Kyläily vauva perheessä, evvk..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamamirabel
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mamamirabel

Vieras
Niin, ois tullu kutsu jo monesti kylläilemään perheeseen johon on syntynyt vajaa 2kk sitten vauva, ennestään heillä on saman ikäinen tyttö kuin minulla.
Suoraan sanottuna, ei vois vähmpää kiinnostaa. Ikävää, mutta en mitenkään erityisesti osaa ihastella muiden vauvoja ja lapsia, enkä jaksa sitä höpöptystä kaikista vauva jutuista, kun itsellä jo vanhempi lapsi, ei vaan ole ajankohtaista. Enkä muutenkaan oikeen muiden lapsista tykkää niin hirveesti, ovat ihan ok ja kiva kun omalla tytöllä on leikkiseuraa.
Eniten kuitenkin tökkii toi että pitäis mennä ihastelemaan heidän uutta vauvaa.
Onko muilla ollut tämmöistä "vastenmielisyyttä"?
Ja olenko kovinkin törkeä jos en ääneen julista kuinka suloinen vauva on ja heti ekana halua kurkata rattaisiin? (jos en ollenkaan?)
Ärsyttää myös äidin uusavuttomuus, ei saa edes ruokaa laitettua aina yhden lapsen kanssa, kun ei aina vaan kerkee. No, ei se aika hänellä ainakaan siivoamiseen mene kun leluja on joka paikassa ja pyykinkin käy pesemässä äiti. Voin kuvitella millaista on valitusta saan kuulla nyt, kun muksuja on kaksi.. Eivät kuulemma ole edes ulkoilleet viikkoon, ei vaan kerkee, just!
Mutta siis tuohon ylimpään tekstiin mielipiteitä/ kokemuksia, tämä alempi vuodatus äidistä oli vaan omaa ärsyyntynyttä ja valitukseen kyllästynyttä purkausta :)
 
Vähän samat fiilikset.
Ihmiset ympärillä lisääntyy ja hössöttävät ja lässyttävät ruusunpunaiset lasit silmillä. Ei minua kiinnosta onko pikku-pihlan kakka tullut ja kuinka hienosti nico-petteri osaa jo kääntyä!! "Eiks tämmönen olis teillekin kiva" NO EI :kieh:

Minusta on ihanaa kun lapset kasvaa ja itsenäistyy. Niiden kanssa voi touhuta kaikkea järkevää eikä tarvii koko ajan juosta perässä, pyyhkiä takamusta, laittaa ruokaa ja roikottaa kainalossa :saint:
 
Ei minuakaan vauvat sinänsä kiinnosta. Tosin en mä kyllä menisi kylään paikkaan jossa uusi vauva jota en viitsisi kenties edes vilkaista koska jos ystäväni saa vauvan niin minua kyllä kiinnostaa ystäväni kuulumiset.
 
Jaa, no mä ainakin halusin kuopuksen synnyttyä nimenomaan noita esikoisen ikätovereita kylään, ja kutsuinkin siis erityisesti heitä vanhempineen... en siksi, että tulisivat ihastelemaan vauvaa, vaan että esikoinen voisi kokea saavansa jotain erityistä huomiota. Toki sitä vauvaakin sai samalla ihastella, mutta nimenomaan korostin vieraille, että esikoinen kaipaa nyt huomiota.
 
onko se niin kamalaa olla kiinnostunut toisten asioista sen verran että nyt on siinä ilossa "mukana", ei sitä ikuisesti kestä sitä vauvahössötystä. tai sitten yhdyn huspatiin, ei tosiaan varmaan tule enää ärsyttäviä kutsuja kun ilmoitat mielipiteesi.kuulostaa taas maailmanlopulta.
 
Minnuu ahdistaa mennä varsinkin ensimmäisen vauvan saaneiden luo, sillä muistan oman esikoisen kanssa, miten kamalia ne ekat kuukaudet oli, kun oltiin ihan törkeän väsyneitä eikä osattu mitään, ja sit vauva vielä itki masukipujaan.

Eihän se kaikilla samanlaista ole, mutta monilla. Onneks mie olen jo niin vanha, että tututkin ovat jo vauvansa hankkineet.
 
Aikansa kutakin. En mäkään enää jaksa olla kiinnostunut vauva-asioista kun tyttö jo eskarissa. Nyt on sitten eskari asiat tms jotka kuuluvat tuohon ikäkauteen ja puhun niistä enkä mistään vaipoista. Mutta kyllä sitä nyt yhden kerran kestää kylässä käydä :D
 
Olen ikävä kaveri, sen tiedän, eikä haittaa vaikkei nähtäis enää ikinä tän tutun kanssa. Taitaakin jäädä viimeiseksi vierailuksi :D haha
Oishan se kiva jos se vaikka tulis muksuineen meille joskus, mut ei, aina pitää sinne mennä.
 
En nyt kaivannut mitään sen kummempia valituksia, tiedän että en ole kiva kaveri yms. Vaan kaipasin kokemuksia! Onko jollakin muulla ollut samanmoisia tuntemuksia?
Ja pakko sinne nyt on mennä, kun sovittu on tälle iltapäivälle tapaaminen.
 
No mulla on puolivuotias tyttö ja tää vauva-aika on ollut suorastaan aika kamalaa... Mulla ei ole itellä tällä hetkellä yhtään sellaista, että jaksaisin ihastella vauvoja. Mutta kyllä mä nyt kohteliaisuudesta kurkkaisin sinne vaunuihin, mutta en mä ny ihasteleen ja lässyttään alkais. Mut mä en kyllä koskaan jaksa jutella kaikesta mitä toisen lapsi osaa ja mitä se on nyt tehny ym. Oli vauvaa tai ei... Muuten kyllä kuulumisista, miten on jaksellu ja niin pois päin. Mutta mä sinänsä ymmärrän sun tunteen, varsinkin jos kyse ei ole mistään hyvästä ystävästä.
 
Myönnän, ajattelen ihan samoin. Ja odotan toista lastani syntyväksi loppuvuodesta... En vaan jaksa innostua muitten vauvoista/lapsista, omaa tottakai odotan innolla. Kunhan vauva syntyy, haluan tietysti että 4v esikoinen ei jää paitsi kaikesta, joten kaverit on tervetulleita leikkimään, mutta vauvaa katsomaan en erikseen kutsu ketään, varsinkin kun tiedän miten vaivaannuttavaa se on monelle muullekin kuin itselleni....
 
En ole erityisen kiinnostunut muiden vauvoista, osaan kuitenkin olla iloinen muiden onnen puolesta. Jotkut ihmiset nyt ei vaan osaa ajatella muita kuin omaa napaansa, enkä itse haluaisi sellaista ihmistä ystäväksi ollenkaan..
 
[QUOTE="kahden äiti";22123971]Jaa, no mä ainakin halusin kuopuksen synnyttyä nimenomaan noita esikoisen ikätovereita kylään, ja kutsuinkin siis erityisesti heitä vanhempineen... en siksi, että tulisivat ihastelemaan vauvaa, vaan että esikoinen voisi kokea saavansa jotain erityistä huomiota. Toki sitä vauvaakin sai samalla ihastella, mutta nimenomaan korostin vieraille, että esikoinen kaipaa nyt huomiota.[/QUOTE]

Näin meilläkin. Vauva vietti ensimmäiset kuukaudet nukkuen kantoliinassa ja esikoiselle yritettiin kutsua leikkikavereita kylään niin paljon, kuin mahdollista, että tuntisi itsensä tärkeäksi.

Jotkut ihmiset on vaan niin itsekeskeisiä...
 
Ei mua muiden vauvat / lapset juurikaan kiinnosta mutta en kyllä koe asiaa ongelmana. Ei mua muiden lemmikitkään kiinnosta enkä sitäkään koe ongelmana. Jos ja kun kyseessä on kaveri / tuttu / ystävä osaan kyllä käyttäytyä enkä ole niiiiiin lapsellinen, että jättäisin menemättä, koska elämäntilanne on eri.

Minusta pitää ymmärtää, ettei kaikkia aina ole juuri samassa vaiheessa ja että intressit voivat olla eri. Enkä ole kokenut, että uuden vauvan kanssa ei voisi mistään muusta kuin vauvasta puhua. Ja se, että ap ei edes voi kurkata rattaisiin tuntuu todella oudolta. Vaikka siellä ois mätä kaalinpää ni jos se on kaverille tärkeä, ni miksei sitä voi kurkata?

Apn kaverille varmaan vaan hyvä jos ap pysyy poissa.
 
Luojan kiitos mulla ei ole tuollaisia kavereita, kaikki odottavat tällä hetkellä innolla tämän uuden syntymää ja ihan varmasti ovat tulossa sitten kyläänkin. Nytkin jaksavat kysellä aina välillä miten voin ja olenko jaksanut. Melkein kaikkien kavereideni lapsetkin ovat jo joko kouluiässä tai melkein, mutta silti ne jaksavat olla onnellisia myös uusista vauvoista.

Tuollaisia ap:n kaltaisia ihmisiä minä en kestäisi.
 
[QUOTE="jep";22124195]Ei mua muiden vauvat / lapset juurikaan kiinnosta mutta en kyllä koe asiaa ongelmana. Ei mua muiden lemmikitkään kiinnosta enkä sitäkään koe ongelmana. Jos ja kun kyseessä on kaveri / tuttu / ystävä osaan kyllä käyttäytyä enkä ole niiiiiin lapsellinen, että jättäisin menemättä, koska elämäntilanne on eri.

Minusta pitää ymmärtää, ettei kaikkia aina ole juuri samassa vaiheessa ja että intressit voivat olla eri. Enkä ole kokenut, että uuden vauvan kanssa ei voisi mistään muusta kuin vauvasta puhua. Ja se, että ap ei edes voi kurkata rattaisiin tuntuu todella oudolta. Vaikka siellä ois mätä kaalinpää ni jos se on kaverille tärkeä, ni miksei sitä voi kurkata?

Apn kaverille varmaan vaan hyvä jos ap pysyy poissa.[/QUOTE]

Tämä on asiaa!! Jokaisella on oma elämän tilanteensa... kiinnostaa tai ei. Mutta olisin ap:nä ainakin toisen puolesta onnellinen... vaikket ite ole.
 
Ai että lopettaisin kyläilyt kaverin luona, kun perheeseen syntyy vauva? Juu ei.

Jos kyseessä ei ole kaveri, vaan joku hyvänpäiväntuttu, niin enpä minä niiden luona muutenkaan kyläile.

Aika itsekeskeinen ihminen saa olla, jos ei halua olla kaverin kanssa enää tekemisissä koska tällä on vauva. Ainakin mun kokemuksen mukaan vauva menee siinä sivussa, ja pääasiassa äidit juttelee keskenään & isommat muksut leikkii yhdessä. Tai ei ainakaan meillä eikä mun kaveripiirissä vauvat ole sekoittaneet pakkaa niin, että muuta ei voida tehdäkään kuin tuijotella vauvaa ja puhua vauvasta.
 
Sinänsä samoilla linjoilla sinänsä en :(
Meille kun syntyi vauva minua ärsytti muutamat ystävät jotka kerjäsivät aivan törkeästi sitä kutsua tulla meille,kun he tulivat niin kokoajan olisi pitänyt kerrata kuinka synnytys sujui tai onko tänään tullut kakka tai onko viimeyönä nukkunut hyvin tms.

Halusin kun ystävät tulevat meille että minulla on edes hetken aikuista kahviseuraa,
toki vauvaa hoidan samalla mutta haloo.. en minä aivojani menettänyt kun lapsen synnytin osaan puhua muustakin kuin potkupuvun väristä tai materiaalista tai liivin suojista ja suoraan sanottuna tuon tason juttuja jos haluan kuunnella menisin varmaan jonnekin perhekerhoon lässyttämään näistä. Haluan kuulla mitä muille ihmisille kuuluu,haluan että minua kutsutaan kylään tarjotaan kahvit ja ollaan kuin ennenkin vaikka minulla se vauva nyt on, ei vauva maailmanloppu ole ja toki on hieno asia mutta ELÄMÄÄ.
Muutakin elämää on.
 
Yleensäkin olen kiinnostunut ystävieni asioista. Koska he ovat ystäviäni. He ovat myös kiinnostuneita minun asioistani. Koska ovat ystäviäni. Se nyt vain on sitä ystävyyttä, että ei pelkästään omaan napaan tuijoteta.
 

Yhteistyössä