen jos jo ensimmäinen synnytys inhotti?

 

[kotiäiti]

Miksi teit sille vielä toisen lapsen jos jo ensimmäinen synnytys inhotti?

 

[Ugh]

Miks synnytyksestä tulis jotain traumoja seksielämään? Ei sinne venyvään pimperoon ole pakko katsoa hyvänen aika. Imukuppisynnytyksissä muuten mies usein passitetaan käytävälle jo tilanpuutteen takia...

Ja voi kauheata, jos miehelle tulee traumoja pelkästä katsomisesta. Entäs nainen, joka kokee ja tuntee sen kaiken itse.

 

[-]

niin miksi miehen on pakko katsoa sitä alapäätä? mieshän voi pysytellä pääpuolella. meillä minä kielsin että mies ei saa tulla katsomaan jalkoväliä (koin sen ITSE epämiellyttäväksi).

 

[EllaDonna]

Minä en koe asiaa noin,ei sitä yksityisyyttä ollut kun lasta tehtiinkään..

Silloin oltiin samalla viivalla. Molemmat yhtä alasti. Synnytyksessä vain synnyttäjä on alapää paljaana vieraiden tutkittavana ja kipeänä. Kakkaa ja pieree, elämöi rumana tuskissaan. Mies on täysissä pukeissa yleisönä. Ja pahimmassa tapauksessa jakelee ohjeita ja tirkistelee tapahtumien kulkua yhdessä kätilön kanssa.

 

[hei]

entäs jos on niin päin ettei äiti halua miestä mukaan synnytykseen. meillä näin kolme lasta ensimmäisessä oli mukana , toisessa ja kolmanessa ei, kun en halunnut. ja kiitos kysymästä näin valmiiksi meillä on onnellinen parisuhde naimisissa ollaan oltu yli kymmenen vuotta. kukin tyylillään

 

[HelloShittylle]

Pakostakin käy kyllä mielessä että onko nämä "en halua synnytykseen mukaan"-miehet samoja jotka kyökkii lapsensa kakkavaippaa vaihtaessa ts. eivät siis vaihda niitä

Tässä sä olet erittäin väärässä ainakin kaverini miehen kohdalla. Se on joka kerta ollut mukana sairaalassa, vaikka ei synnytyssaliin asti enää ekan lapsen jälkeen mennytkään. Ja kyseinen mies on alusta asti osallistunut lastensa hoitoon ihan täysillä. Öisin äidin imettäessä laitteli imetystyynyt ojennukseen ja kun äiti sai imetettyä, niin mies kävi vaihtamassa vaipan. Nyt niillä on neljä lasta ja väitän ihan tosissani, että kyseinen isä on ollut (ja on edelleen) läheisempi ja enempi läsnä lastensa arjessa kuin moni niistä syntymässä mukana olleista isistä.

 

[HelloShitty]

Mä olen tässä ajatellut, että ehdottaisinko miehelle jottei tule seuraavaan synnytykseen, tai saa toki tulla jos haluaa, mutta kyllä mä sitten haluan että siitä miehestä on siellä jotakin hyötyäkin, eikä mun tarvi siinä tilanteessa katsoa miestä, että kuinka se voi.
Eikä muutenkaan ollu kovin kivaa kun mies oli valkonen kun lakana ja ramppas koko ajan ovesta ulos kun ei voinu kattoa.
Kun kohdunkaulapuudutetta laitettiin, mies häippäs, välillä häippäs muuten vaan ja kun ponnistusvaihe alko, niin häippäs ja hyvin nopeesti.
Kun voi pahoin eikä kestänyt katsella.
Joten en usko että oli miehen kannalta kovinkaan kivaa, enkä usko että nyt kehtais sanoa että ei tule. Tai voihan se olla että nyt kestäiskin olla tukena kun tietää mitä tuleman pitää.
Mutta viimeksin ehittiin olla sairaalassa 3 tuntia ja siitä ajasta 1,5 tuntia mies oli jossain muualla.
Asiaan on monta näkökantaa...

niin..tätä just itekin mietin että mikä se semmonen "ihana hetki" on jos toinen raavaa ees taas vessan ja synnytyssalin välillä ja selvästi huomaa että on paha olla. siitä ukosta ei oo mitään hyötyä jos ei osaa olla fyysisesti eikä henkisesti läsnä. ja tosi turvallinen olo tulee jos se joka pitäis olla tukena on ihan hysteerinen. no mun mies nyt oli yllättävän rauhallinen mutta meni pitkään jälkeenpäin ku ei pystyny edes kunnolla puhua siitä.

 

[Kirsikka]

Miks synnytyksestä tulis jotain traumoja seksielämään? Ei sinne venyvään pimperoon ole pakko katsoa hyvänen aika. Imukuppisynnytyksissä muuten mies usein passitetaan käytävälle jo tilanpuutteen takia...

Ja voi kauheata, jos miehelle tulee traumoja pelkästä katsomisesta. Entäs nainen, joka kokee ja tuntee sen kaiken itse.

Mä olen kyllä ihan samaa mieltä. Sillä naisella on olemassa pää ja kasvotkin, ei sinne pimperoon tarvii kurkkia jos ei halua ja aina voi hoitohenkilökunnalle sanoa että mies kammoaa, jos siltä tuntuu niin osaavat käsitellä ja varoitella sitä mukaa. Ja on se nyt ihan loogista ja pitäs olla tekovaiheessakin jo selvää että jollain tavalla se vauva sieltä mahasta ulos tuloo eikä ainakaan yhtä pienenä kun siittiö

 

[Ugh]

Minä en koe asiaa noin,ei sitä yksityisyyttä ollut kun lasta tehtiinkään..

Silloin oltiin samalla viivalla. Molemmat yhtä alasti. Synnytyksessä vain synnyttäjä on alapää paljaana vieraiden tutkittavana ja kipeänä. Kakkaa ja pieree, elämöi rumana tuskissaan. Mies on täysissä pukeissa yleisönä. Ja pahimmassa tapauksessa jakelee ohjeita ja tirkistelee tapahtumien kulkua yhdessä kätilön kanssa.

Niin, ehkä meidän naisten tulee jatkossa vaatia, että myös mies olisi synnytyksessä ilman housuja.

 

[SitäSaaMitäTilaa]

Mulla oli synnytyksessä siskoni mukana.Lapsen isää en sinne ois huolinu,tosin ei ollu halukaskaan kait tuleen.

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä on miehet näköjään herkkiä ku pikkutytöt.

 

[tehkää nyt joka asiasta ongelma sitten]

Mitä hyötyä siitä miehestä on jos se ei osaa SIINÄ TILANTEESSA tukea?! Ei kaikki osaa eikä se tarkoita, että on huono mies/isä. Mun mies oli synnytykssä mukana, mutta ihan rehellisesti, olisi ollut ihan sama oliko vai eikö. Olin itse niin pihalla, että en kuullut enkä nähnyt mitään, tunsin vaan kipua ja väsymystä. Ja mies oli itse kanssa niin peloissaan ja väsynyt, että ei osannut tehdä mitään.

Jos sun mies on osannut tukea sua, ja sä olet saanut voimaa siitä, että se oli paikalla, niin hienoa. Mutta kaikilla se ei ole niin. Ja mitä tulee tuohon, se on enemmän äidin kun isän, niin voihan se isä tulla heti sinne saliin kun se vauva on ulkona ja ottaa sen samantien syliin. Se kun se vauva on vielä siellä synnytyskanavassa, ei varmasti vaikuta vielä millään tavoin isä/vauva suhteeseen, vaikka isä ei olisikaan siinä vaiheessa paikalla.

 

[EllaDonna]

Mikä turisti se lapsen isä on? Ja on kai hän sinun alapääsi nähnyt ennen synnytystäkin. Vai ei vai?

Ööh, on kai se nyt vähän eri asia. Ja ei todellakaan ole nähnyt vieraiden ihmisten työntelevän sormiaan mun alapäähän. Enkä halua hänelle sellaista esitystä antaakaan.

 

[-]

no mä ymmärrän sen näkökulman että miestä heikottaa ajatus synnytyksessä. itse piereskelin, kakkasin, huusin kuin eläin (!) koko ponnistusvaiheen joka kesti 1,5h.. kun mies tuli jalkopäähän sanoi että näky oli kuin lihatiskillä . hurjia limaklönttejä, kakkaa, verta ym. oli sänky täynnä. jotkut miehetkin voi kammota tuollaista, eikä siinä mielestäni ole mitään pahaa. mutta sairaalassa mies voisi olla, jotta pääsee heti katsomaan syntynyttä.