Kunnes kuolema meidät erottaa... tai sitten ei?!

[versatile]

Mun pointti tähän asiaan on se, että en voisi koskaan asettaa kumppanilleni niin raskasta taakkaa, että kieltäisin häntä menemästä uusiin naimisiin kuoltuani. Kun/jos hän niin tekisi, hän joutuisi elämään syyllisyyden kanssa lopun ikäänsä. Sekö on aitoa rakkautta?

Itse en todellakaan voisi kuvitella rakastuvani uudelleen jos mieheni kuolisi, mutta kuten aikasemmin sanoin, on sellaista vaikea edes etukäteen kuvitella. Olen sanonut miehelleni että saisi mennä uudestaan naimisiin jos haluaisi, vaikka tuo sanoo ettei voi edes kuvitella tekevänsä niin. Takana tässä on juurikin tuo etten haluaisi hänelle syyllisyyttä jos hän sitten kuitenkin sellaiseen päätyisi. Sen verran kenties omahyväinen ja rakkauteemme luottavainen olen, että ajattelen ettei se uusi liitto ikinä voisi olla edes verrattavissa omaamme, joten mustasukkainen tuollaisesta hypoteettisesta tilanteesta en osaa olla. Kuitenkin jos jompikumpi meistä täältä ikinä ns. ennenaikaisesti lähtee, niin toivon että se olen minä.

 

[<3]

Meillä ei tosiaan kumpikaan ole asettanut mitään taakkaa asiasta ettei saisi ottaa toista puolisoa jos toinen nukkuisi nuorena pois vaan meistä molemmista omalla kohdalla tuntuu siltä, että ollaan toistemme ainoat. Jos elämän tarkoitus on, että me menemme naimisiin ja toinen nukkuupois heti miten niin sitten se on niin, mutta meidän rakkaus on sellainen, että rakkaus kestää ikuisesti myös taivaassa <3

 

[versatile]

voi toki olla, että naimisiin mennään liian heppoisin perustein. Mutta minusta ei sitä, että on toisen kanssa siksi, että tämä on kiva ole mitään pahaa. Riippuen toki mitä sanallla kiva tarkoitetaan. Onko se vain sellainen melko mitäänsanomaton määre, vai voiko sillä olla positiivisempikin merkitys.
Kaikki liitot eivät ole ehkä suurien tunteiden varaan rakennettuja, niitä voivat pitää koossa osin järki, osin tottumus, tuttuus ja turvallisuus ja ne voivat kyllä kestää nekin.

Tuokin on kyllä aivan totta, mutta pointtini oli, että jos ne niin sanonut suuret tunteet ovat kuitenkin mukana, on vaikea ikinä kuvitella rakastavansa ketään muuta toisen kuoleman jälkeen tai alkavan rakentaa uutta yhteistä elämää. Tietenkin asiat voivat muuttua myöhemmin, mutta kun molemmat ovat elossa ja elävät siinä "elämänsä suhteessa", se ajatus muuttuu kirjaimellisemmaksi.

 

[kyynisyyden ruumiillistuma]

Itse en todellakaan voisi kuvitella rakastuvani uudelleen jos mieheni kuolisi, mutta kuten aikasemmin sanoin, on sellaista vaikea edes etukäteen kuvitella. Olen sanonut miehelleni että saisi mennä uudestaan naimisiin jos haluaisi, vaikka tuo sanoo ettei voi edes kuvitella tekevänsä niin. Takana tässä on juurikin tuo etten haluaisi hänelle syyllisyyttä jos hän sitten kuitenkin sellaiseen päätyisi. Sen verran kenties omahyväinen ja rakkauteemme luottavainen olen, että ajattelen ettei se uusi liitto ikinä voisi olla edes verrattavissa omaamme, joten mustasukkainen tuollaisesta hypoteettisesta tilanteesta en osaa olla. Kuitenkin jos jompikumpi meistä täältä ikinä ns. ennenaikaisesti lähtee, niin toivon että se olen minä.

Mistä tiedät, ettei uusi liitto olisi verrattavissa omaanne? On selvä fakta, että tässä maailmassa on useita ihmisiä, joiden kanssa voi syntyä rakkaussuhde. Hienoa, että olet löytänyt yhden niistä sadoista mahdollisista napakympeistä. Itsekin olen sellaisen löytänyt, mutta mikäli tuo tuosta kuukahtaa (huumoria, huom. ) niin kyllä minä ainakin jossain vaiheessa uuden miehen itselleni etsisin. En halua elää ja vanheta yksin. Vielä vanhainkodissakin uskoisin virittelevän jotain juttua viereisen huoneen paapan kanssa..

 

[<3]

Minusta rakkaus on niin herkkä asia, etten laskisi leikkiä sillä.. Koen itse saaneeni suuren lahjan, kun olen mieheni löytänyt ja meidän rakkaus kestää kuolemankin. Toisille sopii uuden kumppanin etsiminen ja yhteen meneminen, mutta minulle eikä miehelleni sellainen sovi.. me olemme toisiemme ainoat.

 

[Ultramariini]

Tuokin on kyllä aivan totta, mutta pointtini oli, että jos ne niin sanonut suuret tunteet ovat kuitenkin mukana, on vaikea ikinä kuvitella rakastavansa ketään muuta toisen kuoleman jälkeen tai alkavan rakentaa uutta yhteistä elämää. Tietenkin asiat voivat muuttua myöhemmin, mutta kun molemmat ovat elossa ja elävät siinä "elämänsä suhteessa", se ajatus muuttuu kirjaimellisemmaksi.

toki voi olla vaikea kuvitella ja kenties ei ehkä rakastakaan. Mutta elämä on niin yllätyksellistä, etten koskaan sanoisi tuollaisissa asioissakaan ei koskaan. Samanlaista rakkautta ei koskaan varmaan tulisi, mutta uusi rakkaus voisi tullla- ja ne molemmat mahtuisivat silti samaan sydämeen. Viemättä tilaa toisiltaan.

 

[versatile]

Mistä tiedät, ettei uusi liitto olisi verrattavissa omaanne? On selvä fakta, että tässä maailmassa on useita ihmisiä, joiden kanssa voi syntyä rakkaussuhde. Hienoa, että olet löytänyt yhden niistä sadoista mahdollisista napakympeistä. Itsekin olen sellaisen löytänyt, mutta mikäli tuo tuosta kuukahtaa (huumoria, huom. ) niin kyllä minä ainakin jossain vaiheessa uuden miehen itselleni etsisin. En halua elää ja vanheta yksin. Vielä vanhainkodissakin uskoisin virittelevän jotain juttua viereisen huoneen paapan kanssa..

Koska meillä on vain niin ainutlaatuisen erityinen suhde. Tuollaista ei ikinä saisi varsinkaan Suomessa ääneen sanoa, mutta sanoinpa silti. Kiva että olet sitä mieltä että olet löytänyt itsellesi sen napakympin, mutta kuitenkin tuli minulle heti mieleen viestisi lopusta että teillä on ns. keskivertorakkaus. Mutta eipä sillä ole väliä mitä muut ajattelevat joidenkin suhteesta kuin ne siinä itse suhteessa olevat. Varmana voin sanoa ainoastaan millainen meidän oma suhteemme on, koska kaikki ei aina näy muille, senkin ymmärrän.

 

[siirappia juu]

Minusta rakkaus on niin herkkä asia, etten laskisi leikkiä sillä.. Koen itse saaneeni suuren lahjan, kun olen mieheni löytänyt ja meidän rakkaus kestää kuolemankin. Toisille sopii uuden kumppanin etsiminen ja yhteen meneminen, mutta minulle eikä miehelleni sellainen sovi.. me olemme toisiemme ainoat.

mistä säkin voit noin varmuudella tietää mitä sun ukkos päässä liikkuu. Ties mitä naikkosia sillä mielessä, ja seuraavaks sä oot täällä itkemässä, kun mies petti ja jätti.. eri nimimerkillä tietty.

 

[versatile]

toki voi olla vaikea kuvitella ja kenties ei ehkä rakastakaan. Mutta elämä on niin yllätyksellistä, etten koskaan sanoisi tuollaisissa asioissakaan ei koskaan. Samanlaista rakkautta ei koskaan varmaan tulisi, mutta uusi rakkaus voisi tullla- ja ne molemmat mahtuisivat silti samaan sydämeen. Viemättä tilaa toisiltaan.

Kaunis ajatus, mutta kuten sanoin, toivon etten ikinä joudu tilanteeseen jossa joutuisin tuollaista miettimään eli toivottavasti molemmat saavat pitkän iän.

 

[<3]

mistä säkin voit noin varmuudella tietää mitä sun ukkos päässä liikkuu. Ties mitä naikkosia sillä mielessä, ja seuraavaks sä oot täällä itkemässä, kun mies petti ja jätti.. eri nimimerkillä tietty.

Meidän rakkaus koostuu yhdestä merkittävästä asiasta ja se on LUOTTAMUS, meillä myös näytetään tunteet ja rakastetaan aidosti.. Jos kahdella ihmisellä on molemmilla hyvä olla toistensa kanssa ei tarvitse etsiä jotain muuta toisesta kumppanista.

 

[versatile]

mistä säkin voit noin varmuudella tietää mitä sun ukkos päässä liikkuu. Ties mitä naikkosia sillä mielessä, ja seuraavaks sä oot täällä itkemässä, kun mies petti ja jätti.. eri nimimerkillä tietty.

Naurat varmaan tällekin, mutta mun mies on kaikkea muuta kuin tuollainen. Mutta ei se varmaan ole sulta pois jos mulla sattuisikin olemaan hyvä ja ihana parisuhde aviomieheni kanssa. =)

 

[kyynisyyden ruumiillistuma]

Koska meillä on vain niin ainutlaatuisen erityinen suhde. Tuollaista ei ikinä saisi varsinkaan Suomessa ääneen sanoa, mutta sanoinpa silti. Kiva että olet sitä mieltä että olet löytänyt itsellesi sen napakympin, mutta kuitenkin tuli minulle heti mieleen viestisi lopusta että teillä on ns. keskivertorakkaus. Mutta eipä sillä ole väliä mitä muut ajattelevat joidenkin suhteesta kuin ne siinä itse suhteessa olevat. Varmana voin sanoa ainoastaan millainen meidän oma suhteemme on, koska kaikki ei aina näy muille, senkin ymmärrän.

Kiitos sinulle suhteemme analysoinnista. :flower: Taidampa tästä mennä tuon keskivertorakkaan mieheni kanssa naimaan aivot pellolle.

Toiset ne elää pilvilinnoissa, suotakoon se heille. Ja huumori, erityisesti sarkastinen sellainen, se vasta hepreaa onkin osalle kanssasisarista.

 

[Ultramariini]

Kaunis ajatus, mutta kuten sanoin, toivon etten ikinä joudu tilanteeseen jossa joutuisin tuollaista miettimään eli toivottavasti molemmat saavat pitkän iän.

toivottavasti.

 

[versatile]

Kiitos sinulle suhteemme analysoinnista. :flower: Taidampa tästä mennä tuon keskivertorakkaan mieheni kanssa naimaan aivot pellolle.

Toiset ne elää pilvilinnoissa, suotakoon se heille. Ja huumori, erityisesti sarkastinen sellainen, se vasta hepreaa onkin osalle kanssasisarista.

Sanoin että se tuli ekana mieleen, mutta kirjoitin myös että mahdoton on ulkopuolisen varmasti määritellä jonkun toiseen suhteen luonnetta ja tasoa. Joten toivon ettet loukkaantunut.

 

["minä"]

voi kuvailla vain yhdellä sanalla; itsekkyys

 

[<3]

Onko itsekästä jos parisuhteen molemmat osapuolet rakastavat toisiansa niin kovin, ettei halua ketään toista niin lähelle?

 

[kyynisyyden ruumiillistuma]

Onko itsekästä jos parisuhteen molemmat osapuolet rakastavat toisiansa niin kovin, ettei halua ketään toista niin lähelle?

Miten voi olla noin vaikea ymmärtää? Kuka on puhunut toisista naisista/miehistä suhteen AIKANA? Koko ajan kysymys on ollut siitä JOS toinen kuolee, saako hän ottaa uuden puolison. Vai ajattelitko olla haamuna kummittelemassa, kun miehesi on ottanut uuden vaimon?

 

[igkg]

voi toki olla, että naimisiin mennään liian heppoisin perustein. Mutta minusta ei sitä, että on toisen kanssa siksi, että tämä on kiva ole mitään pahaa. Riippuen toki mitä sanallla kiva tarkoitetaan. Onko se vain sellainen melko mitäänsanomaton määre, vai voiko sillä olla positiivisempikin merkitys.
Kaikki liitot eivät ole ehkä suurien tunteiden varaan rakennettuja, niitä voivat pitää koossa osin järki, osin tottumus, tuttuus ja turvallisuus ja ne voivat kyllä kestää nekin.

Nämä avioliitot saattavat jopa kestää paremmin, sillä suurilla tunteilla on tapana hiipua. En väitä, että rakkaus aina loppuisi, mutta usein se hiipuu tai muuttaa muotoaan.

 

["vieras"]

En oo lukenu tätä ketjua kovin tarkkaan, mutta haluaisin tietää, että mitä sit tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja sitten hänen ja uuden puolison kuollessa taivaassa ovat kaikki kolme: alkuperäinen leski, uusi ja vanha puoliso? Big love?

 

[Ultramariini]

[QUOTE="vieras";22898271]En oo lukenu tätä ketjua kovin tarkkaan, mutta haluaisin tietää, että mitä sit tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja sitten hänen ja uuden puolison kuollessa taivaassa ovat kaikki kolme: alkuperäinen leski, uusi ja vanha puoliso? Big love? [/QUOTE]

yhtä suurta perhettä kenties.:vampire:

 

[pohtikaa sitä]

[QUOTE="vieras";22898271]En oo lukenu tätä ketjua kovin tarkkaan, mutta haluaisin tietää, että mitä sit tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja sitten hänen ja uuden puolison kuollessa taivaassa ovat kaikki kolme: alkuperäinen leski, uusi ja vanha puoliso? Big love? [/QUOTE]

Tämä kysymys esitettiin Jeesukselle, johon hän vastasi, että taivaassa ei olla kuin mies ja vaimo (vapaasti muisteltu, mutta suurinpiirtein näin).

Mutta mites hautapaikat, kumpi menee multiin puolison viereen, eksä vai nyksä?

 

["vieras"]

Tämä kysymys esitettiin Jeesukselle, johon hän vastasi, että taivaassa ei olla kuin mies ja vaimo (vapaasti muisteltu, mutta suurinpiirtein näin).

Mutta mites hautapaikat, kumpi menee multiin puolison viereen, eksä vai nyksä?

Oi voi, siinä sitä onkin kädenvääntöä kerrakseen...

 

[meillä]

Tämä kysymys esitettiin Jeesukselle, johon hän vastasi, että taivaassa ei olla kuin mies ja vaimo (vapaasti muisteltu, mutta suurinpiirtein näin).

Mutta mites hautapaikat, kumpi menee multiin puolison viereen, eksä vai nyksä?

Meillä eräs tuttava pariskunta jossa juurikin näin on käynyt, että toinen puolisoista kuoli ja leskeksi jäänyt otti uuden kumppanin..hautapaikat menevät kuulemma niin,että aiempien puolisoiden kanssa menevät samaan hautaan.

 

[<3]

Miten voi olla noin vaikea ymmärtää? Kuka on puhunut toisista naisista/miehistä suhteen AIKANA? Koko ajan kysymys on ollut siitä JOS toinen kuolee, saako hän ottaa uuden puolison. Vai ajattelitko olla haamuna kummittelemassa, kun miehesi on ottanut uuden vaimon?

Kyllä meillä ollaan tästä puhuttu ja molemmat ovat samaa mieltä, että kyllä tietysti saa ottaa, mutta kumpikaan ei halua..eli, kun menemme naimisiin haluamme myös papin puhuvan ikuisesta rakkaudesta eikä rakkaudesta joka kestää siihen asti kunnes kuolema meidät erottaa.

 

[rtee]

Jännä juttu, en ole itse ikinä edes ajatellut tuota "kunnes kuolema meidät erottaa". Itse olen ateisti eli kertoisiko joku, että eikö kristinuskossa sitten uskota, että parisuhde jatkuu vielä taivaassakin?