Kysymyksiä nukkumisesta, sivuvaunusta ja unikoulusta

[Hys hys hys]

Hei!
5 kk vauveli heräilee öisin tiheään, eikä suostu rauhoittumaan kuin tissillä. Nyt olen harkinnut jonkinlaisen unikoulun pitämistä. Joka paikassa sanotaan, että vauvan pitää nukahtaa paikkaan, jossa on tarkoitus nukkua. Meillä vauva nukkuu omassa pinniksessään, joka on mun ja mieheni sängyn sivuvaununa laita alas laskettuna. Illalla nukutan vauvan meidän sänkyymme (vauva nukahtaa siis tissille) ja jätän sinne nukkumaan. Siirrän hänet omalle "puolelleen" sitten, kun menemme mieheni kanssa nukkumaan. Samoin yöllä otan vauvan viereeni syömään, vauva nukahtaa tissille ja sitten siirrän hänet omaan sänkyynsä.

Nyt kysymys kuuluukiin, ymmärtääkö vauva herätessään, että hän on periaatteessa samassa paikassa kuin nukahtaessaan, vaikka kylläkin reilun metrin kauempana. Vai onko sivuvaunu kuitenkin vauvan mielestä eri paikka kuin meidän sänkymme, vaikka kiinni toisissaan ovatkin?

Entä mitä mieltä olette, kannattaisiko pinnis ottaa irti meidän sängystämme, ja laittaa vauva aina selvästi omaan sänkyynsä nukkumaan. Tyyntyisiköhän vauva yöllä silloin helpommin, jos mies menisi häntä rauhoittamaan vauvan oman sängyn viereen, kun vauva ei haistaisi, että maitobaari on ihan siinä käden ulottuvilla?

Kaikki muutkin vinkit rauhallisimpiin öihin ovat tervetulleita!

 

[mun mielestä]

Mun mielestä vauva kyllä varmasti mieltää paikan samaksi, kun on vain noin metri eroa. Mä jatkaisin juuri noin miten teette nyt. Itse nukuttiin noin. En ikinä jaksaisi nousta jalkeille monta kertaa yössä. Lohduttelu, yösyöttäminen ja kaikki sujuu niin kätevästi noin ja kaikilla on kuitenkin oma tilansa, ettei ole liian ahdasta. Vauvakaan ei ehdi yöllä hätääntyä, vaan rauhoittuu helposti, kun huomaa, että olet lähellä heti.

 

[poika 5kk]

Meillä on samanikäinen poika ja samantyyppinen tilanne. Poika nukahtaa kyllä omaan sänkyynsä, joka on sivuvaununa meidän sängyssä kuten teilläkin (erona se, että meillä on n.10cm korkea laita sängyssä jotta poika ei kierähdä vanhempien sänkyyn kääntyillessään yöllä). Meillä heräillään monta kertaa yöllä ja yleensä herätessään poika on täysin hereillä. Joskus tutti ja taputtelu riittää, mutta yleensä rauhoittuu vasta tissille. Siirrän kuitenkin takaisin omaan sänkyyn ennen kuin nukahtaa viereen.

Minä epäilen, että juuri sivuvaununa oleva sänky on syy pojan heräilyyn. Olen huomannut, että jos mua ei nukuta ja kääntyilen sängyssä, myös poika nukkuu rauhattomasti ja heräilee äidin ääniin/liikkeisiin. Meillä valitettavasti pinnasänky ei vaan mahdu huoneeseen muuten kuin sivuvaununa. Minä ehdottomasti siirtäisin sängyn erilleen jos se olisi mahdollista. Eihän muutama askel yöllä niin paha juttu ole. Mun ystävälle sanottiin unikoulussa, että vanhemmat usein häiritsevät vauvan unta tietämättään ja suositeltiin jopa omaan huoneeseen siirtämistä. Heillä oma nukkumistila auttoi heräilyyn. Olen harkinnut pojan nukuttamista omaan huoneeseen kunhan 6kk tulee ikää.

 

[köppänä]

Mitään unikouluja ei kai suositella alle puolivuotiaille, en ole kyllä varma koska itse en unikoulua pitäisi minkään ikäiselle...

Minusta ap:n systeemi on ihan hyvä. Meillä vauva nukkuu vieressäni ja joskus vauva kyllä herää siihen kun itse kääntyilen... Mutta kun syötöt ja muut voi hoitaa nousematta, niin itsekin saa enemmän unta. Vauva rauhoittuu myös nopeasti ja syötötkin tulee hoidettua ennen ensimmäistäkään parkaisua... Ainakin meillä eli yöt ovat hiljaisia ja mies ja esikoinenkin saavat nukutuksi. Meillä kyllä kumpikin lapsista on lähes aina nukahtanut tissi suussa eli siirto mihinkään ennen nukahtamista ei meillä onnistunut esikoisella, tällä uudella tulokkaalla en ole edes koittanut.

 

[niin no]

Mun mielestä kaikki unikoulut on kyllä vähän kyseenalaisia. Varsinkin sellaiset, joiden tarkoitus on eristää vauva yksikseen omaan huoneeseen ja opettaa vauvalle nukahtamaan yksin niin illalla kuin yöllä herätessään. Kertoo jotain tästä meidän kulttuurista ja mitä pidetään tavoittelemisen arvoisena. On niin tärkeää olla itsenäinen ja reipas jo vauvasta lähtien.

Useimmiten unikoulut eivät tuo kuin tilapäistä apua, usein heräilyt alkavat pian uudelleen. Tämän on saanut lukea niin monesta eri ketjusta. Tärkeää on myös vanhempien ymmärtää, että pikkuvauvat heräilevät luonnostaan, vaikka tekisi mitä. Siispä yöt kannattaa hoitaa miten se helpoiten sujuu. Useimmiten se tarkoittaa sitä, että ei tarvitse juosta toiseen huoneeseen useita kertoja yössä tai laskea huutavaa vauvaa alas pinnasänkyyn selkä kipeänä. Tai notkua pinnasängyn laidalla.

Alle 1 vuotiailla on myös luontainen kyky tahdistaa hengityksensä samassa huoneessa nukkuvien hengitykseen ja tällä on vaikutusta siten, että se vähentää kätkytkuoleman riskiä. Alle 1-vuotiaita ei tulisi tämän valossa nukkua yksin omassa huoneessa, turvallisuussyistä. Tämä taisi lukea ihan maaliskuun KaksPlus-lehdessäkin.

HUSin unikoulusivuilla on ihan mieletön tietopläjäys aiheesta. Vaatii kyllä useamman lukukerran, jotta se avautuisi. Sielläkin suoraan myönnetään, että länsimaissa vanhemmuus on monin verroin vaikeampaa, koska on niin kova yhteisöllinen paine itsenäistää pientä vauvaa esim. juuri nukkumaan yksin. Yksin nukkuminen ja yksin nukahtaminen ei nimittäin ole vauvoille luontaista, ja pimeys pelottaa vauvoja. Nämä yhdessä ovatkin aika haastava yhdistelmä. Jotta ihmislaji on voinut jatkua, on vauvoihin virittynyt tosi vahva taipumus siihen, että he eivät "viihdy" yksinään ja tarvitsevat nukuttajan ja vieressänukkujan. Tämä kaikki lukee siellä sairaanhoitopiirin unikoulusivuilla.

Ja suhtautuisin hyvin varauksellisesti tuohon unikouluttajan sanomiseen, että vanhemmat häiritsevät vauvan unta. Päinvastoin. Useimmat vauvat nukkuvat parhaiten lähellä vanhempiaan. Heräilyt johtuvat biologista syistä eivätkä vanhempien lähellä olosta. Lähellä olevat vanhemmat tosin saanevat vauvansa nopeammin unten maille, koska vauvan ei tarvitse herätä täysin ja huutaa ketään paikalle.

Mun mielestä ap:n tulisi kokeilla mikä toimii parhaiten ja tehdä niin.

 

[Alkuperäinen]

Olen kyllä sitä mieltä, että vauvan nukkuminen sivuvaunussa on tosi kätevää juuri sen takia, että minun ei tarvitse nousta sängystä silloin kun vauva haluaa ruokaa. Vauva vain heräilee nykyään noin 2 tunnin (välillä jopa tunnin) välein, eikä tosiaan nukahda muuten kuin tissin avulla. Tuskin vauvalla kuitenkaan on nälkä noin usein. Minua ei todellakaan haittaisi, jos vauva söisi pari-kolme kertaa yössä, eli riittäisi, jos saisin nukkua vaikka kolme tuntia putkeen, mutta tunnin välein heräily alkaa kyllä jo vaikuttaa.

Kun vauva herää, hänelle ei kelpaa tutti eikä mitkään silittelyt, vaan tissi tuntuu tosiaan olevan ainoa keino. En ole kyllä edes päästänyt tilannetta niin pitkälle, että vauva alkaisi itkeä, vaan otan hänet aika pian rinnalle, jotta mies vieressä saisi nukuttua. Olen myös ajatellut, että sillä tavalla vauva nukahtaa taas nopeammin, kun ei herää niin kunnolla, että alkaisi huutaa.

Kyllähän tämä näinkin vielä jonkin aikaa menee, mutta jos touhu jatkuu vielä kuukausikaupalla, saattaa krooninen väsymys kyllä jo vaivata.

 

[köppänä]

Meillä oli esikoisen kanssa tosi huonot yöt tuossa iässä, kun vauva oli 6kk olin ihan puhki. Aloin silloin antamaan myös kiinteitä, mutta sekään ei auttanut vaikka olisi illalla vetänyt millaisen satsin puuroa tahansa. Toisilla se kuulemma tehoaa... Mutta sitten seurasi parempi jakso ja taas joskus 9kk iässä heräiltiin tiuhaan... Temppiä vaan. Entä jos et siirrä vauvaa mihinkään vaan annat nukkua kiinni itsessäsi? Kokeile jos auttaisi... Ja saako oltua "riittävästi" tissi suussa illalla, monestihan pienet tankkaavat maitoa ja läheisyyttä kaiket illat... Meillä tämä toinen on nyt kolme kk ja nyt yöt menee hyvin, harvassa on ne yöt että kaikki pätkät olisivat alle 3 tuntia. Mutta se eka pätkä on meillä aina pisin eli menen aina nukkumaan silloin kuin vauvakin, muuten ei jaksa.

Tässä mukavaa luettavaa mm. perhepedistä:
Perhepeti

 

[niin no]

Sä varmaan ap tiedät, että vauvat heräilevät öisin, vaikka tekisi mitä. Sun toimintas kuulostaa hyvältä, koska vauvan ei tarvitse itkeä eikä hätääntyä ja vauva näköjään nukahtaa pian uudelleen? Eikä sun tarvitse nousta jalkeille. Juuri noin mäkin tein. Tiedän, että tuo on uuvuttavaa, mutta usko pois, että kyllä se vauva nukkuu vielä niitä pidempiä unipätkiäkin ihan itsestään. Ei ole olemassakaan mitään takuuvarmaa keinoa, millä vauvan saisi nukkumaan pidempiä unijaksoja. On vain hyviä tapoja, joilla vauvan saa nukahtamaan pian uudestaan ja niiinhän sä juuri toimitkin. Tiedän, että nyt uuvuttaa, mutta pian unijaksot pidentyvät. Yöheräilyt (ilman yösyömisiä) voivat jatkua pitkäänkin. Vauva vain varmistelee vanhempiensa läsnäolon, sekin juontaa juurensa ihmisen biologiasta. Vauvoilla on vahva taipumus varmistella, että äiti on läsnä. Vauva huutaa, jos havahtuu olevansa yksin. Tämä taipumus juontaa kymmientuhansien vuosien taakse. Näin leiripaikalle unohtunut vauva olisi huomattu ottaa mukaan. Tämäkin juttu on sieltä husin unikoulusta.

Vauvojen untahan on tutkittu ihan älyttömästi ja on vain niin, että pitkäjaksoiset unijaksot eivät vain ole luontaisia vauvoille eikä se ole niiden edun mukaista. Esim. juuri se taipumus kiintyä hoitajaansa ja varmistaa tämän läsnäolo myös öisin. Myös vauvojen mahalaukku on niin pieni, ettei se kykene pitämään nälkää loitolla. Alle 6 kk ikäisten syömisiä ei pidä rajoittaa lainkaan öisin ja monet tuntuvat tarvitsevan useammankin yösyötön vielä 6 kk jälkeen. Siihen vaikuttaa sekin, kuinka paljon vauva syö kiinteitä illalla.

Ne vanhemmat, jotka antavat vauvansa nukkua lähellään, nukkuvat yleensä paremmin. Vauvan varhainen itsenäistäminen ei ole niin tärkeää kuin se, että vauvalle kehittyy luja luottamus hoitajiinsa ja turvallinen suhde heihin. Unihäiriöt mielletään usein länsimaisten ongelmaksi, lähellä nukkuvien kulttuurissa tällaisia ongelmia ei juurikaan ole.

Myös oma suhtautuminen vauvan yöheräilyyn ja omat tiedot siitä, miksi vauvat heräilevät, vaikuttavat. Kannattaa hakea laajasti tietoa netistä eri lähteistä.

Mutta sinuna jatkaisin samalla tiellä, sillä unikoulujen apu on tosiaan yleensä vain tilapäinen ja niillä voidaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ehkä sua tosiaan lohduttaa tieto, että yöheräilyt vähenevät, vauva alkaa nukkua pidempiä pätkiä.

Haastavin kausi on varmaan nyt kyllä tulossa, nimittäin ikävaihe 6-10 kk. Silloin vauva havahtuu siihen todellisuuteen, että hän on erillinen olento äidistä ja hän tosissaan ahdistuu eroista. Tulee se paljon puhuttu eroahdistus. Tuon ikävaiheen yli pääsin helpoiten nukkumalla noin kuin sä nyt.

Ei tähän ehkä mitään kikkakolmosia ole tarjolla. Vauva heräilee oman unisyklinsä mukaan, mutta osaa sopeuttaa sitä kylläkin esim. sun unitahtiisi. Riekaileinenkin uni tahdistuu teillä paremmin, kuin että vauva olisi omassa huoneessaan. Omaan huoneeseen siirto juuri tässä ikävaiheessa olisi ehkä huonoin ratkaisu. Mutta eihän se selviä kuin kokeilemalla? Luota itseesi, tunnet itsesi ja vauvasi parhaiten. Miten sinä jaksaisit parhaiten yösyötöt ja muut yörauhoittelut? Mitä vauvasi tarvitsee yöllä rauhoittuakseen? Jos se on se tissi, niin sitä sitten. Sehän on helpoin tapa, tehdä niin mikä toimii sillä hetkellä. Vauvan tarpeet muuttuu ja pian ei tarvitse sitä tissiä. Pelkkä lohduttava käsi riittää.

 

[heräilijä]

Täällä sama meininki. Poika 5kk heräillyt tunnin - parin välein jo parisen kuukautta, kiinteät aloitettiin viikko sitten, tosin vähän kerrallaan, joten ei mitään vaikutusta öihin vielä. Neuvolassa tänään sanottiin että puolen vuoden iässä voi pitää unikoulun, joka tarkoittaa siis sitä että yösyötöt lopetetaan kertarytinällä. Isä kuulemma ekaksi yöksi päivystämään ja äidille korvatulpat että saa nukuttua, eli huutoa luvassa. Kuulostaa aivan kauhealta. En ole itse vielä lukenut noista unikouluhommista, onko mitään lempeämpää keinoa lopettaa yösyöttöjä? Mitä jos unikouluja ei pidä, onko toivoa silti paremmasta? Vai onko se joskus kuitenkin edessä? Voiko yösyöttöjä lopetella pikkuhiljaa? Meilläkään tissiä ei aina tarvita yöllä nälkään, vaan siihen että rauhoituttaisiin takaisin nukkumaan. Tutilla poika alkaa vain leikkimään. Tissiä tarvitaan myös nukahtamiseen, joskus harvoin kelpaa tutti ja sillä nukahtaa.

En oikein tiedä miten pitäisi suhtautua siihen, että neuvolassa käsketään pitämään unikouluja ja lopettamaan tissille nukutus, kun sitten toisaalla sanotaan vauvojen yöheräilyn ja läheisyyden kaipuun olevan normaalia jne. Itse olen enemmän "vauvojen puolella", eikä yöheräilyt ole meillä niin haitaksi että olisin itse ihan lopussa, mutta jotenkin tuntuu että sekään ei ole oikein että annan pojan syödä yöllä aina kun haluaa vuodenkin ikäiseksi asti. Aika monesta paikasta kun olen lukenut että vauva ei tarvi yösyöttöä puolen vuoden iästä eteenpäin.

 

[niin no]

Täällä sama meininki. Poika 5kk heräillyt tunnin - parin välein jo parisen kuukautta, kiinteät aloitettiin viikko sitten, tosin vähän kerrallaan, joten ei mitään vaikutusta öihin vielä. Neuvolassa tänään sanottiin että puolen vuoden iässä voi pitää unikoulun, joka tarkoittaa siis sitä että yösyötöt lopetetaan kertarytinällä. Isä kuulemma ekaksi yöksi päivystämään ja äidille korvatulpat että saa nukuttua, eli huutoa luvassa. Kuulostaa aivan kauhealta. En ole itse vielä lukenut noista unikouluhommista, onko mitään lempeämpää keinoa lopettaa yösyöttöjä? Mitä jos unikouluja ei pidä, onko toivoa silti paremmasta? Vai onko se joskus kuitenkin edessä? Voiko yösyöttöjä lopetella pikkuhiljaa? Meilläkään tissiä ei aina tarvita yöllä nälkään, vaan siihen että rauhoituttaisiin takaisin nukkumaan. Tutilla poika alkaa vain leikkimään. Tissiä tarvitaan myös nukahtamiseen, joskus harvoin kelpaa tutti ja sillä nukahtaa.

En oikein tiedä miten pitäisi suhtautua siihen, että neuvolassa käsketään pitämään unikouluja ja lopettamaan tissille nukutus, kun sitten toisaalla sanotaan vauvojen yöheräilyn ja läheisyyden kaipuun olevan normaalia jne. Itse olen enemmän "vauvojen puolella", eikä yöheräilyt ole meillä niin haitaksi että olisin itse ihan lopussa, mutta jotenkin tuntuu että sekään ei ole oikein että annan pojan syödä yöllä aina kun haluaa vuodenkin ikäiseksi asti. Aika monesta paikasta kun olen lukenut että vauva ei tarvi yösyöttöä puolen vuoden iästä eteenpäin.

Neuvolassa olet saanut vähän väärän neuvon. Ei unikoulu tarkoita väistämättä sitä, että lopetetaan yösyötöt ja nekin kertarytinällä. Jos vauvalla tosiaan on nälkä, niin ei se maha täyty huudattamalla. Pienillä vauvoilla on niin pieni mahalaukku, että pelkkä maito ei pidä nälkää loitolla koko yötä. Vaikka monessa paikassa väitetään, että yli 6 kk vanha ei tarvitse enää yösyöttöjä, ei niitä tosiaan voi yleistää kaikkiin vauvoihin. Jotta yösyöttöihin ei ole enää tarvetta, täytyy vauvan syödä jo aika reippaasti kiinteitä (puuroa, soseita yms.) päivällä ja varsinkin illalla ennen nukkumaanmenoa. Moni ei syö sellaisia määriä illalla, jotta nälkä pysyisi loitolla. Unikoulu, jossa lopetetaan yösyötöt kertarytinällä, ei tosiaankaan voi tuoda tuloksia, mikäli vauvalla on ihan oikeasti vielä nälkä.

Olen kyllä lukenut unikouluista, joissa voidaan imettääkin yöllä, mutta se tehdään "vähäeleisesti". Unikoulujen päätarkoitus on tietääkseni opettaa vauva nukahtamaan yksinään ja yöllä herättyään. Jotta se ei rasittaisi vanhempia. Tämä taas sotii täysin omaa arvomaailmaani vastaan. Siksi me nukuttiin ns. laajennetussa perhepedissä eli vauva sivuvaunussa eikä koskaan huudatettu ja imetettiin niin pitkään kuin siihen oli tarvetta. Vähitellen yöheräämiset ja syömiset vähenivät, kunnes ne loppuivat itsestään ilman mitään unikouluja. Tiedän lähipiiristäni monta tapausta, jossa mitään unikouluja ei ole pidetty ja vauvat ovat lopettaneet yösyötöt sitten, kun ovat olleet siihen kypsiä. Vauvat kasvavat myös henkisesti niin, että eivät tarvitse jonkin ajan kuluttua enää sitä "lohtutissiäkään" nukahtaakseen. Tutti on siinä mielessä hyvä väline, jos se kelpaisi, niin vauvaa voi totuttaa nukahtamaan tutin avulla, vaikka itse on siinä vieressä.

Unikouluille on nähtävästi tarvetta sen takia, koska länsimaissa on tapana, että vauvat nukkuvat erillään vanhemmistaan. Tämä ei taas vain ole luontaista vauvoille, vaan useimmat hätääntyvät moisesta järjestelystä, joka ei lainkaan ole biologisesti tarpeen, vaan on ennenkaikkea sosiaalinen tapa, jossa vanhempien etu ajaa vauvan tarpeiden edelle. Unikoulussa pääpaino on nimenomaan siinä, että vauva oppisi nukkumaan yksin. Tämä on raskasta ja hankalaa kaikille osapuolille.

Eli edelliselle kysyjälle voisin sanoa, että et todellakaan tarvitse mitään unikouluja, yösyöttöjen lopettamista kertarytinällä tai muutakaan ihmeellistä, jotta vauva alkaisi nukkua yöt läpensä.

 

[tuleva terkkari]

Vauvan unen fysiologia muuttuu noin 6kk ikäisenä, jolloin se fysiologialtaan vastaa aikuisen unta. Tätä ennen se on totaalisesti erilainen. Ja usein tässä kohti ihmisten mielestä "vauva ei enää nukukaan pitkiä yöunia". Vauvan yöunet tarkoittaa keskimäärin 5h putkeen nukuttua unta yöllä. Ja ainakin unikoulu Tuutulaulun mukaan, lapsi on hyvä syöttää noin 5 aikaan aamulla, jolloin unirytmi muuttuu syvästä unesta kevyeen uneen (sama kuin aikuisillakin), koska siihen aikaan monesti lapsi yleensä herää.

Ap: on ihan sama mihin nukutat lapsesi, kunhan se herää samasta paikasta, mihin on nukahtanutkin. Kyllä tuon ikäinen lapsi tietää nukkuuko se äidin rinnan vierellä vai omassa sängyssä metrin päässä, ei se ole sama asia.

Tätä voit(te) itsekin miettiä: Käyt illalla omaan sänkyyn nukkumaan ja aamulla heräisitkin työpaikan sohvalta, mitä ajatuksia se sinussa herättäisi?! Ei lapsi ymmärrä mitä siinä välissä on tapahtunut, kun hänet on siirrettykin eri paikkaan nukkumaan nukahtamisen jälkeen. Suosittelen kokeilemaan tassutusta ja hankkimaan vauvalle jonkun unirätin/sinun päälläsi olevan t-paidan tms, missä on sinun (äidin) tuoksua. Rätin tuoksut muistuttavat vauvaa äidistä, mikä luo turvallisen olon lapselle.