Kun musta tuntuu aina että mä en tee riittävästi..

[mitä tälle voi tehdä]

Millä ihmeellä sitä kiskois itsensä arvostuksen ylös.

Töissä mulla on ongelmana merkata tarpeeksi työtunteja, vaikka olisin tehnyt ihan ahkerasti töitä, kun en osaa arvostaa omaa työpanostani ja ajattelen että ne ois pitänyt voida tehdä nopeamminkin ja että ei niistä noin montaa tuntia voi laskuttaa.

Kotona musta tuntuu etten jaksa leikkiä tarpeeksi lapsen kanssa enkä jaksa pitää kotia tarpeeksi siistinä, olen laiska ja muut pystyy parempaan.

Sängyssä illalla ahdistaa kun jos mua vaan nukuttaa enkä jaksa olla miehelle mieliksi riittävästi.

Enkä hoida ulkonäköäni riittävästi vaan olen hompsuinen, ja sitten taas jos käyn kampaajalla tai ostan itselleni vaatteita, koen huonoa omaa tuntoa siitä että tuhlaan rahaa ja aikaa itseeni.

Ja sit mua itkettää kun en jaksa pitää yllä ystävyyssuhteita, mulla ei oo oikein ketään muuta kuin mies ja lapsi.

 

[ap]

Eikö kellään oo mitään sanottavaa? Vai onko tää vaan kaikille liiankin tuttua?

 

[täällä pitkäaikais stressaantunut]

Ymmärrän sinua täysin. Olisiko sinulla mahdollisuutta saada vähän lomaa? Että voisit keskittyä ihan vain perheeseesi ja itseesi. Hemmottelisit koko perhettä hyvällä omalla tunnolla, tehkää hyvää ruokaa, rentoudu saunassa-lähtekää vaikka pienelle keväiselle päiväkävelylle. Nämä on pieneiä asioita, mutta olet kyllä kokoamisaikaa vailla. Miten syöt? Oikea ruokavalio-ja ruoka-ajat auttavat jaksamaan ja mm. vitamiinit vaikuttavat myös vireystilaan/mieleen.
Ei sinun pidä kokoea huonoa omatuntoa jos harvoin käyt parturissa tms!! Muista hemmotella itseäsi ja rentoutua, itsearvostus kasvaa ja sitä kautta sinun on parempi olla niin työssä kuin kotonakin. Mulle on tärkeää esim. se että on suihkunraikas ja masu on täytetty hyvin. Tosin moneen kuukauteen en ole pystynyt nukkumaan hyvin ja se näkyy arjen pyörityksessä. En vaan jaksa. Meillä menee asiat niin että se olen minä joka siivoaa jne... Tukeeko miehesi sinua? Auttaako kotiaskareissa paljon, rentoudutteko yhdessä? Rennon lomailun jälkeen kannattaisi teidän miehenne kanssa hankkia vaikkapa joku harrastus-ellei töissä ole liian rankkaa. Se sitoisi teitä enemmän yhteen ja saisitte yhteistä aikaa. Muuten-minkä ikäinen lapsi?

 

[täällä pitkäaikais stressaantunut]

Eikö ap:lla ole mitään sanottavaa?

 

[jees]

Eikö kellään oo mitään sanottavaa? Vai onko tää vaan kaikille liiankin tuttua?

varmaan liiankin tuttuja ajatuksia meille naisille, joilta on aina vaadittu 100 kertaa enemmän vastuuta ja työntekoa. vauvasta saakka, tärkeintä aina ihmisille tietää mikä sukupuoli niin voi sitten kohdella vastaavasti.

 

[ap]

No äsken just pyysin pomolta että sopisiko että pidän viimeisen talvilomapäiväni tiistaina pääsiäisen jälkeen. Hän sitten siihen, että "ai, onko sulla lomapäiviä vielä pitämättä?" Ja piti sitten puheen siitä miten hän oli ajatellut että olen jo pitänyt kaikki vapaat... No on mulla yksi, mutta arvaa vaan onko nyt hyvä mieli kun saa kokea olevansa kuin rikollinen pitäessään vapaapäivänsä.

Siis just tää kun kaikesta saa potea huonoa omaatuntoa! Nyt pidän sitten sen viimesen loampäivän niin että koko ajan mielessä soimaa kuinka huono työntekijä olen kun vaadin pitää mulle kuuluvat lomat.

Me NIIN tarvittais miehen kanssa kyllä vapaata ihan vaan kahdestaan. Ollaan ilman sukua täällä etelässä eikä meillä ole oikein kahdenkeskisiä hetkiä kun poika on vajaa 3v. Ja ystäviä kaipaisin kanssa, mutta ne on päässyt kaikki karkaamaan pois paikkakunnalta ja kun aikaa on aina liian vähän niin sitä vähää vapaa-aikaa ei raaskisi olla pois oman perheen luota. Vaikka kyllä se oman latautumisen kannalta olis niin tärkeetä että vois välillä olla ihan omalla vapaalla!

Kotiaskareita pyritään tekemään yhdessä mutta aika usein koen että lopullinen vastuu kotitöissä jää minulle.

Toi ajatus yhteisestä harrastuksesta ois ihana, pitäis vaan keksiä mihin pojan aina siksi aikaa pistää. Mutta tekis kyllä hyvää parisuhteelle ja mielelle!

 

[pitkäaikais stres...]

Oi miten ihana juttu että saat vähän lomaa... on aika vähän aikaa mutta älä nyt ihmeessä pilaa sitä huonon tunteen potemiseen!!!! Ottaisit tavoitteeksi, että unohdat kaikki työasiat (tiedän että on vaikeaa) ja yksinkertaisesti vaan nautit-kun kerta on vapaapäivä. Olethan kertonut miehellesi tästä jaksamattomuudesta? Hän ehkä tukisi sinua enemmän jos ymmärtäisi tilanteen vakavuuden. Mielelläni itse ottaisin pikku vekaranne hoitoon, muttei minulla ole kovin kokemusta vauvoista, meillä hyörii täällä koiranpentu ja olemme Keski-Suomessa. Mieleni tekisi todella auttaa, mitähän ukkoni sanoisi jos ottaisin jonkn lapsen hoitoon? Se olisi kyllä ihana juttu.... Tuo ikä on kyllä hieman hankala harrastuksen suhteen. Entä onko mahdollista hommata tunniksi pariksi/viikko kodinhoitaja lasta kaitsemaan? Hienoa jos se järjestyisi niin saisitten olla kahden kesken. Sillä se on parasta lääkettä. Hemmottele itseäsi, ja tee jotain jossa olet hyvä! Sitten tulee parempi mieli kun ei tarvitse velloa huonommuuden tunteessa, ja on jotain konkreettista osaamista josta iloita. Laulu, tanssi, jooga, rentoutusharjoitus?

 

[pitkäaikais stres....]

Tällaiset lisät auttavat myös ja tekevät keholle, hiuksille ja mielelle hyvää:
http://www.lootuskauppa.fi/stressi

 

[e]

Hei, sen lomapäivän pitäminen on sun lakisääteinen oikeutesi. Ei siis todellakaan ole pienintäkään syytä tuntea sen pitämisestä huonoa omatuntoa. Sun työnantajasi tässä pitäisi hävetä, kun tuollaisella asenteella oli liikenteessä. Toisaalta mietin sitäkin, että oletko varma, että työnantajasi sanoi sanottavansa ns. pahalla. Joskus kun on väsynyt ja turhautunut elämäänsä, niin tuntuu siltä, että kaikki ovat itseä vastaan. Eli näkee niitä negatiivisia kommentteja sielläkin, missä niitä ei ole.

Mä olen kantapään kautta oppinut, että jokaisen on syytä oppia rentoutumaan ja pitämään itsestään huolta. Ei elämä voi olla pelkästään sitä, että yrittää täyttää muiden odotuksia ja vaatimuksia. Se kalahtaa jossain vaiheessa omaan nilkkaan, ihmiset kun eivät ole mitään väsymättömiä robotteja. Kaikki aika, minkä pyhität itsellesi ja parannat omaa hyvinvointiasi, on hyväksi niin sinulle kuin lähipiirillesikin. Käy hyvällä omatunnolla kampaajalla, osta välillä niitä vaatteita ja hemmottele itseäsi. Sä olet ihan varmasti sen ansainnut! :hug:

 

[Wc Ankka]

Tuttuja tunteita. Koti ei ole ikinä tarpeeksi siisti, koskaan en tarpeeksi voi olla lapsen kanssa, viikkoon en pystynyt vetämään jumppia flunssan takia niin siitäkin tunnen syyllisyyttä(no siinä nyt ei auttanut asiaa pomon asenne tyyliin "sun takia joudun nyt perumaan monta tuntia, etkö sä nyt voi mitenkään tulla vetämään" )..

 

[ap]

Joo mä tiedän että kun oon niin väsynyt niin jotenkin otan kaiken vielä NIIN paljon herkemmin itteeni, eikä se pomokaan nyt mitenkään pahalla varmaan tota tarkoittanut, sillä on vaan erittäin huono tapa aina ilmaista itseänsä. En oo ainoa joka on samanlaista joutunut kokemaan ja pitäs osata vaan olla huomioimatta se. Mut joo.. tässä samaisessa työpaikassa multa vietiin 3 vkon kesälomat samassa yhteydessä kun työsuhteeni vakinaistettiin, enkä osannu niistä pitää puoliani.

Pitää varmaan yrittää sopia joku lapsenhoitodiili niin että se ois aina säännöllisesti jonain tiettynä päivänä viikossa niin ettei siitä pääsis luistamaan.

Jooga ois kyl ihanaa, harmi vaan kun rahat on niin tiukalla ja kansalaisopiston joogaryhmät on jo täynnä.

Mä luulen että mieli on paljon parempi pääsiäisen jälkeen, kun on saanut levätä. Nyt on niin voimaton olo, toi kellojen siirtokin tekee sitä.

Jos sulla on aikaa kirjotella mun kaa mesessä, niin laita mulle yv "pitkäaikais stres..." jooko? Ois kiva löytää uusia kavereita

 

[HoitoonVaan]

Tällaiset lisät auttavat myös ja tekevät keholle, hiuksille ja mielelle hyvää:
http://www.lootuskauppa.fi/stressi

Niin mä olin toi ap, unohin etten ollut kirjautuneena

 

[j]

Mistäpäin sä ap olet?

 

[HoitoonVaan]

Mistäpäin sä ap olet?

Kouvolasta...

 

[j]

Mistäpäin sä ap olet?

Äh, selviskin jo profiilista. Vähän kaukana meistä, itsekin olisin voinut lastenhoitoapua tarjota jossain välissä, meillä kun on kolme poikaa ja pienin heistä on aika lailla lapsesi ikäinen. Mutta joo, me olemme Varsinais-Suomesta, eli se siitä avusta.

 

[pitkäaikais stressaantunut]

Joo mä tiedän että kun oon niin väsynyt niin jotenkin otan kaiken vielä NIIN paljon herkemmin itteeni, eikä se pomokaan nyt mitenkään pahalla varmaan tota tarkoittanut, sillä on vaan erittäin huono tapa aina ilmaista itseänsä. En oo ainoa joka on samanlaista joutunut kokemaan ja pitäs osata vaan olla huomioimatta se. Mut joo.. tässä samaisessa työpaikassa multa vietiin 3 vkon kesälomat samassa yhteydessä kun työsuhteeni vakinaistettiin, enkä osannu niistä pitää puoliani.

Pitää varmaan yrittää sopia joku lapsenhoitodiili niin että se ois aina säännöllisesti jonain tiettynä päivänä viikossa niin ettei siitä pääsis luistamaan.

Jooga ois kyl ihanaa, harmi vaan kun rahat on niin tiukalla ja kansalaisopiston joogaryhmät on jo täynnä.

Mä luulen että mieli on paljon parempi pääsiäisen jälkeen, kun on saanut levätä. Nyt on niin voimaton olo, toi kellojen siirtokin tekee sitä.

Jos sulla on aikaa kirjotella mun kaa mesessä, niin laita mulle yv "pitkäaikais stres..." jooko? Ois kiva löytää uusia kavereita

Mulla ei ole nicciä tänne Ja onko täällä joku sääntö ettei sähköpostia saa laittaa tai ketju suljetaan? :/ Että miten minä sulle sen osotteen saan annettua?

 

[HoitoonVaan]

Tuu suomi24 chattiin äidit ja isät-huoneeseen käväseen

 

[HoitoonVaan]

Mistäpäin sä ap olet?

Äh, selviskin jo profiilista. Vähän kaukana meistä, itsekin olisin voinut lastenhoitoapua tarjota jossain välissä, meillä kun on kolme poikaa ja pienin heistä on aika lailla lapsesi ikäinen. Mutta joo, me olemme Varsinais-Suomesta, eli se siitä avusta.

Aina liian kaukana Kiitos kuitenkin ajatuksesta, siitä jo tulee parempi mieli että joku oikeesti vois auttaa