S
sipikäs
Vieras
Hei,
Olen aivan loppu anoppiin ja kälyyn. Anoppi suosii todella räikeästi kälyn lapsia. Olemme puhuneet tästä, mutta tilanne kärjistyi niin, että hyvä kun olemme enää puheväleissä. Mainittakoon mm. anoppi hoitaa kälyn lapsia joka toinen viikonloppu, jotta käly miehensä kanssa voi harrastaa ja käydä baareissa. Meidän lapsiamme ei olla hoidettu kertaakaan. Olemme usein kysyneet, mutta ei ole aikaa, kun kälyn lapsia vie kaiken ajan. Näin on sanottu ihan suoraan. Meillä ei vierailla, lastemme synttäreille ei tulla... Esimerkkejä riittää loputtomiin.
Kun käly miehensä kanssa sai lapsen, mieheni pyydettiin kummiksi, minua ei, vaikka muut olivat pariskuntia ja me olimme miehen kanssa vakiintunut lapsellinen pariskunta ja me olimme pyytäneet esikoisemme kummeiksi kumpaakin - sekä kälyä että tämän miestä. Emme silloin voineet ymmärtää, minkälaista helevettiä tämä kanssakäyminen olisi. No, toki he saavat itse valita lapsen kummit, joten nielin ylpeyteni ja jatkoin ystävälliseen tapaan, kuten ennenkin.
Annoin esikoisen vaatteita heidän lapselleen. Kuopukseni syntymän jälkeen hän antoi joitain takaisin - rikkinäisinä, pesemättöminä ja haisevina. Lopetinkin esikoisen vaatteiden lahjottamisen heille kun kuopukseni syntyi, koska kuopuksemme luonnollisesti saa ne.
Nyt anoppi ja käly ovat kiukuissaan päätösestäni. Meillä on esikoisella käytetty laadukkaita ulkohaalareita, joita on siis säästetty kuopusta varten. Anoppi ja käly pyysivät niitä kälyn lapselle ja sitten kuulemma voisi kuopus saada ne. Olemme mieheni kanssa ne ostaneet tai pari pukua on isäni ostanut. Olimme molemmat (minä ja mies) sitä mielta, että vaatteiden lahjotus päättyy nyt. Sain hirveät vihat päälleni. Käly on puhunut rumin sanankääntein minusta sukulaisille. Mieheni otti siskoonsa yhteyttä ja kyseli, missä oikein mennään. Hekin riitelivät. Mieheni käski lopettaa törkeän käytöksen tai kanssakäyminen voi jäädä vähiin.
Minä miniä olen kaiken syypää joka helkutin asiaan. Minä en jaksa enää olla tekemisissä heidän kanssaan. Miksi minä joudun kestämään heitä? Olen tähän mennessä pitänyt yhteyttä lasten takia. Olisin halunnut, että serkut tapaisivat toisiaan. Olen ostanut kälyn lapselle kaikki lahjat, onhan hän mieheni kummilapsi. Mieheni on todella tumpala lahja-asioissa. Aina ne on jäänyt mun hoidettavakseni. Mitä, jos sanon kaiken irti nyt? Hoitakoot itse suhteensa. Mun sukuni puolelta löytyy kyllä serkkuja lasille ja heidän vanhempien kanssa ei tarvitse tapella.
Olen aivan loppu anoppiin ja kälyyn. Anoppi suosii todella räikeästi kälyn lapsia. Olemme puhuneet tästä, mutta tilanne kärjistyi niin, että hyvä kun olemme enää puheväleissä. Mainittakoon mm. anoppi hoitaa kälyn lapsia joka toinen viikonloppu, jotta käly miehensä kanssa voi harrastaa ja käydä baareissa. Meidän lapsiamme ei olla hoidettu kertaakaan. Olemme usein kysyneet, mutta ei ole aikaa, kun kälyn lapsia vie kaiken ajan. Näin on sanottu ihan suoraan. Meillä ei vierailla, lastemme synttäreille ei tulla... Esimerkkejä riittää loputtomiin.
Kun käly miehensä kanssa sai lapsen, mieheni pyydettiin kummiksi, minua ei, vaikka muut olivat pariskuntia ja me olimme miehen kanssa vakiintunut lapsellinen pariskunta ja me olimme pyytäneet esikoisemme kummeiksi kumpaakin - sekä kälyä että tämän miestä. Emme silloin voineet ymmärtää, minkälaista helevettiä tämä kanssakäyminen olisi. No, toki he saavat itse valita lapsen kummit, joten nielin ylpeyteni ja jatkoin ystävälliseen tapaan, kuten ennenkin.
Annoin esikoisen vaatteita heidän lapselleen. Kuopukseni syntymän jälkeen hän antoi joitain takaisin - rikkinäisinä, pesemättöminä ja haisevina. Lopetinkin esikoisen vaatteiden lahjottamisen heille kun kuopukseni syntyi, koska kuopuksemme luonnollisesti saa ne.
Nyt anoppi ja käly ovat kiukuissaan päätösestäni. Meillä on esikoisella käytetty laadukkaita ulkohaalareita, joita on siis säästetty kuopusta varten. Anoppi ja käly pyysivät niitä kälyn lapselle ja sitten kuulemma voisi kuopus saada ne. Olemme mieheni kanssa ne ostaneet tai pari pukua on isäni ostanut. Olimme molemmat (minä ja mies) sitä mielta, että vaatteiden lahjotus päättyy nyt. Sain hirveät vihat päälleni. Käly on puhunut rumin sanankääntein minusta sukulaisille. Mieheni otti siskoonsa yhteyttä ja kyseli, missä oikein mennään. Hekin riitelivät. Mieheni käski lopettaa törkeän käytöksen tai kanssakäyminen voi jäädä vähiin.
Minä miniä olen kaiken syypää joka helkutin asiaan. Minä en jaksa enää olla tekemisissä heidän kanssaan. Miksi minä joudun kestämään heitä? Olen tähän mennessä pitänyt yhteyttä lasten takia. Olisin halunnut, että serkut tapaisivat toisiaan. Olen ostanut kälyn lapselle kaikki lahjat, onhan hän mieheni kummilapsi. Mieheni on todella tumpala lahja-asioissa. Aina ne on jäänyt mun hoidettavakseni. Mitä, jos sanon kaiken irti nyt? Hoitakoot itse suhteensa. Mun sukuni puolelta löytyy kyllä serkkuja lasille ja heidän vanhempien kanssa ei tarvitse tapella.