Kun sisko katkeroituu..

[kun sisko katkeroituu]

Mulla on isosisko. Joka erosi vuosi sitten miehestään. Hänellä on 2 lasta ja minulla on 2 lasta. Minulla mies.

Siskolla on ns. ollut aina kaikki paremmin. Hänen miehensä oli hyväpalkkaisessa työssä, sisko sai olla kotona kunnes nuorin lapsi täytti 4. Isäni takasi heille lainan, ostivat rivarikolmion hyvältä alueelta.

Me taas olemme mieheni kanssa vielä opiskelijoita. Vaikka mieheni töissä käykin suht hyvää palkkaa saa. Asumme vuokrakolmiossa. Emmekä ole pystyneet samanlaisiin hankintoihin kuin siskoni perhe.

Nyt kun siskoni onkon yksinhuoltaja. Meillä taas elämä alkaa normalisoitumaan kun mies on vakkariduunissa ja vain minä enää opiskelen. Etsimme parhaillaan tonttia tai taloa. Pystyn hankimaan lapsille merkkivaatteita, olemme sisustaneet ja ostaneet uudehkon auton.

Sisko on alkanut katkeroitumaan kun meillä onkin ns. varaa ja hänellä ei. Ostimme (Ikean) lipaston, puhuin että mieheni olisi halunnut mielummin tumman, minä taas vaalean. Sisko naurahti "Onneks mulla ei oo enää noita ongelmia!". Samaa tokaisi kun huvittuneen puhuin että mieheni laitteli siivouksen jäljiltä sohvatyynyt paikoilleen väärin päin ettei hän huomaa samanlaisia asioita kuin minä naisena. Jos ostan jotain vaatetta lapsille. On tosi nyrpeä ja puhuu jotain tyyliin "kai mun täytyy H&M:ltä ostaa lapsilla ulkovaatteet, kun muuhun ei rahat riitä" Jos pyydän vaikka kaupungille mukaani, vastaus: "Mitäpä minä siellä teen kun ei voi mitään ostaakaan" Aina jos pyydän jonnekkin kieltäytyy, jos ei voi ostaa mitään.

Hän ei yhtään näe tilannetta niin että sehän oli juuri vuosi sitten toistepäin. Minä lähdin hänen mukaansa shoppailemaan, ostamatta itse mitään. Meidän lapsilla ei ollut niitä merkkivaatteita jne.

Mua niin ärsyttää, ihan kuin se olis muiden syy että hänen varallisuus on laskenut. MInä tarjouduin jopa ostamaan hänen pojalleen syys ulkoiluvaatteet. Tytölle vein tuliaisena mekon.

 

["sisko"]

Kumpikohan tässä oli se katkera? Rivien välistä huokuu aika isolla vahingonilo.

 

["Myy"]

Tuollainen tilanteen muutos voi olla kova pala. Olen huomannut saman erän lähipiirini siskosten kesken. Vuosikaudet oli tilanne niin, että toisella oli mies, perhe ja vakaa toimeentulo. Toinen sisko kääntyi apua tarvitessaan yksinhuoltajana hänen puoleensa.

Lapset aikuistuivat ja toisella tuli avioero. Tulotaso romahti ja muutenkin kaikki totutut olosuhteet muuttuivat, siis ne olosuhteet minkä takia tämä nuorempi sisko oli apua aina toiselta hakenut. He eivät kyenneet muuttumaan tilanteen mukana vaan heidän välinsä valitettavasti rikkoutuivat. Nykyisin kummankin lapset ovat aikuisia ja heillä on uudet parisuhteet, mutta eivät he osaa olla tekemisissä keskenään riitelemättä.

Se on vaikeaa toisinaan kun elämäntilanteet muuttuvat ja itse ei aina ole valmis muuttumaan niiden mukana.

 

["qwer"]

Sisko on varmasti ja ihan syystäkin pettynyt tilanteeseensa, eroon ja elintason madaltumiseen. Ja hänen on varmasti vaikea ottaa apua vastaan, kun tilanne on hänelle itselleenkin uusi ja ehkä vähän häpeällinenkin (kun ei enää ole varaa kaikkeen mihin ennen), vaikkei syytä häpeään olekaan. Ehkei sisko ole vielä täysin toipunut erosta ja purkaa pahaa oloaan sinuun, joka nähtävästi olet hänelle läheinen ihminen. Uskon että sua harmittaa, neuvoja en osaa antaa, mutta tsemppiä, kyllä aika tekee varmasti tehtävänsä.

 

["vieras"]

Tässä tarinasi tiivistettynä:
RAHA-OMAISUUS-RAHA-RAHA-VARALLISUUS-RIKAS-PALKKA-RAHA-OSTAMINEN-RAHA-VARALLISUUS-RAHA-RAHA

Kuvaus siskostasi:
RAHA-OSTAA-PALKKA-VARALLISUUS-RAHA-RAHA-OMAISUUS-LISÄÄ RAHAA

Voisiko teillä muka suhteessa jokin hiertää, missäköhän vika?

 

["a.p"]

[QUOTE="sisko";24853572]Kumpikohan tässä oli se katkera? Rivien välistä huokuu aika isolla vahingonilo.[/QUOTE]

Just joo.

Tottakai minä olen tyytyväinen tilanteeseemme. Kun 8 vuotta ollaan eletty köyhyyden rajoilla. Tiedän tasan tarkkaan sen tunteen kun ei voi ostaa sitä mieleistään sohvaa tai pitää miettiä tarkkaan kaupassa mitä ruokaa laitetaan.

Ei ole mitään tarvetta kokoe mitään ylemmyyden tunnetta tällä hetkellä. Kyllä ihan nöyränä edellisten kokemusten takia elellään.

 

[vier]

Siskosi ei ole päässyt vielä yli erostaan ja pettymys purkautuu kiukutteluna. Yritä puhua hänen kanssaan, koska mitä pitempään tilanne jatkuu tuollaisena, sen todennäköisemmin siitä tulee teidän tavallinen tapa kommunikoida. Koita järjestää teille mukava rento hetki kahdestaan että saatte jutella. Puhu rehellisesti mutta hienovaraisesti. Anna tarvittaessa siskollesi aikaa sulatella sanomaasi, ensireaktio saattaa olla kiukku.

Toivon että saatte välinne korjattua, parisuhteet voivat aina kariutua, mutta sisaruus on ikuista ja voi olla hieno voimavara.

 

["vieras"]

Minä ymmärrän ihan hyvin tuon että ei halua lähteä kaupungille "shoppailemaan" jos ei voi ostaa mitään. Ettekö voi keksiä yhdessä tekemistä mikä ei maksa mitään, tai maksaa vain vähän? Kahvitella toistenne kotona, käydä yhdessä lenkillä yms yms.

Tosiaan kirjoituksesi perustuu vain rahaan ja rivien välistä huokuu vahingonilo. Yrittäisit ymmärtää toisen tilannetta hieman paremmin!

 

["sisko"]

Ja mun mielestä sillä perusteella että sä olet ollut siskosi mukana ostoksilla kun sisko on ostanut ja sinä et voinut - kuka pakotti lähtemään? Jos ei halua, pitää olla oikeus kieltäytyä. En tosiaan itsekään lähtisi kaupungille ostoksille ihan tarkoituksella jos tiedän etukäteen että budjetti ei kestä ylimääräisiä hankintoja.

 

[Myös siskoton]

Niin -välit voivat rikkoutua tai huonontua monesta syystä.
Hyvä kysymys on - ovatko välit koskaan olleetkaan hyvät - aidosti toista tukevat ja auttavat , vaikkapa ?
En tiedä AP:stä ...
Ja tulkintoja tilanteesta on monia .
Meillä vaikkapa on välit täysin poikki sisareni kanssa.
Menivät kunnolla poikki silloin kun minä vuorostani sain lapsen .
Tapahtumaan liittyi yhtä sun toista - ei niin mukvaa - juurikin sisareni perheen puolelta.
Mutta juurikin roolien (lahja-automaatti vanhapiikasisko ja lasten kummitäti ) muutos järisyttää ihmissuhteita.
Myös tulkinnat tilanteista on mielenkiintoisia. Meillä sisareni ei pukahda sankaan henk koht asioistaan - meneekö hyvin vai huonosti vaikkapa miehen kanssa.
Toisaalta avoimempana jos minä jotain valittelen - hän tulkitsee muunmuassa kaikenmoisen valitellun ='X on vain kateellinen minulle '. ääääh - eihän se noin ole ?
Eikös läheiselleen pitäisi voida valitella vaivojaan ilman moista tulkintaa ?
Tuo tulkinta lähtee juurikin ylemmyyden tunteesta ...
Tätä samaa tulkintaahan on AP:llä.

Olisiko AP:llä mahdollisuutta olla empaattinen siskon vaikeuksia kohtaan ?
Se sijaan että tulkitsee kateudeksi ja katkeruudeksi ?
Onko shoppailu ainoa tapa olla tekemisissä ?

Itse olen (yksipuolisesti)' omalle 4 vuotta puhumattomana kaikin tavoin olleelle siskolleni viestinyt etten halua lahja-automaatti suhdetta vaan oikean ja lämpimän sisaruussuhteen...