Kuulostaako tämä teistä (avo)vaimoaan rakastavan miehen käytökseltä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ongelmaa tuon arvostamisen suhteen silloin kun eka lapsi syntyi ja jäin lapsen kanssa kotiin, mieheltä tuli aina kinan yhteydessä kommentteja että kun minähän vaan istun kotona enkä tee mitään ja kun hän tekee ja hän maksaa, monet kerrat sanoin että ei se kotona oleminen ole mitään lomailua ja minä hoidin kuitenkin kaikki kotihommat,lapsen ja ruoanlaitot yksin.

Tämän mies ymmärsi loppujen lopuksi vasta kun joutui lomautetuksi ja jäi lapsen kanssa kotiin ja minä menin töihin.
Kyllä sitten seliteltiin kun ei ollut pyykkiä kerennyt pestä ja ruokaakaan ei ollut kerennyt yms.
Minä kun olen tämmönen kuspää kostaja :D niin vaadin miestä myöntämään että hän ei kykene samaan kuin minä ollessaan kotona ja että onkos ne päivät nyt sitten vaan sitä perseellään istumista kun on lapsen kanssa kotona, tästä asiasta ei ole tarvinnut enää senkoommin kuulla eikä keskustella.

Lopeta siivoaminen kokonaan, annat sille ukolle jotain oikeeta valittamisen aihettakin!
 
[QUOTE="vieras";25428501]huh huh ku on kamala mies! jos omani uskaltais noin motkottaa sais kyllä luutusta pitkin korvia ja siivota itse seuraavat puoli vuotta :o[/QUOTE]


Tollasia kamalia miehiä on vieä paljon. :(
 
Mä en tajua näitä nysveröitä!!!! Ei arvosteta itseään yhtään että kuunnellaan haukkumisia ja tölvimistä ja sitten aletaan itkemään!!?? Jumalauta suututtaa tommoset lapasnaiset! Jos tiedät että et ole lihava, laiha, lauta,läskiperse tai huono äiti& kodinhegetär niin miksi oi miksi itket ja kuuntelet tälläisiä solvauksia?
 
Oikeastaan kuulostaa siltä, ettei mies arvosta sinua. Rakastamisesta en tiedä, sillä saattaahaan se jossain syvällä sisimmässään kaiken huonon ja töykeän käytöksen alla rakastaakin. (Tosin ei tuo käytös todellakaan kovin rakastavaltakaan kuulosta, että eipä sillä.)

Käykö mies tällä hetkellä töissä vai onko ihan vain kotosalla? Sinä ilmeisesti kotona lasten kanssa, jos ymmärsin oikein? Osallistuiko mies ennen lapsia kotitöihin minkä verran? Tekeekö kotitöitä nyt ollenkaan (jos, niin mitä?) ja jos olet kotitöihin osallistumisesta huomauttanut, niin mikä on ollut miehen vastaus asiaan?

Tuli myös mieleen, voisiko miestä vaivata masennus. Mikä teidän tilanne on muuten, onko taloudellisia tai muunlaisia huolia, onko tarpeeksi yhteistä aikaa, onko omaa aikaa, läheisyyttä...?

Tuntuu, että on paljonkin näitä tapauksia ettei toinen osapuoli osaa arvostaa sen kotitöitä hoitavan osapuolen tekemisiä, olettaa vain jotenkin että ne on tehty ihan itsestään. Vaikuttaa, että teilläkin ilmenee tällaista. Jos miehesi mielestä et osaa pestä pyykkiä, niin anna olla pesemättä. Pesköön itse pyykkinsä, ellei kerran kelpaa. Lopeta muutenkin miehen passaaminen, ja tee asioita ainoastaan itsesi ja lasten eteen. Jospa tämä herättelisi häntä - toimii nimittäin ainakin joissain tapauksissa.

Tällaista herättelyä tärkeämpää olisi kuitenkin pystyä puhumaan. Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos kommunikaatio miehen kanssa ei onnistu ollenkaan. Riitelykään ei välttämättä ole huono juttu, mutta jollei mies kykene rakentavaan riitelyyn/keskusteluun tai kuuntelemaan sinua (?) niin sittenhän se on tietysti sama kuin yrittäisi seinälle puhua, yhtä paljon se seinä sua kuuntelee. Mutta sinuna koettaisin vielä keskustella miehen kanssa, tai jollei se onnistu, niin miten olisi vaikkapa kirjeen tai tekstiviestin kirjoittaminen?

Mä en kyllä kauaa tuollaista katselisi, johan moinen ilmapiiri vaikuttaa lapsiinkin, paljon he nimittäin vaistoavat vaikka esim. teidän riitely ei tapahtuisikaan heidän kuullen tai nähden. Eli jos ei tahti alkaisi muuttumaan ja mieleni olisi jatkuvalla syötöllä paha nimenomaan miehen käytöksen vuoksi, niin kyllä mä lähtisin lasten kanssa lätkimään. Saisi mies sitten äkäillä keskenään.
 

Yhteistyössä