Mitä tekisitte mun tilanteessa: opiskelu (ei aiempaa tutkintoa) vai vauva miehen mieliksi?

["vieras"]

No mietipäs ihan kunnolla ja tarkkaan, mitä sinä itse haluat, koska se on sun elämä ja oman elämän suurten päätösten kanssa on ihan tervettä olla itsekäs eikä tehdä kuten muut haluaa.

Mieti sun elämää viiden vuoden päästä, 31-vuotiaana - näkisitkö itsesi mieluummin pienen lapsen äitinä, ravintola-alalla, vai vastavalmistuneena astumassa ihan uudelle uralle? Ensimmäisessä vaihtoehdossa sä voit mennä vielä opiskelemaan jos niin haluat, mutta siinä vaiheessa opiskelet sitten pienen lapsen/lasten kanssa. Toisessa vaihtoehdossa perheen perustaminen on vielä edessä, mutta se tutkinto takataskussa. (Ja jos se vauvakuume yllättää kesken opiskeluiden, ei mikään tietenkään estä sitä vauvaa yrittämästä silloinkaan, kuten jo todettua.)

 

[no just joo]

[QUOTE="kipinä";22621679]hiukan kaksipiippuinen juttu... jos itse et ole valmis niin sit ei kannata. mut onko esteenä vain tämä kouluun pääseminen? jos mies haluaa niin sekään ei riitä syyksi perustaa perhettä nyt. kyllä sen tarttis olla molempien haave samalla aikaa..

Mut yhteen asiaan kommentoin: ei lapsia NIIN VAIN TUOSTA NOIN TEHDÄ!!!!!!! monelle käynyt niin et joo ei vielä tehdä.. sit ollaan yli 30 vee ja ei tärppää ei millään...

jos sulla on jo vakituinen työ, niin pääset sinne takas kun äitiysloma päättyy, ja sitten voitkin päästä jonnekkin uuteen paikkaan tai vaikka opiskelemaan. Miehen kanta opiskelun suhteen on aika hyvin ymmärrettävä, tulothan tippuisi aika tavalla....

Mietit molempien asioiden plus ja miinus-puolet ja teette päätöksen miehesi kanssa yhdessä, näin mä ainakin suosittelen [/QUOTE]

Saahan opiskelija tukea. Aika junttia ajatella, että opiskelut pitäisi jättää sen takia, että tulot tippuvat. Varsinkin, kun ap on noin nuori, hyvillä papereilla kirjoittanut (kertonee edes jotain korkeakoulukelpoisuudesta) eikä ole vielä sitä oikeaa ammattia itselleen opiskellut. Noiden syiden rinnalla joku tulojen tippuminen on ihan typerä näkökulma. Opintojen ohella voi myös käydä töissä.

Ja ap:han oli nyt melko leipääntynyt nykyiseen työhönsä eikä ihan hirveästi tahtoisi lasta, vaan opiskella! Silloin varmaan lohduttaakin ajatus, että ensin tuhlaa muutaman vuoden himassa vauvan kanssa ja sitten pääsee palaamaan siihen samaan paskaduuniin takaisin, ja että "sitten joskus" voi ehkä mahdollisesti harkita opiskelua. Jee.

Neuvoni ap:lle: lähde opiskelemaan, olet nuori vielä ja opinnot antavat paljon. Kauppatieteistä ja it-alalta myös työllistyy hyvin ja työ antaa tulevaisuudessa aivan varmasti enemmän kuin se, että jäisit noin nuorena vääntämään tarjoilijan hommia tai kaupan kassalle.

Akateeminen loppututkinto noilta aloilta mahdollistaa paljon. Ja tutkinnon jälkeen voit palata tekemään tarjoilijan hommia jos siltä tuntuu (niitä käsittääkseni voi tehdä myös opintojen ohessa), mutta pelkkänä tarjoilijana et voi tehdä muuta.

Ja mitä tulee lapsentekoon, niin olet todellakin vielä nuori. Perheen aika on sitten jos siltä tuntuu, joskus. Aikaa on. Mitään ei pidä tehdä toisen painostuksesta, vaan omasta halusta.