Kun vauva itkee..

[Ihanan pienen (ja erittäin itkuisen) pojan äiti]

Toivoisin kommentteja koliikkilasten vanhemmilta tai muilta, joiden vauvat ovat kovin itkuisia. Eli mitä teette/teitte käytännössä, jotta itkun saisi loppumaan? Tai vaikkei saisikaan itkua loppumaan niin pidittekö vauvaa koko ajan sylissä? Meillä vauva alkaa olla kahden kuukauden ikäinen ja päivät ovat pelkkää itkua. Pidän vauvaa aina sylissä ja koetan hyssytellä, juttelen rauhoittavasti ja laulan vaikka vauva ei rauhoittuisikaan. Toisinaan kuitenkin päivällä (kun mies on töissä) on pakko laskea vauva alas lattialle tai omaan sänkyyn, jossa itku vain yltyy. Onko sallittua antaa toisen huutaa itsekseen vai koetatteko muut saada vauvan tyynnyteltyä sylissä? Kun välillä vaan on pakko laskea toinen huutamaan. Yleensä siksi, että menen itse vessaan tai saan ylipäänsä mitään tehtyä. Mutta tänään ensimmäisen kerran jätin toisen huutamaan vain, jotta saan hetken hengähtää. Kun ei se sylissä rahoitu kuitenkaan. Kantoliina ei meillä toiminut, koska toinen sätkii ja potkii niin mielettömästi.

 

['''']

Meillä oli kanssa huutoa ekat 2,5 kuukautta. Päivisin tosin nukkui onneksi aika paljon, mutta illat ja yöt huudettiin.
Kyllä voit lähteä huoneesta hetkeksi ja jättää vauvan huutamaan, mutta ei tietenkään kauhean pitkäksi aikaa. Niin, että itse vähän rauhoitut.
Meilläkin vauvalla kesti rauhoittuminen kantoliinaan tai -reppuun. Kokeile vielä ja anna olla jonkin aikaa, jos vaikka rauhoittuukin. Vai kuinka pitkiä aikoja pidit siinä? Meillä vauva huusi usein liinassa n. 0,5 h, ja sitten nukahti.

 

[itkutytön äiti]

Meillä tyttö itki ERITTÄIN paljon kaksi viikkoisesta vähän vajaa 3 kk ikään. Välillä ei auttanut mikään, välillä rauhoittui hetkeksi kun laitoin oman tyynyni päälle ja käänsin reunoja niin että vauva jäi tyynykuperon sisään ja siinä hyssyttelin sivulta toiselle. Jostain luin silloin että pitäisi malttaa tovi aina koittaa yhtä rauhoittelukeinoa ennenkuin säntää seuraavaan. Eli ei viiden minuutin välein sylistä sänkyyn ja sitteriin ja vaunuihin vaan malttaa koittaa yhtä keinoa pidemmän aikaa vaikka ei heti tulosta tulisikaan. Jos vatsavaivoja niin voisit masullaan pitää vauvaa polvien päällä hetken, meillä tuli välillä ilmaa mahasta tulla tavoin. Ja yksi keino voisi olla kapalon teko, neuvolasta ainkain saat ohjeen, jollet jo sairaalsta saanut mukaan. Mutta aika se on tietysti mikä loppujen lopuksi auttaa. Meillä kävi suurin piirtein niin että yhtenä päivänä vaan huomasin että kas vauva ei ole itkenyt vielä yhtään, muutos tuli siis meillä todella äkkiä. Tsemppiä!!!

 

[hei...]

älä huolehdi tuosta hetkittäisestä "hylkäämisestä". Esikoisen kanssa sitä ehtii kuitenkin enemmän lohdutella. Meillä kun oli kaksi pientä, vauva oli pakko välillä jättää käsistään ellei sitten ollut liinassa. Liinailtiinkin paaaljon alle 2kk kuopuksen kanssa ihan sen takia kyllä, ja siinä on parempi kantaakin. Voisit kokeilla myös kantoreppua? Ja liinassakin koko ajan liikkeessä olemista ja pystyasentoa masua vasten jalat koukussa (ei selälleen laittoa, pahentaa vaan).

Voi tuo on rankkaa aikaa. HEnkisesti ja fyysisesti! Tsemppiä paljon, kyllä se helpottava päivä tulee. Meillä kaksi koliikkista, ja esikoisen kanssa 3kk ikä tuntui vain odotuttavan itseään kaaauan, toisen kanssa meni jo paremmin, kun osasi olla hermoilematta niin paljon. Esikoisella koliikki hellitti kyllä jo 2,5kk ja kuopiksen kanssa n.reilu 2kk.

 

[Maija79]

Heippa!

Täällä myös kohtalotoveri ja 2 kk:den ikäisellä vauvallamme todettiin koliikki. Kävimme testauttamassa mahdollisen maitoallergian, mutta sitä ei ollut. Poika on päivisin hyvin itkuinen ja illalla huutaa täyttä kurkkua klo 20-23.

Meillä vauvaa rauhoitellaan sylissä. Päivällä miehen ollessa töissä minun on pakko jättää poika vähäksi aikaa leikkimatolle huutamaan, jotta saan käytyä suihkussa, vessassa ja syötyä. Tuskin tästä muksulle on mitään haittaa. Lapsihan ei muista koliikistä jälkikäteen mitään.

Meillä on kokeiltu pojan rauhoittamiseksi vaikka mitä temppuja. Poika on käynyt kaksi kertaa vyöhyketerapautilla. Tästä on ollut hieman apua itkuihin. Kokeile vauvallesi lentokoneasentoa. Eli laita vauva makaamaan käsivarsillesi mahallaan. Meillä ainakin poitsu hiljeni tässä asennossa.

 

[..,,]

muistaakseni olen lukenut, että 15 minuuttia yksin itkua, niin sen jälkeen lapsi voi tuntea olonsa hylätyksi. Pari minuuttia tuskin sitä aiheuttaa. Meillä kun pieni lapsi huusi, otin vessaan mukaan. Välillä se oli pakko, kun yksin jätettäessä itkun loppuminen tulonikin jälkeen oli vaikeampaa. Meilläkin käytettiin liinaa. Välillä itki siinä pitkäänkin, mutta liikkeessä lopulta nukahti.

 

[pari ehdotusta]

Suosittelen lämpimästi korvatulppien tai radiolla varustettujen kuulosuojainten käyttöä! Vaimentaa itkun, joten sitä on hiukan helpompi kestää. Toiseksi suosittelisin kuitenkin kantoliinan käyttöä, vaikka vauva ei siinä alkuun ole viihtynytkään. Meilläkään vauva ei tykännyt olla siinä kehtosidonnassa poikittain, mutta muut sidonnat olivat ok. Kannattaa kokeilla ja totuttaa vauvaa pikkuhiljaa liinaan, koska pidemm'n päälle voisitte siitä hyötyä paljon.
Jos imetät, anna vauvan olla rinnalla niin paljon kuin hän haluaa. On ihan normaalia että juuri tuon ikäinen viihtyy etenkin ilta-aikaan tuntikausia rinnalla. Meilläkin vauva harrasti maratontankkauksia, jotka todellakin saattoivat kestää jopa 4-5h putkeen. Vauvamme olisi itkenyt ja kitissyt varmasti koko tuon ajan, mikäli ei olisi saanut olla rinnalla. Kyse ei kuitenkaan koliikista, vaan ihan vauvan normaalia tarvetta tankata yötä vasten sekä maitoa että läheisyyttä. Meni aikanaan tuokin vaihe ohi.

 

[MAija79:lle!]

miten ihmeessä pääsitte maitoaltistukseen? täällä ainakaan ei ees harkittu sellaista. Myöhemmin selvisi, että tytöllä on maitoallergia, kun sai niin pahoja oireita sitten maidosta... jos tulee uusi lapsi, on kai itse pakko kokeilla maidottomuutta, vaikka sitä ei neuvolasta suositellakaan? Jos siten välttyisi huudattamasta vauvaa...??

 

[AP***]

Kiitos kommenteista. Olen koettanut kaikkea mahdollista pojan itkuisuuteen, kaikki vatsavaivojen helpotukset on testattu ja tippoja ja jos jonkinmoisia jippoja on käytetty ja käytössä. Joskus auttaa, useimmiten ei. Olen yllättynyt oman pinnani pituudesta, koska vielä kertaakaan en ole hermostunut lapsen itkuun ja saatan sitä kyllä kuunnella. Ennemminkin painaa huoli, että miksi toinen itkee niin paljon, mutta on täytynyt vain karaista mielensä, ettei kyse ole mistään vakavasta vaan toiset vauvat nyt vain itkevät enemmän.

Alkuperäinen kysymykseni olikin, että onko sallittua jättää toinen hetkeksi huutamaan itsekseen vai täytyykö vauvaa hyssytellä koko ajan. Kiitos vastauksista ja löysin tuon 15 minuutin "säännön" itsekin kun googlettelin koliikkijuttuja (nyt vasta!). Käymme varmasti ostamassa itsellemme kantoliinan, aikaisempi huono kokemus oli parin päivän kokeilusta lainaliinalla.

 

[Maija79]

miten ihmeessä pääsitte maitoaltistukseen? täällä ainakaan ei ees harkittu sellaista. Myöhemmin selvisi, että tytöllä on maitoallergia, kun sai niin pahoja oireita sitten maidosta... jos tulee uusi lapsi, on kai itse pakko kokeilla maidottomuutta, vaikka sitä ei neuvolasta suositellakaan? Jos siten välttyisi huudattamasta vauvaa...??

Käytiin yksityisellä lääkärillä itkujen takia. Sieltä lääkäri passitti maitoaltistukseen. Hintaa koko touhulle tuli 230 e.

 

[**Johanna**ejk]

Ensinnäkin suuret sympatiat alkuperäiselle ja muillekin koliikkilapsen vanhemmille.
Meillä kakkonen oli koliikkinen, ja huutoa kesti 2,5 kk ikään asti. Yrittäkää muistaa, että paremmat ajat koittavat!
Kannattaa tehdä koko ajan jotain, vaikka vauva onkin olkapäällä tai sylissä, niin itkua on helpompi kestää. Itse siivoilin toisella kädellä, katselin elokuvaa, selailin lehteä (lukeminenhan en tietenkään onnistu) yms. Itku sattuu äidin sydämeen, mutta ei ihan niin lujaa, kun hankkii itselleen muitakin ärsykkeitä.

Tsemppiä!

 

[hyvä hyvä]

Ensinnäkin suuret sympatiat alkuperäiselle ja muillekin koliikkilapsen vanhemmille.
Meillä kakkonen oli koliikkinen, ja huutoa kesti 2,5 kk ikään asti. Yrittäkää muistaa, että paremmat ajat koittavat!
Kannattaa tehdä koko ajan jotain, vaikka vauva onkin olkapäällä tai sylissä, niin itkua on helpompi kestää. Itse siivoilin toisella kädellä, katselin elokuvaa, selailin lehteä (lukeminenhan en tietenkään onnistu) yms. Itku sattuu äidin sydämeen, mutta ei ihan niin lujaa, kun hankkii itselleen muitakin ärsykkeitä.

Tsemppiä!

Tämä on minusta hyvin kirjoitettu!!! Meillä ei vauvalla ainakaan ollut todettua koliikkia, mutta itki tosi paljon 1vko:n iästä 2 kk ikään, iltaisin aina klo 22-02 yleensä.... oli se kauheaa, vieläkin jäytää mieltä niin että tuskin koskaan toista uskallan edes yrittää, vaikka tyttö nyt jo 1,5-vuotias ja ihanaa on ollut jo kauan!! =) Mutta tämä edellinen viesti on hyvä, että kehittää itselleen jotain tekemistä niin itkun kuunteleminen ei ole niin kauheaa... sitä en itse tajunnut silloin tehdä, mutta toteuttanut myöhemmin sitten kun teimme pienimuotoista unikoulua kotona.

 

[samuel**]

mutta ehkä muuten nukuttamiseen: nukutus-cd joka tuo vauvalle masusta tutun äänimaiseman ja suodattaa myös muita hälyääniä pois. Netistä ainakin saa, suomalainen myyjä on esmes Tuutiluu records, tuutiluu