Kun tuntuu ettei minulla ole mitään merkitystä...

[muru]

Kukaan ei tahdo minua töihin, ystäväksi, rakastetuksi...
Äitiinäkään en ole kaksinen.
Masennuslääkitys on, mutta silti nämä ajatukset piinaa, mietin miksi kaikki tuntuvat vain inhoavan minua, aina on ollut näin, vaikka en kenellekään mitään pahaa tahdo. Kavereiden joukossa olen näkymätön, aina on joku joka puhuu minun ohitseni tai päälle. Kukaan ei huomaa jos minä poistun.

 

[koo]

Et ole ainut... Samat tuntemukset täällä :ashamed:

 

[vieras]

Masentuneena tulkitset kaiken negatiivisesti, eli tunteesi ei todennäköisesti vastaa totuutta. Voimia sinulle.

 

[ap]

Masentuneena tulkitset kaiken negatiivisesti, eli tunteesi ei todennäköisesti vastaa totuutta. Voimia sinulle.

Ei ole tulkintakysymys, vaan ihmiset eivät koskaan ole pitäneet minusta. Ei ole vain tämänhetkinen tunne

 

[ap]

Putosi, *ylläri*

 

[vieras]

Samat olotilat vaivaa vieläkin, pahin meni onneksi ohitse kun sain hoitoa masennukseen. Jos on muutenkin kovin "herkkä" muiden ihmisten tekemisille ne yleensä valitettavasti käyttää sen hyväkseen ja jyrää heikomman ylitse. Näin se menee. Mutta Tsemppiä sinulle!

 

[vieras]

Paras neuvo minkä voi antaa, että älä ajattele muita vain itseäsi (lapsia tietenkään lukuunottamatta). Huomaat että pärjäätkin itse kun vähän rohkaistut. Hiljaa hyvä tulee Älä jää muiden jalkoihin, vaan puhu vaikka muut puhuis päälle. Äläkä poistu hiljaa, vaan tee selväks että nyt minä lähden! Ja jos kaverisi yhä tekee tuota, ovatko he ystävyyden arvoisia? t.saman kokenut