Kysym anopista!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi kiesus, näkyy olevan noita anoppeja muuallakin. Itellä se on nykyään ex anoppi, jonka kanssa ei tarvitse onneksi olla kuin harvoin tekemisissä.

Meilläkin hössötys alkoi jo raskausaikana. Ostettiin toppapukua, vaunua vaatetta, lelua yms. Ja poikaa kun toivoi kaikki sinistä (hah, tyttöjä molemmat)

Ja se ruuan kantaminen! Ei siinä mitään kun soitti ja kysyi voiko laittaa jotain ruokaa meille ja vastasin että kiitos ei olen juuri laittanut ruuan. Tunnin päästä ovikello soi, mummo veivannut polkupyörällä toiselta puolelta kaupunkia lumipyryssä tuomaan ruokaa!! Haloo??

Ja mummo sanoo lapsille että häntä voi sanoa äidiksi!!!

Yhdelle omalle lapselleen taaperoiässä antanut yöllä tuttipullosta kaakaota? näin kertoi hän.

Minäkin otin yhteen mummon kanssa pariin kertaan. Anoppi huusi että hän hyvää hyvyyttään yrittää auttaa ja minulle ei kelpaa mikään! Sanoin vain että olenhan sanonut monesti että teen tämän itse jne.

Parisen viikkoa sai olla omassa rauhassa, ja sitten sama ruljanssi alkoi pikkuhiljaa uudelleen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja p:
huh huh, siis toi rintapumpun ostaminen vaan sen takia, että voisi mummo ottaa vauvan itsellensä! :O kamalaa! sillä on kyllä joku nyt pahasti vinksahtanu, eikö se oli omia lapsiansa aikoinaan hoitanut vai mikä sillä mättää?

Sillä oli aika kiire takasin työelämään,nyt sil ois aikaa lapsille.osaankohan kuvata oikein kun sanon et kyl kyse on nyt jostain "äitiydestä",hän ei miellä itseään mummiksi vaan 2äitiksi,sen hän on joskus sanonutkin.Huolestuttavaa! Ja ihmettelen myös itseäni et en saa yhtä anoppia järjestykseen.
 
No kyllä se kuuluukin olla tärkeä se lapsi anopille.
Myykää vaatteet/lelut huuto netissä ja pistäkää rahat lapselle kasvamaan säästöön. Kiittäkää anoppia joka kerta, ei kuulu hänelle mihin lelut/vaatteet menee ja tuskin kaikkia edes muistaa...
Ne tavarat mitkä on jo anoppilassa ei ole teidän huolenne, siellä on vaan sitä varten että ei teidän tartte rahdata vaatteita joka kerta kyläillessänne sinne!
Hommatkaa anopille koiran/kissan pentu, saa hoidettua hoivaamisviettiään.
Kun tulee teille sanokaa vaan; Ihana kun tulit! Olin juuri lähdössä meidän Niko-Petterin kanssa kaupoille, kestää useita tunteja! Voisitko sillä aikaa siivoilla ja pestä tuota pyykkiä??? Niin ja meillä on illalla hiukan pulla nälkä että ehdit varmaan tehdä pulliakin?
Jos haluaa ottaa lapsen mukaansa ja hävitä tutuilleen, niin sanot vaan reippaasti että meillä nyt vaan on muuta menoa!
Laittakaa lapsi aina kun mahdollista hoitoon anopille! Kun haluatte olla kahden, harrastusten, kampaamon yms ajaksi.
Käyttäkää hyödyksi toisen avuliaisuutta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja p:
huh huh, siis toi rintapumpun ostaminen vaan sen takia, että voisi mummo ottaa vauvan itsellensä! :O kamalaa! sillä on kyllä joku nyt pahasti vinksahtanu, eikö se oli omia lapsiansa aikoinaan hoitanut vai mikä sillä mättää?

Sillä oli aika kiire takasin työelämään,nyt sil ois aikaa lapsille.osaankohan kuvata oikein kun sanon et kyl kyse on nyt jostain "äitiydestä",hän ei miellä itseään mummiksi vaan 2äitiksi,sen hän on joskus sanonutkin.Huolestuttavaa! Ja ihmettelen myös itseäni et en saa yhtä anoppia järjestykseen.

hänelle on tehtävä paikkansa selväksi. älä anna tuon jatkua enää yhtään pidempään. ite olen elänyt lapsena tuollaisessa tilanteessa jossa isoäiti omi meitä ja oli olevinaan meille parempi äiti kun oma äitimme. lapsi kyllä näkee mitä ympärillä tapahtuu ja lapsi tuntee sen oman äidin mielipahan tollaisessa tilanteessa. vaikka me rakastamme mummoamme tosi paljon, ei taida mummo tajutakaan kuinka paljon meitäkin satutti käytöksellään aikoinaan. nyt pidänkin hänen kanssaan tosi tiukasti kiinni reviiristäni, ettei hän vaan pääse niskan päälle meidän lasten kanssa. vaikka ei tuota tekisikään niin en enää mummoon siinä asiassa luota
 
Hyvää keskustelua tulikin,olen aika lahjakas verbaalisesti mutta nyt en vaan tiedä miten ja mitä sanoisin sille anopille,sanat on sisässä mut en saa niitä oikein ulos?
vai teenkö vain sillein et pidän aina oman pääni,no tosin sitä se ei ole 4 vuoteen oppinu vaik ei oisinkin sanonut sille,tulee vaan ja yrittää ottaa lapsen mukaansa.Keksin aina et meil ois jotain tekemistä,mutta en aina haluis antaa lasta sille vaik meil ei ois itsellämme mitään menoa tekemistä... hmmm....

riitahan tästä tulee kun anoppi ei ymmärrä tekevänsä vääriin.
 
No täytyy sanoa, että aika lailla täysin päinvastainen tilanne kuin meillä. Kyllähän toi yli menee, mutta mitäs mieltä olette siitä ettei anoppi ole juurikaan millään lailla kiinnostunut lapsestanne tai vielä siis vauvasta?

Kun lapsi syntyi, anoppi oli oikein kiinnostunut vauvasta, soitteli usein ja jonkin verran myös kävi katsomassa, mutta pikkuhiljaa yhteydenpito väheni juuri siinä vaiheessa kun vauva alkoi kehittyä ja ottaa enemmän kontaktia ihmisiin. Ei enää käy eikä soittele ja kun olemme anoppilassa käyneet niin aina ollaan niin aurinkoista että..ja ollaan muka niin kiinnostuneita taas yhtäkkiä vauvasta, mutta itse olen jo päätellyt tämän olevan pelkkää esitystä. Eli anoppi on siis aina kovin ystävällinen kun siellä olemme käyneet, niinpä hänelle on asiasta aika vaikea mitenkään sanoa tai kysyä miksi pitää niin vähän yhteyttä. Mitään hoitoapua ei ole ikinä tarjottu, eikä myöskään vauvalle mitään anoppi ole ostanut eikä kysynyt tarvisiko jotain esim. joululahjaksi tai muuten vaan.
Mielestäni tämä jos jokin on hyvin outoa käytöstä mummolta, joka aika kun nähdään esittää niin kiinnostunutta että aivan ihme hommaa! Jotenkin asiasta haluaisin mainita, mutta en ole vielä keksinyt miten "hienovaraisesti" sanoisi ettei menisi välit kokonaan, vaikka toisaalta mitäpä menetettävää oikeastaan...Ennen kaikkea lapsen kannalta surullista.

 
Alkuperäinen kirjoittaja bisketti:
No täytyy sanoa, että aika lailla täysin päinvastainen tilanne kuin meillä. Kyllähän toi yli menee, mutta mitäs mieltä olette siitä ettei anoppi ole juurikaan millään lailla kiinnostunut lapsestanne tai vielä siis vauvasta?

Kun lapsi syntyi, anoppi oli oikein kiinnostunut vauvasta, soitteli usein ja jonkin verran myös kävi katsomassa, mutta pikkuhiljaa yhteydenpito väheni juuri siinä vaiheessa kun vauva alkoi kehittyä ja ottaa enemmän kontaktia ihmisiin. Ei enää käy eikä soittele ja kun olemme anoppilassa käyneet niin aina ollaan niin aurinkoista että..ja ollaan muka niin kiinnostuneita taas yhtäkkiä vauvasta, mutta itse olen jo päätellyt tämän olevan pelkkää esitystä. Eli anoppi on siis aina kovin ystävällinen kun siellä olemme käyneet, niinpä hänelle on asiasta aika vaikea mitenkään sanoa tai kysyä miksi pitää niin vähän yhteyttä. Mitään hoitoapua ei ole ikinä tarjottu, eikä myöskään vauvalle mitään anoppi ole ostanut eikä kysynyt tarvisiko jotain esim. joululahjaksi tai muuten vaan.
Mielestäni tämä jos jokin on hyvin outoa käytöstä mummolta, joka aika kun nähdään esittää niin kiinnostunutta että aivan ihme hommaa! Jotenkin asiasta haluaisin mainita, mutta en ole vielä keksinyt miten "hienovaraisesti" sanoisi ettei menisi välit kokonaan, vaikka toisaalta mitäpä menetettävää oikeastaan...Ennen kaikkea lapsen kannalta surullista.

Itse kokisin että tosta ois helpompi sanoa,kutsua anoppi kylään,kysyä hoitoapua yms..
 
Juu kyllä on kutsuttu ja pyydetty aina kun on käyty, luvattu on tulla, mutta eipä ole näkynyt. Kyllä on kuva muodostunut, että lapsi ei vaan millään lailla kiinnosta tai jotain ihme pelkoa että joutuu pian hoitamaan jos on enemmän yhteydessä, vaikka kaikilla muilla tuntuu olevan juuri päinvastoin, että mummot mielellään hoitaa. Onneksi lapsella toinenkin mummo joka taas hyvin mielellään hoitaakin. Eniten ärsyttää kuitenkin tämä ihme kulissi, että muille esitetään niin kiinnostunutta ja kun käydään niin kylläpäs niin lässytetään että ihan on omituista touhua.. Pitäisi kai testata ja olla itse käymättä, niin näkisi kuinka pitkä väli tulisi olla pitämättä yhteyttä.


 
Meillä oli aika rajut yhteenotot anopin kanssa kun esikoinen oli puolivuotias. Siinä vaiheessa pinnani paloi. Pienempiä yhteenottoja tuli senkin jälkeen. Mieheni kylmäsi välinsä heihin vajaa vuosi sitten ja otti hieman etäisyyttä. Kaikesta huolimatta lapset ovat koko ajan saaneet nähdä isovanhempiaan ja toisinpäin. Hoitoon ei lapsia ole viety.

Jos välttemään alkaa, niin sitä saa tehdä lopun ikäänsä. Olen tyytyväinen että pistimme mieheni kanssa rajat. Tottakai anoppi suuttui, loukkaantui jne. Ensimmäisestä yhteenotosta on kohta jo kolme vuotta ja välit ovat nyt ihan hyvät. Anoppi on nykyään aika arka ja yrittää miettiä miten päin olisi. Tavallaan surullista, mutta parempi näin. Hänelläkin tuntui olevan loputon emotionaalinen nälkä lasta kohtaan. Nyt hän on selkeästi mummon roolissa ja tuntuu viihtyvän siinä tosi hyvin!

Eli AP; rohkeasti vaan rajoja laittamaan. Ensi kuohunnan jälkeen se jossain vaiheessa palkitaan. Tärkeintä olisi että miehesi tukee sinua ja olette yhtä rintamaa.
 
Meillä oli aika rajut yhteenotot anopin kanssa kun esikoinen oli puolivuotias. Siinä vaiheessa pinnani paloi. Pienempiä yhteenottoja tuli senkin jälkeen. Mieheni kylmäsi välinsä heihin vajaa vuosi sitten ja otti hieman etäisyyttä. Kaikesta huolimatta lapset ovat koko ajan saaneet nähdä isovanhempiaan ja toisinpäin. Hoitoon ei lapsia ole viety.

Jos välttemään alkaa, niin sitä saa tehdä lopun ikäänsä. Olen tyytyväinen että pistimme mieheni kanssa rajat. Tottakai anoppi suuttui, loukkaantui jne. Ensimmäisestä yhteenotosta on kohta jo kolme vuotta ja välit ovat nyt ihan hyvät. Anoppi on nykyään aika arka ja yrittää miettiä miten päin olisi. Tavallaan surullista, mutta parempi näin. Hänelläkin tuntui olevan loputon emotionaalinen nälkä lasta kohtaan. Nyt hän on selkeästi mummon roolissa ja tuntuu viihtyvän siinä tosi hyvin!

Eli AP; rohkeasti vaan rajoja laittamaan. Ensi kuohunnan jälkeen se jossain vaiheessa palkitaan. Tärkeintä olisi että miehesi tukee sinua ja olette yhtä rintamaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
näitä kun lukee osaan entistä enemmän arvostaa omaa ihanaa anoppiani. joka on läsnä mutta ei tungettele, ei neuvo kun neuvoja ei pyydetä, eikä millään muullakaan tavalla ole määräilevä/omiva

Ole kuule onnellinen!
Meillä anoppi pisti välit poikki kun sanottiin miten MEILLÄ, MEIDÄN KOTONA eletään. Sanoi että kunnioittaa meidän tapaa ja möksähti!!!
Siinäpä sitä "kunnioitusta".
No oon nauttinut kun ei oo joka toinen päivä soittamassa ja päsmäröimässä.
Parempi näin kun ei osaa olla määräilemättä meidän kodissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja sitten täällä kirjoitetaan, että isovanhemmat ei koskaan käy, ei kanna ruokaa perheeseen, ei ota lasta hoitoon, että saataisiin omaa aikaa, ei ole turvaverkkoa.

Mikä sitten on hyväksi ?

Anoppi tarakoittaa vain hyvää ja olla mahdollisimman paljon avuksi. Tietysti asiasta voi keskustella hänen kanssaan ja otaa miehesikin mukaan keskusteluun. Näissä jutuissa yleensä tulee vastaan nuorten huono itsetunto.

Sou vot?! Ei ole ap:n ongelma nämä asiat. Vai onko sun mielestä nää kaikki jutut plussalle kirjoittanut sama tyyppi, joka välillä valittaa, kun ei auteta ja välillä muka autetaan liikaa. Toiset tarttee apua, toiset osaa ihan itte hoitaa perheensä asiat ilman anopin sotkemista joka asiaan.
 

Yhteistyössä