Kyllä masentaa....

[mamma]

Olen niin masentunut, että ajattelin kirjoitella tänne ja tiedustella onko muitakin minunlaisia onnettomia ihmisiä.

Olemme n.40 v pariskunta. Yhdessä olemme olleet 20 vuotta. Meillä on kaksi tyttöä, jotka ovat vielä ala-asteella.
Alan olla väsynyt kun kaikki kotihommat on minun hoidettava. Käyn töissä, niin kuin mieheni. Kun tulen töistä, niin alkaa ruoan laitto ja mieheni odottelee sohvalla maaten koska ruoka valmistuu. Syönnin jälkeen on tietenkin keittiön siivous, joka on minun homma ( 13 vuotias tyttäreni tosin apuna). Mieheni taas sohvalla tuijottaen tv:tä.
sittenhän illan aikana on kaikkea kotityötä, pyykinpesua ym ym. Jotka ovat minun hommia.
Mieheni viihtyy sohvalla,.Hän on sairaalloisen tarkka auton puhtaana pysymisestä. Auton hän pesee lähes päivittäin.
Toivoisin hänen osallistuvan kodin puhdistukseen.
Sitten mitä pahinta, mieheni valittaa vieraille kuinka minä olen aina niin väsynyt. Olen sanonut että jos tekisimme asioita yhdessä, niin olisin vähemmän vasynyt.

On se miehenä oleminen helppoa (ainakin meillä). Tulla valmiiseen ruokapöytään, saa aina puhtaat vaatteet päälleen, ei tarvitse hoitaa laskujen maksua (ei mitään tietoa, mitä eläminen maksaa !!!), ei tarvitse huolehtia lapsista (minä osallistun neuvomiseen ja vanh.iltoihin).
Miehelleni elämän tärkeimmät asiat on auton puhtaus ja
nainti silloin kun hän haluaa (painostaa minua !!! Joten en ole halukas). Kyllä vit........ !!!!!
Olen usein miettinyt että lähden tyttöjen kanssa pois. Nautin olemisesta kun mieheni on pari päivää poissa.

 

[tuttua]

Kuin suoraan minun entisestä elämästä. Mies joi kaiken vapaa-aikansa. Sinulla on selvästikin pullat paremmin uunissa.

Exäni on alkanut tehdä kotitöitä avioeron jälkeen. Niin olen kuullut lapsiltamme.

Haluaisin olla kärpänen katossa ja nähdä, kun mies esim. tiskaa, imuroi, vaihtaa vuodevaatteet, silittää paidan, vie roskapussin jne.

Ne olisivat minulle suurempia ihmeita kuin maailman seitsämän ihmettä.

Älä anna masikselle periksi. Käy lenkillä, katso telkkarista hauskoja hupiohjelmia, hulluttele, tanssi ja laula, kun teet kotitöitä. Niin minä selvisin siihen asti, kunnes mies sekosi.

Siitä päivästä lähtien olen tehnyt kahta työtä eikä ole väsyttänyt ollenkaan.

Lapset ovat nyt aikuisia ja elämä on kuin silkkiä vain.
Miestä en enää hommaa. Miksi hommaisin? En keksi yhtään järkevää syytä moiseen hulluuteen.

 

[helli]

Aika hassua, avasin netin ja ellit juuri tästä syystä, että meinasin valitella elämäni kurjuutta ja kuinka miehini ei juurikaan tee mitään koti hommia.
molemmat ollaan töissä sillä erolla että mies tekee aamuvuoroa ja minä menen illaksi töihin.
Ja aina enne töihin menoa, minä pesen pyykin, imuroin, kerään tavarat järjestykseen, käytän koiran lenkillä ja jos aikaa jää laitan kuivat vaatteet vielä kaappiin. niin kerroinko, että meillä on neljä poikaa, vanhin 13v.
entä mies; illalla kun tulen kotiin töistä, hän JUURI meinasi tehdä sitä ja tätä ja tuota. eikä tee sitten mitään..
että vituttaa..

 

[helli]

jatkoa ed.
ja olen antanut periksi. se on pahinta. ennen kun suutuin, oli oksat pois, mutta nyt menen jääkaapille avaan kaljapullon(mies kantaa niitä kotiin) ja syön ja juon.
Syön ja juon itseni hiljaiseksi. ja sitten inhoan itseäni ja pallopäätäni.
nukkkumaan käydessä, päätän että huomenna on toisin, mutta kun tulen töistä kotiin; mies JUURI meinasi tehdä sitä ja tätä ja minä menen jääkaapille heitän raakaa kabanossia naamaan ja juon kaljaa.. Ällöä. mutta totta.

olen pahassa jamassa, pallopää, siis minä.

 

[mamma]

Mieheni osaa kyllä oluen ym viinan juonnin. Ei hän kaikkea vappaa-aikaa juo mutta jos esim. kutsumme vieraita iltaa istumaan ja olen ajatellut että otamme vain muutaman, niin mieheni on varautunut suurella juomamäärällä joista hän itse juo suurimman osan ja sitten on tosi huonossa kunnossa joka minua suunnattomasti vituttaa. Hän kun on humalassa tosi ärsyttävä. Kehuu koko ajan itseään, kun on erittäin itserakas tyyppi.
Samoin käy jos menemme kylään, jossa juotavaa paljon tarjolla. Hän ei osaa käyttää kohtuudella.

 

[Vanhempi rouva]

Tuttua asiaa. Onkohan mistään niin paljon pahaa mieltä kuin töitten jakamisesta? Itse asisassa mies on aika siivoton kunt oimii näin. Hän on eräänlainen hyväksikäyttäjä ja vapaamatkustaja.

Itselläni ei ollut sen paremmin. Yritin ottaa asiaa esille, mutta ei mitään vaikutusta. Lopuksi meni niin pitkälle, että etsin salaa asunnon. Kun oli matkalla, tilasin muuttoauton ja jätin kaiken ylimääräisen sotkun hänelle.

Nyt itsee ja ruikuttaa. Ei saa taloa edes myyntikuntoon. Itee ja vannoo, että alkaa elämään toisin. Ihan sama minulle. 20 vuotta riitti, siinä oli puolet liikaa.

Kuulkaa. Nyt on elämä mukavaa, otin toisen työn ja yhtenä iltana poika 12 v sanoi minulle:""Kyllä me äiti pärjätään:""

Kadun vain ajan tuhlaamista.Hihat heilumaan tytöt.Ulkoruokintaan tuo mies tai sitten lähdette itse, mikä kullakin tilanne on.

 

[No hei]

Eristä miehesi asiat vähäksi aikaa ja katso huomaako hän mitään? Älä kutsu häntä syömään, älä pese hänen pyykkejään, älä maksa hänen laskujaan. Kun puhtaat sukat on loppu kehoita katsomaan likapyykkikorista.

Tai ota tytöt ja lähde viikon lomalle tai mummolaan. Älä hanki jääkaappiin valmiiksi ruokaa äläkä missään tapauksessa siivoa tai pese pyykkejä ennakkoon.

Tai jätä keittiön pöytä hänen kohdaltaan siivoamatta ja tarjoa ruoka seuraavan kerran samoilta astioilta tai kasaa entisten päälle.

 

[Siina]

Hei, MIKSI sä passaat sitä ukkoa????
Jätä nyt hyvä ihminen sen miehen osuus tekemättä niinkuin edellinen neuvoi. Eihän se torvi tajua mitään ennenkuin näkee edessääbn sotkunsa.
Mä en tajuu, että aikuisille ihmisille ei tehdä samoin kuin moni tekee lapsille. Minä ainakin sain lapset siivoamaan vain yksinkertaisesti heittäytymällä itse laiskaksi.

 

[samaa täälläkin]

Mies taitaa olla se suurin ja työläin lapsi perheessä. Elätti.

 

[kokeiltu on]

Minä oon kokeillu laiskaksi heittäytymistä, mutta siitä ei ollut hyötyä. Meillä ei mies välitä, vaikka olisi mikä sotku. Esim. roskien viesti on ollut hänen hommiaan (joka häneltä kuitenkin aina ""unohtuu"") ja kun en ole puuttunut asiaan, on roskia alkanut kasaantua astian viereen niin, että lopulta on ollu biojätettäkin suoraan lattialla isossa kasassa. Haju on niin hirveä, että on pakko itse siivota, ei muuten kestä.
Vastaavasti voi nukkua likaisissa lakanoissa vaikka kuukausia. Pyyhkeen vaihtamisella ei ole väliä ja vaatteitakin ottaa suoraan pyykkikorista. Kaikesta tästä kärsin ennemmin MINÄ, koska joudun haistelemaan hien hajua vaatteissa ja lakanoissa. Jääkaappiin mätänee ruuat - miestä ei vaan hätkäytä. Lautasta saattaa huuhtasta, jos on likainen, mutta pelkkä irtoruuan pesaisu käytettävästä astiasta riittää hänelle. Muut tiskit saavat lojua pöydällä vaikka kuinka kauan. Nykyään teenkin niin, että pidän esim. oman ja lasten tavarat siistinä ja yritän olla siivoamatta miehen sotkuja. Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko antaa periksi, koska miehen sotkut vaikuttaa omaankin elinympäristöön eikä siinä läävässä voi kerta kaikkiaan kestää olla.
Meillä mies ei muuten odota, että minä siivoan, vaan päinvastoin valittaa, että siitä on jatkuvaa häiriötä. Hän haluaisi asua liki siivoamatta, koska ei ymmärrä, mitä ""hyötyä"" siitä on. Miksi vaihtaa lakanoita, kun voi likaisissakin nukkua?
Semmosta meillä.

 

[marjutti]

Niin tuttua, niin tuttua, paitsi että oli kolme alle kouluikäistä lasta. Kävin töissä ja töisen jälkeen tein kaikki kotihommat, mie ei edes osannut ruokaa tehdä. Puhuin ja anelin muutosta tilanteeseen. Mikään ei auttanut, häntä ei sotkut häiritse. Seksi alkoi minua tympiä, kun siihen miehellä kyllä energiaa olisi aina riittänyt, mutta ei kotihommiin. Raadoin itseni loppuun enkä sängyssä jaksanut muuta kuin nukkua. Mies tietenkin katsoi oikeudekseen hakea seksiä muualta. Ero oli lopputulos. Sen jälkeen oli yksi isokokoinen lapsi vähemmän hoidettavana. Oli helpompaa.

 

[Liian vanha]

Ensin:Kiitos kaikki Suomen naiset kun pidätte meistä miehistä ja lapsista hyvää huolta!

Helpottiko?

Ai ei...höh..pitihän se arvata

Ajatelkaapa miten paljon voimavaroja mieheltä menee kun se teidän mielestä ""vaan"" makoilee soffalla.

Miljoonat pienet aivosolut tekevät niin kovaa ajattelutyötä ja niitä tarvitsee ruokkia välillä.Siksi me miehet olemmekin niin huolissamme mitä ja milloin nämä ahkerat ja niin elintärkeät viisaudemme tukipilarit saavat ""syötäväkseen"" ja murahdamme:Mitä on ruokana tai milloin ruoka?

Se onkin elintärkeä lausahdus jotta seuraavanakin päivänä voisimme vetää uudet teidän pesemät puhtaat sukat jalkaan ja lähteä taas töihin aikaa viettämään.

Usein vielä töissä on helpompaa mitä kotona joten viihtyvyyden takaamiseksi olisikin hyvä että sohva on miellyttävä sekä tv tarpeeksi suurta kokoa(silmät väsyy pienetä ruutua tuojottaessa).

Joten jos nyt sattuu olemeen niin että tv on alle 32-tuumainen niin voisitteko tilata mieskullallenne uuden vaikka sieltä HobbyHallista perheen onnen turvaamiseksi.

Ilkeis sitten kutsua kavereitakin kylään katsomaan lauantaisin jalkapalloa(pari sixpackkiä messiin tietty).

Jos sattuu sitten niin ikävästi että olette huolimattomuuttanne jättäneet sen siivoamisen lauantai iltapäivälle niin toivomus tietysti olisi jättää se imuri siivouskaappiin häiriötekijöiden takia...ei siitä tv:n selostajan äänestä taho saada mitään selvää sen hurinan yli.
Käykää vaikka kaupassa ja imuroikaa ennen saunomista kun jalkapallopeli on menny jo pelien historiaan.

Ai,ai,ai ja vielä kerran ai...tuo kuulosti sitten todella rumalta kun kerroit tuosta sänkykammari...peuhaamisesta..naintia ko ja kö se teidän mielestä on?

Kun tällaiset herkuleen muodot omaavat miehet lähestyvätkin teitä niin onhan aivan päivänselvää että kyllä normaalin naisen vakoon kosteutta pitäis kertyä.Siksi olenkin hiukan huolissani... sinun kannattaa varmaan heti soittaa terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja tarkastuttaa hormoonitaso...sekun saattaa tuossa iässä...heitellä.

On se vaan niin perhanan vaikeeta olla mies,tehdä raskasta työtä tulla kotiin nälkäisenä siihen jo vähän muhkeuttaan menettäneeseen soffaan ajattelemaan kun muijat huutaa vieressä.
Sitten pitäis olla joku perhanan Gigolo et saisi vaimoltaan pikkaisen helpotusta tuonne alapäähän...joskus...silloin tällöin...eikä edes niin usein...mitä siinä sitten voit ajatella?

Vaimo taitaa tykätä naapurin Eerosta enemmän kun minusta(ottaa pattiin vähempikin).Eero on sentään kalju!

Sitäpaitsi Auto on kallis hankinta ja sitä pitää kiilloittaa,puunata sekä pitää muutenki hyvänä...muutenhan se rupee narisee ku 20 vuotta yhessä eläny vaimo.
Eikä se kuule ole sitten ihan pientä kitinää,katsastuksessa tulis ainakin maininta rekisteriotteeseen...no way!

 

[Miina]

Sain aikanani joksikin aikaa apua kotihommiin, kun ilmoitin rauhallisesti, että lapset syömään. Kun ukkokin kömpi sohvalta, sanoin, että ei tässä ole sinulle, laita oma ruokasi. Raivokohtaushan siitä tuli, mutta kun otsasuonet oli tasaantuneet, oli miettinytkin jotain.

Kysyi myöhemmin illalla, että mistä kiikastaa. Pääsimme jutun juurille.

No, eihän sitä pitkään piisannut. Sika on sika, vaikka sitä miten puunais. Aikanaan muutimme poikien kanssa oman huusholliin ja siellä oli sekä siistiä että viihtyisää, kun suurin sotkija ei asunut meillä. Rauhallistakin oli, kotihommat sujuivat porukalla ja telkkari ei huutanut täysillä, saimme me muutkin katsoa lempiohjelmiamme ... eikä ollut kaljaa.

Luulin, että kaikki miehet ovat kotona laiskoja, mutta enpä luule enää.

 

[ipana]

usein tulee purnattua 3 lapsen äitinä ja aviovaimona miehen osallistumisesta kotitöihin, mutta sitten herään ja muistutan itseäni...kuka sanelee MINUN elämäni...MINÄ. Jos haluan passata, passaan. Jos en halua passata EN passaa. Hankkikaa omia harrastuksia, itsekkäästi, niistä tulee henkireikä. Koska on se oma mies kuitenkin aika ihana. Mutta kuka alistuvaa kotihengetertä jaksaa arvostaa...itsetuntoa naiset ja muistakaa kuka päättääs sinusta itsestä.

 

[mamma]

siinä puhuu mies, jolla ei järjen häivää....

 

[Samanlainen]

Smanlainen tarina itsellänikin.Nyt olemme tyttöjen kanssa kolmistaan ja hyvin on mennyt.ei tarvitse enää passata ketään,ei ainakaan aikuista miestä,joka piti sohvaa paikallaan.
Joskus kaipaa toista aikuista,mutta koska miehet ovat suurin osa tuollaisia äitinsä pilaamia pentuja.lailla vastuuta.kierrän heidät kaukaa.

 

[Päkä38]

Kyllä minuakin masentaisi, jos mies olisi tuollainen! Mekin olemme olleet yhdessä jo yli 20 vuotta ja arki sujuu mukavasti, kun molemmat tekevät vähän kaikkea ja usein yhdessä.
Kehottaisin keskustelemaan miehesi kanssa vakavasti ja yrittää pelastaa liitto, parisuhdeterapia voisi olla myös ihan kiva juttu, vaikka miehet usein ovatkin niitä vastaan... Mutta jos liitostaan haluaa kiinni pitää, niin luulisi miehenkin olevan valmis jotain tekemään sen eteen! Jos ei ole, niin siitä voi päätellä paljon.

 

[....]

Joo. Ja sitten miehet ihan oikeasti hämmästyneinä ihmettelee, että miksi naiset ei anna. Ja miksi ne valittaa.

Aika paskoja. Mutta ilmeisesti kun paskaksi on syntynyt, ei siitä voi muuksi muuttua?

Elän myös ilman miestä (taloudessani). En jaksanut olla piika ja kotitalouskone. Enkä viitsi tapella moisesta tyhmästä asiasta - kun ei miehellä ole kykyä ymmärtää, niin eipä se auta.

 

[mies]

Ei tuollaisesta suhteesta kannata salaa lähteä. Kannattaa ihan reilusti ilmoittaa, etä tilanne on se, että....
Ja sitten ilmoittaa, että jos ei tule mitään muutosta, niin laitetaan hopea jakoon. Mies kyllä ymmärtää selvää puhetta ja siellä alkaa prosessi käymään.

 

[Liian vanha]

Kiitos Mamma kommentistasi.

Et voi tietää olenko jo ylittänyt ymmärtämisen kynnyksen jota ilman ihmiset ovat haavoittuvaisia sekä osittain avuttomia.

Kun luen tätä palstaa haluan kirjoittaa provosoivasti tarkoituksella,miksikö?

Se on aivan sama mitä toisille sanoo tai neuvoo koska kysymys on niin hankalista asioista ettei kukaan todella pysty neuvoja antamaan!Myötätuntoa sekä elämistä korkeintaan?

Kukaan ei tiedä mikä on tilanne perheessä koska luemme vain toisen osapuolen näkemyksen?
Minusta olisi virhe tuomita miestä vain sinun näkemyksen perusteella...useinhan ongelmat perheessä koostuvat juuri itsekkäistä syistä olkoon kysymys kummasta sukupuolesta tahansa!

Tiedän tarkalleen mistä puhut... sekä mitkä ovat tunteesi,hyvät sekä pahat!Ovathan ihmiset sekä suhteetkin kovin,kovin samanlaisia ongelmineen.

Tympiintynyt olen ajattelemaan sitä vaikeutta mitä parisuhteissa vallitsee!Aivan kuin vain pakottamalla kumppani saataisiin unelmien puolisoksi?

Olen ikuinen romantikko ja haluan kaiken tulevan automaattisesti sisältäni,kaiken sen mitä nainen haluaa.Käyttäytyminen/suhtautuminen naiseen sekä ympäristöön tulee kokemuksien kautta.

Joku sanoo olevansa kokenut parisuhdeasioissa oltuaan naimisissa yhden kanssa 15 vuotta...toki,toki.Minusta hän tietää vain elämisen yhden tyyppisen kumppanin kanssa johon sisältynyt kaikenlaisia tapahtumia rasitteineen!

Olen itse seurustellut monenlaisten naisten kanssa enkä voi tuomita heistä yhtäkään(kaikki omalla tavallaan hyviä).

Miksikö en vakiinnu enää?Lue näitä juttuja täällä niin saat vastauksen siihen.
Minusta naisen ja miehen välinen suhde toimii vain ja ainoastaan silloin kun asumme eri osoitteessa.Ei tarvitse naisen pyykätä eikä siivota(oma asuntoni siivotumpi kun naisten yleensä),eli en tarvitse naista kotitöihin.

Tarvitsen naisen vain ja ainoastaan tasavertaiseksi ystäväksi jonka kanssa voi jutella kaikesta,touhuta jotain mukavaa,kokea yhdessä elämyksiä,nukkua lähekkäin ja jos kaiken tuon jälkeen siltä tuntuu...jopa rakastetella ilman kiirettä tai turhia ajatuksia...olla vain.

En halua olla riippuvainen yhdestäkään naisesta enää,enkä sitä koskaan tule olemaankaan.

Olenko ihminen jolla ei ole järjen häivää...ehkä!
Valitsemani tie on joskus yksinäinen mutta olen valintani tehnyt!

Sinä teet omasi.
Poistun nyt ja kiitän kirjoituksestasi,pärjäile!

 

[:)]

Tuo tulevaisuudenkuva odottaa minuakin 15 vuoden päästä. Tähän mennessä siis liittoa takana 5v ja saldona yksi lapsi. Tuohon teidän tapaanne elämä menee täälläkin. Tosin television paikalla tietokone. Toisaalta mies tekee pojan kanssa ainakin joskus jotain ja imuroi tai laittaa tiskit kun oikein monta kertaa jaksaa pyytää. Ajattelumalli hänellä on seuraava: ""jos se ei itseä häiritse (kuten esim. sotku) ei sitä tarvii korjata/siivota."" Että näin. Tuollaisen otuksen kanssa en tiennyt meneväni naimisiin. Kaikki on kärjistynyt lapsen myötä. Biologisia lapsia ei tähän taloon enää tätä menoa tule. Sitä vaan on niin totaalisen pettynyt omiin valintoihinsa. Ja uusien tekemiseen ei vielä riitä rohkeutta. Ja en myönnä sitäkään, että etsisin vain omaa etuani ja hyvääni. Kyllä tässä on yritetty tehdä jos jonkinlaista kompromissia. Minkän mies luonnolleen voi ja minä omalleni.

 

[helli]

minäkin suhteen puolessa välissä ajattelin että, kyllä se tästä lutviutuu ja mieskin oppii kotitöihin mutta... kai se on uskottava ettei se vanha koira uusia temppuja opi.
en tiedä lähteäkkö omille teille vai olla vain ja odottaa vanhuutta yhdessä?
onneton kyllä olen.

 

[vittumainen akka]

Sama tilanne täällä. Noin kolmen vuoden päästä olen vapaa
lähtemään.
Meilläkään mies ei pahemmin osallistu ns. naisten töihin, eikä kaikkiin miestenkään, kyllä esim. lumityötkin minun hartellani on. Siinä suhteessa hän on eriläinen, kuin teidän miehenne, että hän kyllä huomaa sotkut ympärilään ja moittii minua epäsiistiksi ja avuttomaksi, kun en riitävän hyvin huolehdi kodin siisteydestä. Vetäiseepä siihen vielä
lapsuuden kotinikin, koska ole semmoseta ja tämmösestä paikasta lähtöisin, ei voi olettaakaan enempää.
Toinen asia on raha, mies suuttuessaan sanoo lopettavansa meidän elättämisen ja kaikille matkoillekin olen kuulemma hänen siivellään päässyt (mies maksanut matkat). Nyt kun mies on ehdottanut matkaa, olen vastannut kylmän viileasti, etten pysty omaa osaani säästämään, minä en enää siivellä matkustele, tietenkin hän tästäkin suuttuu.
Olen aiemmin puhunut avioerosta, mies on peloitellut menevänvä vaikka oikeuteen asti lasten yksinhuollosta, minä hölmö uskoin.

Lopuksi haluan sanoa, että omasta mielestäni hoidan kotini aivan hyvin seka maksan suhteessa palkan suuruuteen
enemmän perheen menoja.

Ps. Itse en käytä rumia sanoja, mutta tuo nimimerkki on niin
usein kuultua, joten tulkoon käytetyksi.

 

[tee(m)37]

Kylllä on niin samanlainen olo minullakin, tosin olen kyllä mies. Meilläkin vaimo käy töissä mutta muuten ei enään kotona jaksa nykyään tehdä oikein mitään. Kuullostaa varmasti omituiselle mutta oikeesti näinkin päin voi asiat olla nykyään perheessä.

Mietin vain kirjoitusta että onkohan tässä oikeat ihmiset sitten naimisissa kun tilanne on näin. Pakko sanoa esim tuosta rakastelusta kun toinen olettaa aina että mies tekee aloitteen ja hoitaa hommat, miehen pitäisi aina antaa ja nainen vain tulla otetuksi. Mutta minäkin haluaisin tulla otetuksi. No joo, ja sitten mietitään miksi tulee eroja yms.

Tuntuu kyllä ihan oudolle sinun miehesi käytös, sinun pitää pistää se hiukan kovemmalle ja sanot sille että tekee nyt edes viikonloppusiin ruokaa teille ja jos ei tee sitten menet ulos syömään joskus lasten kanssa, niin minä teen kun potuttaa ja ei aina jaksa huolehtia kaikesta.

Jotenkin kyllä tuota tekstiäsi lukiessa tuli ihan oma itseni mieleen, niin samanlaista paitsi sukupuolet toistepäin. Tosin korjaukseksi hiukan se että saattaa meillä vaimo joskus tehdä jotain ruokaa, sanotaan kerran kaksi viikossa. Mutta ei sen kummemmin.

No joo, nytkin piti pääsiäisenä lähteä sukulaisille mutta sanoin että ei ei , nyt ollaan lasten kanssa (vaimokin) kerrankin kun on aikaa..pitkät pyhät.. ihme se onnitui..ollaan kotosalla..

Mutta rauhallista pääsiäistä mammalle.. ja jos haluat kirjoitella aiheesta...niin jeppej.m36@luukku.com vastailee ja jakaa ajatuksia näin miesnäkökulmasta.

Niin, ja uskokaa ken uskoo mutta näinpäin se voi myös olla.

Mutta nyt lähden viettämään laatuaikaa näin aamullla lehden viereen ja kahvi seurassani..

 

[mies]

Kannattaa myös miettiä millainen ilmapiiri siellä keittiössä on, olohuoneessa voi olla paljon rauhallisempi. Helposti asiasta tulee kierre.