KUN OLITTE SYNNYTTÄNEET, miten pian halusitte vierailijoita (sairaalaan/kotiin)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miettii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miettii

Vieras
Itse olisin toivonut, että olisin saanut olla rauhassa sairaala-ajan. Totutella/opetella vauvan hoitamista. Tutustua vauvaani. Levätä. Mutta mummut, ukit, tädit ja enot halusivat tulla katsomaan vauvaa jo sairaalaan. Ei kai siitä nyt loppujen lopuksi haittaakaan ollut...

Kotiin päästyämme olisin halunnut harjoitella arkea vauvan kanssa kotona rauhassa ensin vähän aikaa ennen kuin kylään tuppaisi vieraita. Puhutmaatakaan siitä, etten olisi heti jaksanut alkaa touhuta kahvinkeittojen yms kanssa. Mutta jo seuraavana päivänä kotiin tulostamme meolle tuli vieraita. Ja sitä seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana päivänä jne... No, kestin senkin.

Nyt siskoni on saanut vauvan, enkä oikein tiedä, miten hän suhtautuu tähän asiaan. Ennen synnytystä sanoi, ettei haluaisi sairaalaan heti vieraita. Mutta kuitenkin vauvan ollessa 3vrk ikäinen, kutsui käymään. Menin vasta seuraavana päivänä. Sen koommin en ole vauvaa nähnyt ja nyt he pääsevät kotiin. Ajattelin, etten mene käymään ennen kuin kutsutaan. Mutta onko sekin tavallaan loukkaavaa, jos eivät erikseen kutsu ja venytän menoani kauankin...??En minä ainakaan ketään erikseen kutskunut (tai olisi jaksanutkaan kutsua) kylään, kaikki ketkä kävivät, kävivät omin päin...

Elikä milloinhan olisi sopiva aika kyläilyyn..? Viikon päästä? Parin viikon päästä?
 
sairaalassa kävivät läheisimmät, eli parhaat ystävät ja tulevat kummit, vauvan isovanhemmat molemmilta puolilta. Ensimmäiset vieraat kotiimme tulivat vasta 3 viikon päästä.
 
Kyllä siskolta voi aina kysyä, milloin on hyvä tulla käymää.

Minusta oli ihan kätevä, kun muut kävivät sairaalassa katsomassa seuraavana päivänä tai sitä seuraavana, ei tarvinnut kotona passailla.
 
Sairaalaan ei kukaan ehtinyt, kun lähdettiin sieltä 12 tunnin päästä synnytyksestä.

Kotiin "vieraita" tuli kotiutumisen seuraavana päivänä. Mutta ilomielin heitä otettiin vastaan. =)

Sanoin, että pullat voi tuoda itse jos ei halua kaljupääkahveja. :D
 
Mua ei häirinny yhtään, vaikka porukkaa kävi sairaalassa kattomassa, päinvastoin, tosi kiva oli kun kävivät. Paitsi sektion jälkeen en ottanu vastaan kuin harvat ja valitut, olin aika kipee. Kotona sitten ekat vieraat tuli siinä viikon päästä synnytyksestä, ja olin kyllä ihan voimissani (alatiesynnytysten jälkeen siis) ja leivoin ja hyysäsin vieraita mielelläni!

Mutta se on niin yksilöllistä. Mielestäni vieraan pitää kysyä et voiko tulla, ja vastaanottajan pitää vastata rehellisesti, jos ei jaksa vieraita vielä vastaanottaa.
 
Olisin halunnut, että lähimmät olisivat käyneet jo sairaalassa. Siellä itseasiassa jaksoi paljon paremmin, olihan siellä täys ylläpito eikä luonnollisesti mitään kahvinkeittovelvotteita. Kotona olisin halunnut olla rauhassa ekat viikot. Mutta mies kutsui vieraat kotiin, ja siellä niitä sitten ramppasi jatkuvasti.

Kai sinä nyt omalta siskoltasi voit kysyä suoraan, että milloinka vauvaa sopii tulla katsomaan.
 
Omaa siskoa ja vauvaa on mielestäni ihan jees käydä katsomassa jo aika pian kotiutumisen jälkeen. Noin läheiselle voi tarjoutua käymään kaupassa tai tekemään jotain muuta hyödyllistä. Kaverille menisin vasta jos kutsutaan tai kysyisin ainakin onko todella ookoo jo tulla. Ja omat pullat mukaan, ettei tarvitse jännittää tarjoamisia.
 
Isovanhemmat ja sisarukset kävivät samana iltana sairaalassa ja kun päästiin kotiin, tuli vieraita myös samana iltana. Itse toivotin tervetulleeksi.

Se on niin tapauskohtaista, toiset jaksaa ja toiset ei.

Kai sinulla mieskin on niitä kahveja keittelemään? Ja pullaa saa kaupasta...
 
Mä oon ottanut vieraat vastaan heti, sekä sairaalaan että kotiin. Kuopuksen synnyttyä olisin ollut enemmänkin seuraa vailla sairaalassa, yksinäni siellä osastolla tylsistyin kun vauva oli VSO:lla.

Mutta jos mä haluan nähdä jonkun vauvaa, kysyn milloin voi tulla.
 
Mun mielestä voi käydä vierailulla kunhan vie mukanaan vähän syömistä, äidille ehkä ruokaakin. Näin äidin ei tarvitse vaivoitella vieraiden vuoksi. Jos olet tuttu niin voit ehdottaa että siivoaisit.
 
mua kyllä otti päähän kun anoppi poikansa kanssa ja appi nykyisen vaimonsa kanssa tulivat synnärille.. kaverit eivät haitanneet. mutta se kun anoppi änkesi sit samana iltana jo kylään kun tulimme kotiin niin se oli jo liikaa.sit tein selväksi et meille ei tulla.enkä ottanut ketään kun eteisessä vastaan piiitkään aikaan. minusta se on ajattelematonta tuoretta ja kenties väsynyttä äitiä kohtaan. mulle kävisi siten että tulevat kun kutsutaan tai sovitaan milloin tullaan.
voithan kysyä siskolta että mitä kuuluu,miten menee ja kuulostella ja kysellä jaksatko ottaa vieraita vastaan oikeesti?niinku aikuisten oikeesti. viet samalla pullaa ja keksiä ja muuta(ehkä jopa lämmintä ruokaa) ja keität itse kahvit ja siivoot kahvittelujäljet. siitä jää hyvä mieli.
joku pari kolme viikkoa on musta ihan ok. mut sekin riippuu ihmisestä. mä en sietänyt ihmisiä moneen kuukauteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nellustiina:
voithan sä laittaa sun siskolle viestia et ilmottelee sulle ku jaksaa ottaa vieraita vastaan...

Niin arvelinkin...

Äitini on käynyt sairaalassa useaan otteeseen siskoa ja vauvaa katsomassa. Ja luultavasti menee aika pian kotiinkin vierailulle. En tiedä, mitä sisko tästä tykkää, mutta itse arvelin olla sen verran hienotunteinen, etten heti tuppaa... Kun tosiaan on mielessä se kommentti, ettei haluais heti vieraita...
 
en halunnut sairaalaan ketään nyt kakkosesta, oltiin vain 2vrk ja taysissa on ne huoneet niin ahtaita ja päiväsali myös että ei ollut mitenkään kiva ottaa vastaan ketään. sillä vanhalla osastolla siis olin.. kotiin tuli porukkaa sit seuraavina päivinä kun oltiin päästy, mä ainakin tykkäsinkin että ihmisiä kävi. kannattaa kysyä, ja vaikka sanoa et saa sanoa sit suoraan jos ei sovi. :)
 
Sairaalaan halusin ihmisiä kattomaan, kun sielä ei oikein muuten tuo aika kulu. Ja, kun kuitenkin olin niin hyvässä kunnossa joka kerralla. Kotiinkin tuli lähimmät, mutta ei mun tarvinnu mitään kahveja keitellä, mies sen teki tai vieraat ite. Ihanaa se vaan oli, kun tulivat vauvaa ihastelemaan, ja piristi itseäkin.

Mutta kyllä sä voit hyvin kysyä siskoltas miten se haluaa. Kyllä varmaan sanoo, jos ei halua heti vieraita.
 
No tän kuopuksen kohdalla en olisi halunnut ketään sairaalaan, kun osastolle ei pääse vieraat sisälle (KYS) -> vauvaa piti esitellä oven läpi ja jättää se sinne siksi aikaa kun kävi vieraita moikkaamassa ulkopuolella, minusta se oli rasittavaa ja olisin toivonut että olisivat tulleet vasta kotiin... Muut syntyneet muissa sairaaloissa, joihin sai tulla vieraat osastolle ja se oli ok.

Kotiin olisin toivonut esim. viikon "rauhan" vierailta, mutta vieraita tuli heti kun kotiin oltiin päästy 2 vrk:n iässä...
 
...mä olen jo etukäteen toivonut isovanhemmilta tiettyjä itsestä hyvältä tuntuvia käytäntöjä, esim. ei heti kotiin kylälle kotiutuspäivänä...

MUTTA...nyt on vähän tiukilla olo, kun ovat ilmoittaneet että eivät aio tätä kunnioittaa, kun ´se on aina ollut tapana!

Enkä haluais että välit kärsii, mutta mielestäni on vaan niin itsekästä tuollainen... KUN HEILLÄ ON OIKEUS ISOVANHEMPINA TIETÄÄ; KUULLA; NÄHDÄ VAUVA HETI. Oon vähän herkillä asian suhteen, kun tulee ensimmäisen kohdalla tunne, että olisi itse rauhassa halunnut tutustua pienokaiseen... Mutta pian nähdään kuinka käy...
 
Ekan lapsen kohdalla sai tulla vieraita heti, olin tosi hyvässä kunnossa. Toisen synnytyksen jälkeen, en olisi halunnut ketään, koska olin väsynyt, mutta niin vain samana päivänä paikalle lappasi omat vanhemmat ja siskot, meihen äiti ja veli. Nyt kun menen synnyttämään kolmatta, katson oman vointini mukaan, jaksanko yhtään vieraita. Jos olen väsynyt, en halua sairaalaan ketään muuta kuin miehen ja lapset.
 

Yhteistyössä