Lapsen kaveri tappoi meidän lemmikin!

[Sabira]

Kyllä minusta sekin on epänormaalia, jos lapsi tappaa tahallaan pieniä luonnon eläimiä ja nauraa päälle.

Yllättävän moni tekee niin. Naurua on taas monenlaista.

Tekeekö se jonkin asian normaaliksi, jos moni ihminen tekee niin??! Ei varmaankaan. Historia on täynnä pelottavia esimerkkejä tällaisista joukkotoiminnoista ja -hysterioista.. Ja naurusta puheenollen, ei nauraminen kuulu tuollaiseen tilanteeseen ollenkaan.

Normaalius määritellään juuri siten, että käytös on yleistä. Uskon jotenkin että nauru liittyi kaverin hätään ja pidän sitä kieroutuneena.

Ja tuoko käytös on mielestäsi yleistä? :O
Eli jos yli puolet tekee niin se on yleistä... 51% ihmisistä tappaa pieniä luonnon eläimiä ja nauraa päälle... Anteeksi, mutta nyt minä nauran.

No mä en todellakaan määrittele normaalia käytöstä sillä, kuinka yleistä se on. Se on aivan liian pinnallinen tapa määrittää, mikä on normaalia tai tervettä toimintaa. Niin kuin jo yllä totesin, historiasta tiedämme monta karmaisevaa esimerkkiä, kuinka ihmiset saadaan käyttäytymään julmasti ja raa´asti muita, ns. vihollisia kohtaan. Ja pelkällä aivopesulla. En menisi määrittelemään tuollaisen aivopesun jälkeistä toimintaa millään lailla normaaliksi!!

 

[Data]

Ja tuoko käytös on mielestäsi yleistä? :O
Eli jos yli puolet tekee niin se on yleistä... 51% ihmisistä tappaa pieniä luonnon eläimiä ja nauraa päälle... Anteeksi, mutta nyt minä nauran.

Nauraminen ei ole normaalia, mutta tappaminen jossain vaiheessa lapsuutta on. Yleensä lapsi tosin katuu sitä. Monilla hermostuminen ilmenee hysteerisenä nauruna, joten sellainen nauru voisi kuulua asiaan.

 

[mjää]

Jos tämän tytön kotona tosiaankin on hiiriä, joita yrittävät vähentää loukuilla yms. ei kyllä siltikään noin voi tehdä! olisko tyttö voinut pelästyä hiirtä niin paljon että tuli tuommoinen "reaktio". Kikatus kyllä pahasti viittaa hyväksikäyttöön, jotenkin tulee tämmöinen mieleen, jos tapahtuu jotain tosi pahaa nauretaan päälle (olen kuullut tällaisesta käytöksestä liittyen hyväksikäyttöön )

 

[--]

Eläimen tappaminen ei niinkään huoleta, mutta piittaamattomuus kaverin tunteista ja katumisen puuttuminen huolettaa.

Kyllä 7v ja lemmikin tappaminen on sekin melkoisen huolestuttavaa.

Siinä suhteessa juuri, että lemmikki on jonkun lemmikki. Sen tappamalla ei ota huomioon toisen ihmisen tunteita. Villihiirien tappamisesta tuskin kukaan olisi järkyttynyt.

Ai, että villieläimiä saakin kohdella ihan miten vaan..??!! Mä oon kyl aika järkyttynyt, että aikuinen ihminen voi oikeesti olla tota mieltä!

Sen verran mun täytyy nyt ottaa osaa tähän keskusteluun, että meillä ainakin tapetaan ihan urakalla villihiiriä. eilen viimeks meni yks räpsään. Eli meidän perheessä on ihan ok, jos joku saa keinolla millä hyvänsä tapettua hiiren.
Lemmikin tappaminen on taas ihan eri juttu....

Pointti onkin varmaan se, miksi te tapatte niitä hiiriä. Niistä on teille haittaa. Niitä on pakko vähentää. Ette tapa niitä siksi, kun tappaminen on kivaa, siitä tulee hyvät kicksit ja naurattaa kun ne kuolee.

 

[Vieras]

Olen todella järkyttynyt. Tuntuu hyvin pahalta puolestanne. Varmasti on tosi vaikeaa keksiä vastauksia lapsen kysymyksiin. Varmasti tärkeintä on, että olette hänelle läsnä, kuuntelette ja lohdutatte parhaan kykynne mukaan. Vastaatte rehellisesti niin hyvin kuin osaatte. Annatte tilan ja luvan hänen järkytykselleen ja surulleen. Varmasti tärkeää on, että tyttö saa käsitellä tapahtumaa nyt tuoreeltaan ja vielä ajankin päästä. Menetyksen lisäksi tuo hämmennys kaverin käytöksestä on varmasti valtava. Tytöllänne on oikeus tuntea vihaa. Luulen, että tyttärellenne on tärkeää sekin, että te ilmaisette sen selkeästi, että kaveri teki väärin. Että otatte vanhempina harteillenne sen, että kaveri joutuu jotenkin vastuuseen teostaan.Sitä en osaa sanoa, mitä se sitten on, mutta että lapsellenne tulee olo, että vanhemmat tekivät parhaansa sen eteen, että kaveri teki väärin. Kunpa kaveri pyytäisi aidosti ja vilpittömästi anteeksi, mutta en tiedä, miten todennäköistä se siten on. Voimia koko perheelle!

 

[Data]

No mä en todellakaan määrittele normaalia käytöstä sillä, kuinka yleistä se on. Se on aivan liian pinnallinen tapa määrittää, mikä on normaalia tai tervettä toimintaa. Niin kuin jo yllä totesin, historiasta tiedämme monta karmaisevaa esimerkkiä, kuinka ihmiset saadaan käyttäytymään julmasti ja raa´asti muita, ns. vihollisia kohtaan. Ja pelkällä aivopesulla. En menisi määrittelemään tuollaisen aivopesun jälkeistä toimintaa millään lailla normaaliksi!!

Millä tavalla sitten määrittelet jonkin asian normaaliksi? Asia voi olla normaalia vaikka se ei olisi hyväksyttävää. Valehteleminen on esimerkki normaalista käytöksestä jota ei yleensä pidetä hyväksyttävänä. Altruistinen käytös ei taas ole kovin normaalia mutta ihailtavaa se on.

 

[myötätunnolla]

Olen todella järkyttynyt. Tuntuu hyvin pahalta puolestanne. Varmasti on tosi vaikeaa keksiä vastauksia lapsen kysymyksiin. Varmasti tärkeintä on, että olette hänelle läsnä, kuuntelette ja lohdutatte parhaan kykynne mukaan. Vastaatte rehellisesti niin hyvin kuin osaatte. Annatte tilan ja luvan hänen järkytykselleen ja surulleen. Varmasti tärkeää on, että tyttö saa käsitellä tapahtumaa nyt tuoreeltaan ja vielä ajankin päästä. Menetyksen lisäksi tuo hämmennys kaverin käytöksestä on varmasti valtava. Tytöllänne on oikeus tuntea vihaa. Luulen, että tyttärellenne on tärkeää sekin, että te ilmaisette sen selkeästi, että kaveri teki väärin. Että otatte vanhempina harteillenne sen, että kaveri joutuu jotenkin vastuuseen teostaan.Sitä en osaa sanoa, mitä se sitten on, mutta että lapsellenne tulee olo, että vanhemmat tekivät parhaansa sen eteen, että kaveri teki väärin. Kunpa kaveri pyytäisi aidosti ja vilpittömästi anteeksi, mutta en tiedä, miten todennäköistä se siten on. Voimia koko perheelle!

Hyvin kirjoitettu!

 

[Sabira]

No mä en todellakaan määrittele normaalia käytöstä sillä, kuinka yleistä se on. Se on aivan liian pinnallinen tapa määrittää, mikä on normaalia tai tervettä toimintaa. Niin kuin jo yllä totesin, historiasta tiedämme monta karmaisevaa esimerkkiä, kuinka ihmiset saadaan käyttäytymään julmasti ja raa´asti muita, ns. vihollisia kohtaan. Ja pelkällä aivopesulla. En menisi määrittelemään tuollaisen aivopesun jälkeistä toimintaa millään lailla normaaliksi!!

Millä tavalla sitten määrittelet jonkin asian normaaliksi? Asia voi olla normaalia vaikka se ei olisi hyväksyttävää. Valehteleminen on esimerkki normaalista käytöksestä jota ei yleensä pidetä hyväksyttävänä. Altruistinen käytös ei taas ole kovin normaalia mutta ihailtavaa se on.

Jaa-a, enpä ole asiaa nyt kauhean syvällisesti pohtinut. Mutta eiköhän normaali käytös ainakin ole inhimillistä, ihmiselle ominaista. Se taas mikä on normaalin määritelmä vielä laajemmin, onkin sitten jo paljon isompi asia. Riippuu niin paljon, mistä asiasta on kyse...

 

[Sabira]

Olen todella järkyttynyt. Tuntuu hyvin pahalta puolestanne. Varmasti on tosi vaikeaa keksiä vastauksia lapsen kysymyksiin. Varmasti tärkeintä on, että olette hänelle läsnä, kuuntelette ja lohdutatte parhaan kykynne mukaan. Vastaatte rehellisesti niin hyvin kuin osaatte. Annatte tilan ja luvan hänen järkytykselleen ja surulleen. Varmasti tärkeää on, että tyttö saa käsitellä tapahtumaa nyt tuoreeltaan ja vielä ajankin päästä. Menetyksen lisäksi tuo hämmennys kaverin käytöksestä on varmasti valtava. Tytöllänne on oikeus tuntea vihaa. Luulen, että tyttärellenne on tärkeää sekin, että te ilmaisette sen selkeästi, että kaveri teki väärin. Että otatte vanhempina harteillenne sen, että kaveri joutuu jotenkin vastuuseen teostaan.Sitä en osaa sanoa, mitä se sitten on, mutta että lapsellenne tulee olo, että vanhemmat tekivät parhaansa sen eteen, että kaveri teki väärin. Kunpa kaveri pyytäisi aidosti ja vilpittömästi anteeksi, mutta en tiedä, miten todennäköistä se siten on. Voimia koko perheelle!

Hyvin kirjoitettu!

Tähän vielä kommentoin sen verran, että tuon "kaverin" anteeksipyyntö kyllä edellyttäisi asianomaisen jonkinlaista terapiassa käymistä, luulisin..

 

[...]

Nauraminen ei ole normaalia, mutta tappaminen jossain vaiheessa lapsuutta on. Yleensä lapsi tosin katuu sitä. Monilla hermostuminen ilmenee hysteerisenä nauruna, joten sellainen nauru voisi kuulua asiaan.

Outoa. En tunne ketään joka olisi noin tehnyt paitsi metsästysluvan saatuaan.

 

[SininenSatutar]

Tuntuu uskomattomalta kuinka joku voi käyttäytyä noin!
Väistämättä tulee mieleen että kaverilla on jotain ongelmia. Kyllä mielestäni tuosta olisi syytä tehdä ls-ilmoitus, kaverin vanhemmat heräisivät huomaamaan myös tämän vanhemman lapsen.
:hug: ap:n tytölle ja tietysti teille kaikille.

 

[..]

Nauraminen ei ole normaalia, mutta tappaminen jossain vaiheessa lapsuutta on. Yleensä lapsi tosin katuu sitä. Monilla hermostuminen ilmenee hysteerisenä nauruna, joten sellainen nauru voisi kuulua asiaan.

Outoa. En tunne ketään joka olisi noin tehnyt paitsi metsästysluvan saatuaan.

Niin, en minäkään kyllä harrastanut lapsena kavereitteni kanssa mitään eläinten tappamisia. En halunnut mennä ongellekaan.

 

[Data]

Jaa-a, enpä ole asiaa nyt kauhean syvällisesti pohtinut. Mutta eiköhän normaali käytös ainakin ole inhimillistä, ihmiselle ominaista. Se taas mikä on normaalin määritelmä vielä laajemmin, onkin sitten jo paljon isompi asia. Riippuu niin paljon, mistä asiasta on kyse...

Minulla normaali käytös kattaa varsin laajan alueen. Tuo inhimillinen, ihmiselle ominainen on hyvä, kunhan sitä ei rajaa liian tiukaksi. Mielestäni sotiminen ja oman edun tavoittelu on normaalia, kuten myös altruismi. Myös homous, kasvissyönti ja eläinkokeet ovat normaaleja. Sen sijaan oman lapsen tappamista en pidä normaalina käytöksenä, vaikka sitä tehdäänkin. Hyväksyttävän tai toivottavan käytöksen rajat ovat taas eri juttu.

Tarkoitukseni oli tosin vain korostaa, että tässä tapauksessa ei kannata huolestua mistään eläimen tappamisesta, vaan nimenomaan empatian puuttumisesta kaveria kohtaan. Lapsi voi ajatella eläimiä koneiden tapaisina, joilla ei ole tunteita. Mutta empatiakyvyttömyys kaverin suhteen on huolestuttavaa ja sen luulisi ilmenevän muuallakin. Naurun olen jättänyt huomiotta, koska en tiedä sen laatua.

 

[Data]

Nauraminen ei ole normaalia, mutta tappaminen jossain vaiheessa lapsuutta on. Yleensä lapsi tosin katuu sitä. Monilla hermostuminen ilmenee hysteerisenä nauruna, joten sellainen nauru voisi kuulua asiaan.

Outoa. En tunne ketään joka olisi noin tehnyt paitsi metsästysluvan saatuaan.

Niin, en minäkään kyllä harrastanut lapsena kavereitteni kanssa mitään eläinten tappamisia. En halunnut mennä ongellekaan.

Minä tapoin hiiren poikaset polkaisemalla niiden päälle, äitini vaatimuksesta. Äitini pelkäsi niitä liikaa ja maatalossa niille ei ollut sijaa. En tosin nauttinut siitä. Sitten kerran leikkiessä tapoin linnun typeryyksissäni. Huidoin sisällä lentävää lintua kepillä mutta jostain syystä mieleeni ei tullut että voisin osua siihen. Silloinkin surin tapahtumaa. En ole aina ollut näin harkitsevainen kuin nyt olen.

 

[Sabira]

Jaa-a, enpä ole asiaa nyt kauhean syvällisesti pohtinut. Mutta eiköhän normaali käytös ainakin ole inhimillistä, ihmiselle ominaista. Se taas mikä on normaalin määritelmä vielä laajemmin, onkin sitten jo paljon isompi asia. Riippuu niin paljon, mistä asiasta on kyse...

Minulla normaali käytös kattaa varsin laajan alueen. Tuo inhimillinen, ihmiselle ominainen on hyvä, kunhan sitä ei rajaa liian tiukaksi. Mielestäni sotiminen ja oman edun tavoittelu on normaalia, kuten myös altruismi. Myös homous, kasvissyönti ja eläinkokeet ovat normaaleja. Sen sijaan oman lapsen tappamista en pidä normaalina käytöksenä, vaikka sitä tehdäänkin. Hyväksyttävän tai toivottavan käytöksen rajat ovat taas eri juttu.

Tarkoitukseni oli tosin vain korostaa, että tässä tapauksessa ei kannata huolestua mistään eläimen tappamisesta, vaan nimenomaan empatian puuttumisesta kaveria kohtaan. Lapsi voi ajatella eläimiä koneiden tapaisina, joilla ei ole tunteita. Mutta empatiakyvyttömyys kaverin suhteen on huolestuttavaa ja sen luulisi ilmenevän muuallakin. Naurun olen jättänyt huomiotta, koska en tiedä sen laatua.

Tässä kohtaa olen samaa mieltä, että empatiakyvyn puuttuminen on huolestuttavinta. Ja luulenpa, että se piirre ilmenee muissakin tilanteissa, valitettavasti!

 

[Taikatuuli]

Kauheeta :'(

 

[Vieras vielä]

Varmaan kannattaa ilmoittaa asiasta lasten opettajalle.

 

[Sabira]

Varmaan kannattaa ilmoittaa asiasta lasten opettajalle.

Tästä oli jo aiemmin kommenttia. Ja nimimerkki ope jo totesikin, että vaikka opettajan voi ollakin hyvä tästä tietää, niin muuta ei opettaja voi tehdä kuin neuvoa, että mihin ottaa yhetyttä tästä eteenpäin.

 

[Ope oon]

Mäkin sanon nyt vielä uusiks, et heti huomenna soitat opettajalle!

Periaatteessa on kyllä niin, ettei koulun kuulu (eikä koululla oikein ole resursseja) käsitellä kouluajan ulkopuolella tapahtuneita juttuja. Eli sikäli ope ei ole minusta oikea osoite.

Jos tän tappajan (!) äiti soittais kouluun ja pyytäis apua omalle lapselleen, niin se nyt olis ok, mutta open on paha sekaantua tuollaisiin koulun ulkopuolisiin asioihin, jos toisen lapsen vanhempi on se yhteydenottaja. Esim. meidän koulussa rehtori on linjannut, että sellaisia ei käsitellä. Jos nyt tuntuu kohtuuttomalta, niin se vaan on totta, että opettajilla on ihan tarpeeksi hommia niissä omissa töissään ja koulun pidossa. Neuvotaan tietysti, mihin sitten kannattais ottaa yhteyttä.

Ja puolustus vielä, ennen kuin joku sanoo, että opettajat välttelee vastuuta, että ei opettajat nyt vaan kertakaikkiaan voi ruveta sille linjalle, että kaikkien kaikki asiat kuuluu meille. Kyllä niitä tapauksia on, että pitäisi sitten olla avioliittoneuvoja, oikeusapulainen, sairaanhoitaja, remonttiapu ja poliisi ja sosiaalihoitaja nyt tietysti.

Eli ennemmin sitten vaikka kouluterkkarille. Miksei lastensuojeluun?

 

[Vieras vielä]

Varmaan kannattaa ilmoittaa asiasta lasten opettajalle.

Tästä oli jo aiemmin kommenttia. Ja nimimerkki ope jo totesikin, että vaikka opettajan voi ollakin hyvä tästä tietää, niin muuta ei opettaja voi tehdä kuin neuvoa, että mihin ottaa yhetyttä tästä eteenpäin.

Ajattelin, että opettajan olisi ehkä hyvä tietää lähinnä siksi, että jos hän on huomannut tässä lapsessa jotain muutakin tunteetonta tms. käyttäytymistä, josta ope sitten voisi keskustella sen lapsen vanhempien kanssa, jos katsoo aiheelliseksi.

 

[Nikittönnä]

olen siis sitä mieltä että tietämättä tilanteesta enempää ei kannata ottaa suoraan yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin. Totuus vain on se, että tunnen monia tapauksia jossa ylikriittinen työhönsä kyllästynyt sosiaaliviranomainen on ottanut lapsen vanhemmilta pois, kun tarve todellisuudessa olisi ollut AUTTAA esim väsyneitä vanhempia. Siksi en noin vain menisi ottamaan heihin yhteyttä.

Tuo on vain siun totuus. Harvemmin niitä huostaanottoja ihan turhaan tapahtuu. Enemmän ls tarjoo apua vanhemmuuteen ja kattoo, että asiat lapsilla ja vanhemmilla olis hyvin.

Kyl mie olen myös sitä mieltä, et lastensuojeluilmoitus vain heti huomenna. Jos perhe sais apua sitten sillä tavalla.

Kuulostaa todella pelottavalta tuommonen lapsen käytös
Kielis siitä ettei lapsi saa tarpeeksi huomiota kotona ja kotona ei ole hyvä olla.

Jos miun lapset tekis tollasia, ni huoli olis todella suuri. Panisin lapsen ostamaan (tienaamaan rahat kotihommilla vaikka) uuden lemmikin tilalle ja sitte varattais aikaa lastenpsykologille.

 

[Anais.]

Tätä lukiessa tuli valtava surku lastanne kohtaan joka joutuu kohtaamaan elämän epäoikeudenmukaisuutta ja käsityskyvyn ylittävää julmuutta, juuri noita asioita joilta soisi lapsuuden olevan puhdas.
Surettaa myös kaverin puolesta...jotenkin luulen että hänelle julmuus ja epäoikeudenmukaisuus ovat saattaneet olla tuttuja juttuja jo pitkään.

 

[mä]

Minä en edes uskalla kuvitella, mitä siellä tappajalapsen kotona IRL tapahtuu, koska sieltähän se raivo ja hulluus tulee.

 

[.]

Hiiri on petoeläin ja kuuluu hiirenloukkuun. Jos se on sulla lemmikkinä ... nojaa
aika luonnollista haluta hiiri pois. Ikävä koska pidät hiiristä.

 

[Lissu]

Voi ap:n tyttöparkaa.

Kuulostaa kyllä huolestuttavalta sen kaverin oireilu. Tule ap kertomaan miten asia etenee.