P
pyörteessä
Vieras
on merkonomin tutkinto vuodelta -04. Nyt olen ollut 1,5v työttömänä. Ennen sitä olin äitiyslomalla/kotihoiduntuella. Töissä olen viimeksi ollut vuonna 2008. Olen ollut töissä mm päivittäistavara kaupassa, vaatekaupassa ja sihteerin työtehtävissä. Nyt ei meinaa millään löytyä töitä merkonomille. Työkkärissä sanottiin että voi vielä mennä muutama vuosi että merkonomien tilanne paranee. Suosittelevat alanvaihtoa. Oikeastaan sitä minäkin haluan. Itseasiassa en ole oikein koskaan edes pitänyt oman alani työpaikoista.
Mutta mitä opiskella sitten? Olen ihan pihalla siitä mikä vois olla mun juttu. Oikeastaan en koskaan ole oikein tiennyt. 18-vuotiaana haavelinin vielä parturi-kampaajan ammatista mutta nyt 28-vuotiaana tiedän etten todellakaan halua olla kampaaja.
Kävin työkkärin kautta ammatinvalinta psykologilla mutta en tiedä oliko siitä juurikaan hyötyä. Jotain hoito-alaa sieltä tietysti tuumasivat että sinne sopisin. Mitä en oikein ymmärrä sillä itse epäilen todellakin olenko edes sopiva sellaiseen. En mm kestä nähdä verta tms. Vaikka olenkin tosi kiinnostunut terveyteen/lääketieteeseen liittyvistä asioista.
Tein sellaisen työkkärin työharjoittelun päiväkodissa tuossa keväällä. Lapset on ihan kivoja ja mulla on omiakin lapsia... Mutta jotenkin jäi mulle sellainen fiilis että olin sielä lähinnä vaan tiellä..? ja ehkä olen jotenkin liian arka/ujohko...? Osaan kyllä hyvin olla lasten kanssa ja niiden kanssa on kivaa sillon kun on niiden kanssa "yksin" ettei oo muita aikuisia paikalla. Menen jotenkin lukkoon sillon en osaa olla rennosti...
Mutta mitä opiskella sitten? Olen ihan pihalla siitä mikä vois olla mun juttu. Oikeastaan en koskaan ole oikein tiennyt. 18-vuotiaana haavelinin vielä parturi-kampaajan ammatista mutta nyt 28-vuotiaana tiedän etten todellakaan halua olla kampaaja.
Kävin työkkärin kautta ammatinvalinta psykologilla mutta en tiedä oliko siitä juurikaan hyötyä. Jotain hoito-alaa sieltä tietysti tuumasivat että sinne sopisin. Mitä en oikein ymmärrä sillä itse epäilen todellakin olenko edes sopiva sellaiseen. En mm kestä nähdä verta tms. Vaikka olenkin tosi kiinnostunut terveyteen/lääketieteeseen liittyvistä asioista.
Tein sellaisen työkkärin työharjoittelun päiväkodissa tuossa keväällä. Lapset on ihan kivoja ja mulla on omiakin lapsia... Mutta jotenkin jäi mulle sellainen fiilis että olin sielä lähinnä vaan tiellä..? ja ehkä olen jotenkin liian arka/ujohko...? Osaan kyllä hyvin olla lasten kanssa ja niiden kanssa on kivaa sillon kun on niiden kanssa "yksin" ettei oo muita aikuisia paikalla. Menen jotenkin lukkoon sillon en osaa olla rennosti...