Kysymys pienten vauvojen äideille!

[rautalangasta vääntäen]

Miten nautitte vauva-ajasta ja yleensäkin vauvastanne? Kun joka paikassa kuulee sanottavan että pitää nauttia vauva-ajasta, se on loppujen lopuksi niin lyhyt aika menee niin äkkiä ohi. Niin miten te sit ihan konkreettisesti siitä nautitte?

 

[heikku]

On siinä vauvan vieressä, silittää, pussailee ja hellii. Ottaa ihan rauhassa ja on vaan sen kanssa. Pitää sylissä ja kattelee. Ei tee mitään hirveitä suunnitelmia kellontarkasti koska siihen ei pienen kanssa oikeen pysty. Nukkuu jos nukuttaa vauvan kanssa. Antaa aikaa.

 

[äiti]

Mulla vauvasta nauttiminen on sitä, että touhaan vauvan kanssa paljon (nyt 8kk), pidän sylissä, silittelen , pusuttelen ja vain pidän lähellä ja rakastan enemmän kuin mitään muuta <3 ja toivon, ettei kasvais ikinä isoksi, vaan olis aina mun pikkunen vauva

 

[vieras]

Nuuskuttelin vauvaa ja nautin vaan läheisyydestä. Nautin vauvan helppoudesta. Siitä, että vauva on vielä niin pieni. Nautin rauhallisesti vaunu kävelystä yms.. Kun sit kun ne muksut kasvaa, niin käyvät hermon päälle ja ei ole tietoakaan esim. rauhallisesta kävelystä. Sillon pitää olla silmät selässäkin ja mennä perässä, kuin varjo

 

[m]

niin.. yritän olla oikeasti vauvan kanssa välillä, siis seurustella jne. jotenki siinä hetkessä. imettäessä yritän nauttia siitä, että vauva on onnellisena vieressä, vaikka joskus saattaisi olla muutakin tekemistä.. :/ muistutan itseäni säännöllisesti, ettei se aina ole vauva. tuommosta melko "kliseistä" kai, mutta kuitenkin. vauva on siis 2kk eli ihan tuoretta hommaa muutenkin

 

[äiti]

Mulla vauvasta nauttiminen on sitä, että touhaan vauvan kanssa paljon (nyt 8kk), pidän sylissä, silittelen , pusuttelen ja vain pidän lähellä ja rakastan enemmän kuin mitään muuta <3 ja toivon, ettei kasvais ikinä isoksi, vaan olis aina mun pikkunen vauva

Unohtui vielä, että meillä mennään ihan vauvan ehdoilla ja hänen rytmin mukaisesti..mitään menoja en sovi päiväuniaikaan jne., jotta rakkaani saa unet silloin kun on niiden aika jne.

 

[nanna]

Ihan täällä kahden äitinä sanon etten ole todellakaan nauttinut noiden vauva-ajasta, myöhemmin sitten taas erilailla. Tuo varmaan juontaa juurensa joltakin joka on sitä mieltä että vauvat vain nukkuvat, syövät ja kakkivat. No meillä on molempien vauva-aika ollut rankemman puoleista. Esikoisella oli koliikki ja hän heräili ekan vuoden ajan 20krt/yö.Kuopus on ollut todella allerginen ja kipeä, nyt 10kk iässä alkaa hieman helpottamaan. Toki olen yrittänyt ottaa rennosti mutta yliväsyneenä,yms. se on vain vaikeaa välillä.

Rakastan noita pieniä koko sydämestäni ja rankkoina aikoina pitänyt mielessä etteivät tosiaan vauvoja ole ikuisesti.

ja, ystäväni jonka vanhin lapsi lapsi on 10v., on saanut todella tuta sanonnan "mitä vanhempi lapsi sitä isommat murheet". Tämän olen itsekin yrittänyt pitää mielessä.

 

[vieras]

Nautin kiireettömyydestä ja läheisyydestä, pienen ihmisen ensi hymyistä ja nauruista. Saatamme tutustua toisiimme hiljaa katsellen, nukkua nenänpäät vastakkain.. Pieni ihmeellinen ihminen.

 

[chef]

Me makoillaan vaavin kanssa vierekkäin ja nuuskutellaan toisiamme...silittelen vauvan poskea ja suukottelen kovasti. Sillä lailla me molemmat nautitaan oikein kovasti :heart:

 

[mä]

en ole nauttinut vauva-ajasta. Nautin kyllä lapsistani, mutta vauva-ajasta en niin tykkää. Rytmitöntä, hormonihuuruista haahuilua.

 

[heikku]

Siis mulla alkaa tullen tippa linssiin kun en malta oottaa että tää kakkonen syntyy kun näitä lukee ja itekkin innostu kirjottamaan :heart: