Tässä yön tietoisku. VALITKAA SE KUMPPANI HUOLELLA!
Psykologi kertoo: Pettäminen on muotia, mutta miten se vaikuttaa pettäjän aivoihin?
Pitkäaikainen pettäminen:
– oli kyseessä kaksoiselämää elävä pettäjä tai valheiden keskellä elävä petetty osapuoli
– Se
muokkaa aivojen toimintaa ja rakennetta syvällisesti.
– Se
kuormittaa erityisesti stressijärjestelmää, palkitsemisjärjestelmää sekä emootioiden säätelystä vastaavia alueita.
Pettäjän aivot: Krooninen hälytystila ja tunteiden vaimentuminen
- Jatkuva stressireaktio: Kaksoiselämän ylläpitäminen, salailu ja kiinnijäämisen pelko pitävät aivojen pelkokeskuksen (mantelitumakkeen) ja stressiakselin (HPA-akseli) jatkuvassa hälytystilassa. Pitkittynyt kortisolin eritys voi vaurioittaa hippokampusta, mikä heikentää muistia ja stressinsietokykyä. Stressivaste käynnistyy pettävällä osapuolella, ja siihen liittyy usein häpeään ja moraaliseen vammaan liittyvää oireilua, masennusta ja päihteiden käytön lisääntymistä. Toipumisen kannalta olennaisin yksittäinen tekijä on kertomisen tapa: kerralla annettu täydellinen kertomus ennustaa selvästi parempaa lopputulosta kuin erissä valuva paljastuminen, riippumatta siitä mihin suhde päätyy.
- Kognitiivinen dissonanssi ja moraali: Etuotsalohko joutuu kovalle koetukselle sovitellessaan yhteen oman moraalikäsityksen ja tosiasiallisen toiminnan välistä ristiriitaa. Ratkaistakseen tämän aivot kehittävät lokerointia (kompartmentalisaatiota) ja rationalisointia.
- Vahvistusoppimisen tutkimuksesta tiedetään, että ennustamaton palkkio tuottaa voimakkaamman dopamiinivasteen. Vakiintunut parisuhde on rakenteeltaan päinvastainen: ennustettava, mikä on hyvä kiintymyksen kannalta mutta ei tuota samaa aivokemiallistavastetta.
- Salailu ei siis ole vain suhteen sivutuote vaan osa sitä, mikä pitää sen käynnissä.
- Tästä seuraa kliinisesti tunnettu ilmiö, että suhde usein menettää vetovoimaansa, kun se paljastuu tai siitä tulee luvallinen.
- Molemmin puolin pitkittynyt valheiden kierre muuttaa aivojen neuroniverkkoja: se tekee stressistä uuden normaalitilan ja heikentää kykyä aivojen normaaliin suorituskykyyn.
Elämän mittaisen parisuhteen salaisuus?
- Opetelkaa aidosti rakastamaan kumppanianne. Myös silloin kun alkuhuuma on ohi. Tee toiselle niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän.
Mikä auttaa ja miten kumppani reagoi? Tietääkö kumppani?
Traumafokusoitu terapia (EMDR, TF-KKT) tunkeilevien muistojen hoitoon; pariterapiassa esimerkiksi Gottmanin tai Snyderin mallit.
Kumppanin valvonta ei palauta luottamusta, vaan ylläpitää yliviritystä.
Kliinisissä aineistoissa
selvä enemmistö petetyistä — usein noin
kaksi kolmesta — kertoo jälkikäteen, että jokin oli tuntunut vialta (Tietysti kumppania voi aina haukkua HULLUKSI, mutta todistetu, että
kyllä se kumppani tietää... Ei vain puutu asiaan syystä x. Ehkä hän odottelee parempaa hetkeä, kunnes lapset ovat kasvaneet ikään x tai muuta vastaavaa.)
Korjausmallin pääperiaate:
- Menneisyyden vaikutus: Meillä kaikilla on mukanamme "reppu" lapsuudenperheestä ja vanhoista seurustelusuhteista. Opimme sieltä mallit sille, miten rakkaudesta ja hylkäämisestä ajatellaan. Opimme mallit myös ystäviltä.
- Tiedostamattomat säännöt: Parit riitelevät nykyhetkessä usein siksi, että he heijastavat vanhoja pelkojaan tai haavojaan kumppaniinsa ilman, että itsekään huomaavat sitä.
- Oivalluksen voima: Snyderin mallissa paria autetaan ymmärtämään ja näkemään nämä piilotetut kaavat. Kun ihminen tajuaa, että "suutun kumppanilleni siksi, että pelkään tulevani hylätyksi aivan kuten lapsena", hän voi muuttaa käytöstään.
Millaista taakkaa kannat ystäviesi vuoksi? Hyvät ystävät eivät kaada omia ongelmiaan toisen kannettavaksi.
- Kaverit vaikuttavat siihen, että pettääkö ihminen: Uskottomuustutkimuksen johdonmukaisimpia löydöksiä on, että käsitys siitä, mitä omassa lähipiirissä tehdään ja hyväksytään, ennustaa uskottomuutta poikkeuksellisen hyvin — useissa aineistoissa vahvemmin kuin parisuhdetyytyväisyys.
- Aineistoissa, joissa on kysytty, moniko uskoo ystäviensä pettäneen, riski pettää on tyypillisesti kaksin- tai kolminkertainen niillä, jotka vastaavat kyllä.
- Tämä on vastaintuitiivista, koska yleensä oletetaan syyn löytyvän suhteen sisältä.
- Sekä Buunkin varhaisemmat työt että Treasin ja Giesenin laaja väestöaineisto (2000) tuottivat saman tuloksen: sallivat lähipiirin normit ja tilaisuusrakenne selittävät enemmän kuin tyytymättömyys.
Petetyn aivot: Luottamustrauma ja yliherkkyys
- Pettämistrauma (PISD): Kun pitkään jatkunut pettäminen paljastuu tai on tiedossa, petetyn aivot kokevat vakavan turvallisuudentunteen romahtamisen. Mantelitumake jää hypervigilanttiin ehdollistumistilaan, jossa aivot skannaavat ympäristöä jatkuvasti uusien valheiden varalta. Luottamus ei palaudu ennenkuin valheet on oikaistu.
- Muistiverkoston uusiutuminen: Hippokampus joutuu käymään läpi vuosien muistoja uudelleen ("Oliko mikään siitä totta?"). Tämä johtaa pakko-oireisiin ajatussilmukoihin (märehtimiseen) ja traumaperäisiin takaumiin.
- Aivojen luottamusverkoston mureneminen: Luottamukseen liitetyt aivoalueet (kuten insula ja aivokuoren etuosat) kokevat muutoksia, mikä voi tehdä uuden luottamuksen rakentamisesta vaikeaa myöhemmin. Luottamus tulee jatkossa ansaita.
.
