Lapsen nukuttamisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vittuuntunut äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vittuuntunut äiti

Vieras
Miten tuommoisen melkein 2 vuotiaan saa opetettua nukahtamaan omaan sänkyyn? Ollaan annettu vaan huutaa sängyssä ja käyty välillä katsomassa mutta kun se tulee sängystä pois. Sit vie takas niin tulee heti taas pois. MITEN mä saan sen pysymään siellä vitun sängyssä??! Vai pitääkö mun illalla matkasänky ottaa ja antaa karjua siellä ku sieltä ei pääse pois?
 
Älä ota matkasänkyä käyttöön. Käyt vaan mitään sanomatta laittamassa lapsen takaisin omaan sänkyyn ja peittelemässä hänet. Voi olla, että pitää toistaa joinakin iltoina kymmeniä (!) kertoja, mutta ihan varmasti kärsivällisyys palkitaan (been there, done that). Tsemppiä :hug:!
 
Meillä odotellaan huoneessa niin kauan että lapsi nukahtaa, joskus köllitään siinä lähellä->lapsi omassa sängyssään ja vanhempi omassaan.
Ei olla huudatettu ikinä nukkumaan menon kanssa
 
Meillä tuo esikoinen opetettiin omaan sänkyyn nukahtamaan siten, että ihan tyynesti vaan aina vietiin takaisin omaan sänkyyn ja peitto päälle. Eka iltana vietiin yli 60 kertaa takaisin ja toka iltana meni jotain 15-20 kertaa ja kolmantena iltana jäi kiltisti iltasadun jälkeen omaan sänkyyn ja sit käytiin pari kertaa seuraavan puolen tunnin aikana katsomassa poikaa ja sitten nukahti. Sen jälkeen on aina jäänyt omaan sänkyyn nukkumaan iltasadun jälkeen. Tämä niksi me kekattiin semmosesta "hirmuhirviö lapset" ohjelmasta :)
 
viet aina vaan takaisin sänkyyn kunsieltä tulee pois.. kestää kauan ja tekee monta kertaa mutta kyllä se sinne asettuu... omalla pojalla sama ongelma usein (reilu 4v) ja raahaan sen sänkyyn huonoina iltoina varmaan pari kymmentä kertaa mutta kyllä se sinne aina lopulta nukahtaa... jotkut illat menee sitten helposti ja nukahtaa heti. mä en itse mene välillä katsomaan jos huuto on vaan normaalia mutta sitten jos huuto muuttuu sellaiseksi että on oikea hätä niin menen,annan huutaa just niin paljon kun haluaa.. =)
 
tuli pois sieltä aina vietiin takaisin. huudattaminen ei auttanut silloin ei ainakaan jäänyt sinne. mutta kun selitimme jo puurolla että kaikki muutkin lapset nukkuu omassa sängyssä ja isi ja äiti viereisessä huoneessa ei ole mitään hätää sitä sitten moneen kertaan. ja kun lähdemme huoneesta niin sanomme että isi ja äiti tulee kohta katsomaan pötköttele täällä. ja tutti kun jäi pois muutimme iltarytmiä eka satu sitten unilaulu. näin meillä.... lykkyä!!!
 
meil on tota ihan samaa ongelmaa, mut vaan 2.5v. kans... nyt otettiin käyttöön sellanen et mä tai mies makaa vieres ja silittää tjtn... sit ku on selvästi rauhottunu lähen pois... välin poika alkaa karjuu toisinaan hyvällä tuurilla se nukahtaa ihan omin nokkinee...
nyt jätettii päikkärit pois kokonaan, kun saatto mennä reilusti toista tuntia sen kans pelleilles ja nyt mennee nukkuu ja menee alle 10min ja poika nukkuu...
tiedän kui prkl raivostutavaa on saada lasa mnukkuu ku toisel ei oel unesta tietoakaa... mut siihen tarvitaan HERMOJA!!!! huuot ei kyl auta, tän totesin itsekkin...
 
Me on viety se varmaan 100x sänkyyn esim. Eilen ja sit 4h juoksun jälkeen nukahti. Ja tätä on jo ennen joulua alettu opettelemaan. Ja mä myönnän, että mulla alkaa hermot mennä! Ekat 20x käyn kyllä hymyillen hyvää yötä sanoen peittelemässä mut sit alkaa pinna kiristyä ja mä olen sille jopa karjaissut että nyt pysyt siellä. Tiedän, ettei niin sais tehdä mut mulla kertakaikkiaan palaa pinna! Aloimme tähän, koska nukutus vieressä köllöttäen kesti monta tuntia. Tilanne vain pahenee koko ajan. Nytkin päiväunille se ei nukahtanut vaikkei silmät meinanneet pysyä auki. Suutuin taas. Tunnin nostelin sitä sänkyyn takas minuutin välein. Sit karjuin. Pyysin kyllä anteeksi mutta silti. Ja sen virheen tein et annoin tulla huoneesta, kun en kertakaikkiaan uskaltanu enää kiristää hermojani. Nyt täällä itken ja vihaan itseäni, olen huono äiti :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vittuuntunut äiti:
Me on viety se varmaan 100x sänkyyn esim. Eilen ja sit 4h juoksun jälkeen nukahti. Ja tätä on jo ennen joulua alettu opettelemaan. Ja mä myönnän, että mulla alkaa hermot mennä! Ekat 20x käyn kyllä hymyillen hyvää yötä sanoen peittelemässä mut sit alkaa pinna kiristyä ja mä olen sille jopa karjaissut että nyt pysyt siellä. Tiedän, ettei niin sais tehdä mut mulla kertakaikkiaan palaa pinna! Aloimme tähän, koska nukutus vieressä köllöttäen kesti monta tuntia. Tilanne vain pahenee koko ajan. Nytkin päiväunille se ei nukahtanut vaikkei silmät meinanneet pysyä auki. Suutuin taas. Tunnin nostelin sitä sänkyyn takas minuutin välein. Sit karjuin. Pyysin kyllä anteeksi mutta silti. Ja sen virheen tein et annoin tulla huoneesta, kun en kertakaikkiaan uskaltanu enää kiristää hermojani. Nyt täällä itken ja vihaan itseäni, olen huono äiti :(

Sen verran vielä lisään, että meilläkin oli tuota "nyt sitten nukut täällä" huutoa ja eipä onnistunut ollenkaan nukuttamiset ja sänkyyn viennit. Mutta kun otettiin tuollainen "kuuri" että ei huudettu eikä muutenkaan näytetty muksulle että ärsyttää niin tosiaan kolme iltaa meni nukkumaan oppimisessa. Ja ei kannata enää sen ensimmäisen "hyvää yötä" jälkeen sanoa mitään lapselle. Viedä vaan sievästi sinne sänkyyn. Ja me tehtiin niin että ekan 10 kerran jälkeen ei sitten enää edes peitelty sinne sänkyyn vaan sinne vaan kannettiin. Me tehtiin sellanen jako miehen kanssa, että aina 10 kerran jälkeen vaihettiin sänkyyn viejää niin hermot kesti paremmin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja onko:
.. kyse siitä, että lapsi on nukkunut vanhenpien vieressä ja vasta nyt halutaan opettaa omaan sänkyyn nukkumaan??

lapsi on keväästä asti nukkunut omassa sängyssä meidän huoneessa. Kesällä siirsimme sängyn omaan huoneeseen. Nyt olisi aika opetella nukahtamaan sinne itse. Yöllä lapsi tulee meidän viereen jos herää ja sen saakin tehdä. Nukuttaminen on ongelma, ja haluaisin että hän oppisi nukahtamaan itse eikä vaatisi siihen montaa tuntia... Voiko tuon ikäinen jo jättää päiväunet pois?
 
Alkuperäinen kirjoittaja onko:
.. kyse siitä, että lapsi on nukkunut vanhenpien vieressä ja vasta nyt halutaan opettaa omaan sänkyyn nukkumaan??

lapsi on keväästä asti nukkunut omassa sängyssä meidän huoneessa. Kesällä siirsimme sängyn omaan huoneeseen. Nyt olisi aika opetella nukahtamaan sinne itse. Yöllä lapsi tulee meidän viereen jos herää ja sen saakin tehdä. Nukuttaminen on ongelma, ja haluaisin että hän oppisi nukahtamaan itse eikä vaatisi siihen montaa tuntia... Voiko tuon ikäinen jo jättää päiväunet pois?
 
Just tuon takia olen unikouluttanut tuon pojan jo vauvana. Ei tarvi koskaan kikkailla sen kanssa vaan menee kiltisti itse nukkumaan, eikä ikinä nouse sängystä ennen aamua. Tämän johdosta myös nukkuu hyvin, eikä ole aamulla kiukkuinen. (2,5 v. lasten sänky)
 
Memmu, pitääpä kokeilla tuota et ei puhu ja ei huuda varsinkaan. Mua tässä hirvittää se, kun maanantaista asti olen yksin viikot ja meill on myös vauva, eli en pysty koko iltaa keskittymään vain isompaan lapseen. Mutta kiitos, sain jo voimaa yrittää vielä. Varsinkin siitä, kun kukaan ei tuominnut minua huutamisesta :) oli kiva kuulla memmu, että teillä onnistui, eiköhän meilläkin sitten!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vittuuntunut äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja onko:
.. kyse siitä, että lapsi on nukkunut vanhenpien vieressä ja vasta nyt halutaan opettaa omaan sänkyyn nukkumaan??

lapsi on keväästä asti nukkunut omassa sängyssä meidän huoneessa. Kesällä siirsimme sängyn omaan huoneeseen. Nyt olisi aika opetella nukahtamaan sinne itse. Yöllä lapsi tulee meidän viereen jos herää ja sen saakin tehdä. Nukuttaminen on ongelma, ja haluaisin että hän oppisi nukahtamaan itse eikä vaatisi siihen montaa tuntia... Voiko tuon ikäinen jo jättää päiväunet pois?

Voi hyvinkin jättää jp päikyt pois, vaikka jonkinlainen lepohetki olisi joka päivä hyvä olla. Äläkä sitten yhtään kuuntele niitä, jotka sanoo, että lapsen PITÄÄ nukkua päikkärit - ketään ei voi pakottaa siihen. Tilaisuuden nukkumiselle voi tarjota, mutta enempää ei voi tehdä.

Mites muuten lapsen isä, osallistuuko nukutusrumbaan? Tuli vaan mieleen, että jos mahdollista, isän kannattaisi kokeilla "kouluttaa" lasta, usein tehoaa äitiä paremmin isän sana (kyse on kai siitä, että äiti on liian läheinen).
 
Voi että,tuota mäkin pelkään,meilä nukkuu vielä 2,5 vuotias pinniksessä!! :o
En millään jaksa yläkertaan kavuta kun on tuo 7 kk ikäinen tuossa.
Nukahtaa ihan hyvin pinnasängyssä,leikkii siellä hetken ja uinahtaa.Itkuhäly on aina päällä.

Voisi auttaa jos jätätte päikkärit pois.NImittäin monen tunnin nukutus ei ole mannaa.
Onko yliväsynyt jo kun koitatte unille,ite huomaan että yliväsynyttä on tosi vaikee saada nukkumaan.
Jos jätätte päivävunet poika ja muksu nukkumaan jo 19 jälestä?

Teidän tarttis saada rutiinit päälle ja toimimaan ne.
Aina pitää niistä kiinni,oli mikä oli niin aina ja ikuisesti (jos ei ihan) olis sama juttu.Sillä ite huomaan että tuo 2,5 v on toosi tarkka.Isi meni ilman takkia ulos niin herranen aika mikä kapeli!!!

Mutta jaksamisia kovasti,voipi olla että pian oon täällä minäkin,sillä tuo pinnis on kohta otettava pois.

Meillä tyttö siirtyy isosiskon huoneeseen ja sen uskon olevan iso apu.
TEillä ei kai sisarusta?

Jaksuja!! :wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja memmu:
Alkuperäinen kirjoittaja Vittuuntunut äiti:
Me on viety se varmaan 100x sänkyyn esim. Eilen ja sit 4h juoksun jälkeen nukahti. Ja tätä on jo ennen joulua alettu opettelemaan. Ja mä myönnän, että mulla alkaa hermot mennä! Ekat 20x käyn kyllä hymyillen hyvää yötä sanoen peittelemässä mut sit alkaa pinna kiristyä ja mä olen sille jopa karjaissut että nyt pysyt siellä. Tiedän, ettei niin sais tehdä mut mulla kertakaikkiaan palaa pinna! Aloimme tähän, koska nukutus vieressä köllöttäen kesti monta tuntia. Tilanne vain pahenee koko ajan. Nytkin päiväunille se ei nukahtanut vaikkei silmät meinanneet pysyä auki. Suutuin taas. Tunnin nostelin sitä sänkyyn takas minuutin välein. Sit karjuin. Pyysin kyllä anteeksi mutta silti. Ja sen virheen tein et annoin tulla huoneesta, kun en kertakaikkiaan uskaltanu enää kiristää hermojani. Nyt täällä itken ja vihaan itseäni, olen huono äiti :(

Sen verran vielä lisään, että meilläkin oli tuota "nyt sitten nukut täällä" huutoa ja eipä onnistunut ollenkaan nukuttamiset ja sänkyyn viennit. Mutta kun otettiin tuollainen "kuuri" että ei huudettu eikä muutenkaan näytetty muksulle että ärsyttää niin tosiaan kolme iltaa meni nukkumaan oppimisessa. Ja ei kannata enää sen ensimmäisen "hyvää yötä" jälkeen sanoa mitään lapselle. Viedä vaan sievästi sinne sänkyyn. Ja me tehtiin niin että ekan 10 kerran jälkeen ei sitten enää edes peitelty sinne sänkyyn vaan sinne vaan kannettiin. Me tehtiin sellanen jako miehen kanssa, että aina 10 kerran jälkeen vaihettiin sänkyyn viejää niin hermot kesti paremmin.

Ap, kun luin, että teillä on vauvakin vielä, niin ihan ilmiselvää on, että unitemppuilu on huomion hakemista. Ihan varmasti paras konsti on tosiaan olla näyttämättä ärsyyntymistä.
 
Ehkä pitäisi tehdä niin, ettei lapsi saa tulla yölläkään viereen, eli viette lapsen yölläkin takaisin omaan sänkyyn? Olisi selkeä jako, että missä nukutaan: omassa sängyssä.

Meillä on lapsi aina nukkunut omassa sängyssä, omassa huoneessa alle 2 v. Noin 2,5 v tuli aika, jolloin nukahtaminen oli hankalaa. Sänkyyn vietiin vaan aina takaisin, ja kun aloitti sen huutelemisen ja juoksuttamisen että minun, äidin, pitäisi tulla sängyn viereen milloin minkäkin asian takia, lopulta lopetettiin se ja sitten ipana vain huusi siellä sängyssä.

Useampi ilta siihen pitää varata, ja hyvät hermot ja huimasti kärsivällisyyttää ja systemaattisuutta. Että joka kerta vaan takaisin sänkyyn, jättää huutamaan, ei ota yöllä viereen vaan lapsi nukkuu siinä omassa sängyssään.. Nythän tilannetta minun ymmäryksen mukaan sotkee se, että lapsi voi yöllä tulla teidän viereen ja jatkaa siinä aamun asti. Miksipiä hänen siis pitäisi nukahtaakaan omaan sänkyyn? Miksi siinä pitäisi nukkua, kun kuitenkin on lupa ja mahdollista tulla vanhempien viereen?

Meillä muksut saa tuilla vasta ihan aamulla kun on heräämisen aika. Ennen aamupalaa siis.
 
jos lapsi nukkuu päiväunet, en suosittele niiden jättämistä pois!!!! Lapsi tarvitsee ne, hermoston kehitys, ja onhan siinä päivällä kiva tauko äidillekin, kun lapsi nukkuu.

Sitäpaitsi lapsi, joka ei nuku päiväunia mutta tartteisi ne, on jo k,lo 17 niin väsynyt, ettei semmosen kanssa kukaan jaksa olla, se on pelkkää kiukuttelua!
 
Mä olen selittänyt lapselle päivällä (virkeänä) sitä minkä takia se olis hyvä kun mun ei tarvitsis olla vieressä nukuttamassa montaa tuntia. Eli äitillä ei olis sitten paikat kipeenä, äiti sais vähän aikaa tehdä omia juttuja jolloin olis parempi mieli ja mukavampaa yhdessäoloa luvassa, lapsestakin olis varmaan mukavampaa olla itkemättä ja saada kunnon yöuni jolloin seuraavana päivänä ei kiukuta... Tehdään nukkumaan opettelusta yhteinen projekti, ja aamulla positiivista palautetta negatiiviset jätetään mainitsematta.

Me sovittiin myös että iltasadun jälkeen saa katsella itsekseen kirjaa tai vaikka leikkiä hissukseen kunhan pysyy sängyssä, ja sovittiin myös että käydään välillä aina katsomassa että kaikki on hyvin (tai siis näyttäytymässä, ettei äiti häviä vaikka ei olekkaan samassa huoneessa koko aikaa).

Huutamiseen sitä on täälläkin sorruttu, mutta kaiken kaikkiaan aika nopeesti noi molemmat oppi nukahtamaan itsekseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ......:
jos lapsi nukkuu päiväunet, en suosittele niiden jättämistä pois!!!! Lapsi tarvitsee ne, hermoston kehitys, ja onhan siinä päivällä kiva tauko äidillekin, kun lapsi nukkuu.

Sitäpaitsi lapsi, joka ei nuku päiväunia mutta tartteisi ne, on jo k,lo 17 niin väsynyt, ettei semmosen kanssa kukaan jaksa olla, se on pelkkää kiukuttelua!

Ei muuten pidä paikkaansa. Meillä poika 1v11kk pärjäilee ihan hyvin ilman päikkäreitä hereilläoloaikansa (7 - 19 tai 8 - 20), kunhan saa sen rauhallisen tuokion päivällä - päikyt nukutaan joka toinen tai joka kolmas päivä keskimäärin. Ei kiukuttele eikä riehu väsymyksen takia, vaan on ihan kiltti koko ajan. Eli riippuu lapsesta, tarviiko ne vai ei.

Ja sitten sellainen pointti, että lapsi, jolla nukkumaanmeno päivällä kestää tunnin tai jopa enemmän, ei varmastikaan ihan välttämättä unia tarvitse.
 
no ei niin, jos päikkäreille pitää taistella tunti, niin ei siinä ole mitään järkeä.
Mutta jos lapsi nukkuu ja menee nukkumaan päiväuneille valittamatta, niin miksi lopettaa? Ap:n ongelma on se, ettei lapsi suostu nukkumaan yöunia omassa sängyssä.
Minusta aika huonosti on, jos lapsi saa yöllä sitten tulla sängystä pois vanhempien viereen.. selkeä linja pitäisi olla: omassa sängyssä nukutaan aamuun asti.
 
karu totuushan on ettei huutaminen auta mihinkään, päinvastoin...

mitä jos vähennätte päikkäreistä?? vois nukkua niinkö liikaa???
meidän poika menee nyt ihan nätisti nukkuu ku ei nuku päikkärei, jotku vaan ei tarvihe nii pal päiväs unta!!!

sit vois koittaa jotai satukasettia? onko iha typerä ideä?
 

Yhteistyössä