[/quote]
totta varmasti tuokin, että ovat oppineet siihen, että joku on vieressä kunnes nukahtavat. Minä en kykene siihen huudatukseen :ashamed: Näköjään en hanskaa sitä keinoa opettaa huudottomasti. Yritin pariin otteeseen esikoisella, mutta ei siitä mitään tullut. Ja siis kummallakin kerralla yritin viikon kerrallaan. Mutta sitten itsestään jäi pois tapa. Juu, tiedän ja myönnän, että on meissä vanhemmissakin paljon vikaa tässä asiassa.[/quote]
Pahoittelut, en varmasti tälläkään kertaa osannut pätkiä lainausta oikein.
Olen omistani huomannut, että jokaisella on ollut siinä vähän alle vuoden ikäisenä se kriittinen vaihe yksin nukahtamisen kanssa. Ihan alusta asti on pyritty siihen että nukahtaa itse, vastasyntynyttä isompaa ei ole syliin nukutettu tai muuta. Pieniä tietysti paijailtu mutta tuo periaate toiminut hyvin että uneen asti ei. Siinä 10-11kk on ollut sitä, että lapsi on hypännyt kerta toisensa jälkeen sängyssä pystyyn ja huudellut itkuisena. Esikoisen kanssa oltiin aika ihmeessä, että mitä tämä on. Siskoni kertoi vastaavasta ja neuvoi vain sitkeästi käymään huoneessa, laittamaan vauvan takaisin makuulleen, peittelemään ja silittelemään rauhalliseksi. Sitten pois huoneesta. Tuota sai toistaa esikoisen kohdalla lähemmäs 10x parin viikon ajan joka ilta ennen kuin rauhoittui. Taisi tulla toinenkin parin viikon hankala jakso myöhemmin. Sama juttu nuoremmilla. Tästä lähtien kuitenkin nukkuneet hyvin.
Tahdoin vain tällä kertoa, että se "unikoulutus" ei ole välttämättä mitään väkivaltaista huudatusta, en mäkään sellaiseen alkaisi. Tuttavaperheessä taistellaan 9v:n kanssa joka ei suostu omaan sänkyyn saati omaan huoneeseen vaikka uuteen taloon sellainen hänelle tehty. Vauva heille tulossa ja tilanne todella hankala. Eli se ei välttämättä ole mikään parin vuoden projekti, jos lapsi oppii siihen että vieressä on joku. Mutta hyvä, että lämpenit sille miehen ehdotukselle ja toivottavasti saatte apuja! Ammatti-ihmisten neuvojakaan ei kannata kaihtaa jos tilanne jatkuu noin vaikeana, tuo rasittaa jo varmasti koko perhe-elämää ja kaikkia perheenjäseniä kovasti.