no mä oon sika köyhästä oloista. Kaikkea en halua edes kirjoita julki.
Mutta siis rahaa on ollut niukasti ja todella perusruokaa ollaan syöty. edes mäkkärissä en oo lapsena ja nuorena käyny ja se olikin vanhempana lähes elämys
kiitän äitiä että olen saanut perusruokaa koska olen pysynyt terveenä ja sopusuhtasena.
Kotona joskus tehtiin pitsaa joka oli herkkupäivä.
Yläasteella en päässyt lontooseen mutta se ei ollut köyhyydestä kiinni vaan siitä että myynyt paskapaperia ovelta ovelle.
Vaatteet on ollut todella surkeita, toki käytettyjä jne. Mutta opin pitämään vaatteista mihin oli varaa ja sain roimasti kekseliäsyyttä että miten teen vaatteista mieleiseni. Olen ollut nuorena se mitä olen ja tyytyväinen itseeni. Suurimaksi osaksi.
En päässyt kaikkiin ryyppyjuhliin kun ei ollut varaa mikä on vain hyvä näin vanhempana aatellen.
Se miten se on vaikuttanut niin oikeastaan vaan positiivisesti, lukuunottamatta sitä että kun sain töitä (opiskelujen päätyttyä) tuhlasin ihan järjettömästi.
Yli 2000? palkka ei riittänyees kuukaudex :ashamed:
no nyt jotenkin halussa tuo rahan käyttö, mutta olis vielä opittavaa säästäväisyyteen.
olen oppinut arvostamaan kotiruokaa ja se on herkkua, mutta joskus toki käymme ulkona syömässä.
Arvostan rahaa siis niin etten kuvittele sen kasvavan puussa.
Tiedän millaista on elää köyhänä ja haluan lapseni opettaa siihen että ketään ei arvostella pukeutumisen ti kodin perusteella. Ylipäänsä ei arvostella.
autan köyhiä perheitä minkä voin mutta peräänkuullutan omaa yrittämistä ( ei siis yritystä) ja asioiden selvittämistä ja työntekoa.
sosiaalivirasto auttaa köyhiä lapsiperheitä esim harrastuksissa sun muissa.
Mutta köyhyys opetti mua arvostamaan ihmisiä ja luontoa. Osaan kierrättää ja arvostan sitä ja osaan olla ylpeä siitä kuka olen ja mistä olen tullut vaikka on välillä päähän potkittu.