Lapseni tuntuu hylkivän minua :(

["Nyt harmaana"]

Meillä on n.3v uhmaikäinen lapsi. Välillä hän on kuin aurinko, mutta sitten... ihan hirveitä uhmakohtauksia ja minulle varsinkin uhmaa ihan kauheasti.
Silloin on vaan "isi,isi,isi" ja äiti ei kelpaa mihinkään.
Hyvinäkin päivinä lapsi koko perheen ollessa yhdessä sanoo kaikki asiat et "isi kato, isi tänne,isi tuu" Harvemmin minulle suoraan mitään sanoo. Hoitajastaan höpöttelee ja sinne haluaa mennä ja isovanhempien luo mutta äitin kanssa kotiin ei.
Pahalta tuntuu kun tunnen olevani täysin yhdentekevä lapselleni. Totta on, että isällään on paremmat hermot ja hän ei hermostu lapseen yhtä helposti kuin minä, mutta silti tunnen oloni syrjäytetyksi
Suoraan sanottuna olen mustasukkainen laspeni huomiosta, kun tuntuu että äitinä jään siitä paitsi.

 

["wesuwius"]

Eiks se oo lasten tapa just purkaa toi kaikki angsti äitiin, koska äiti on se läheisin ja tärkein kuitenkin loppujen lopuksi

 

["nyt harmaana"]

[QUOTE="wesuwius";23823053]Eiks se oo lasten tapa just purkaa toi kaikki angsti äitiin, koska äiti on se läheisin ja tärkein kuitenkin loppujen lopuksi [/QUOTE]

Joo mut sit hyvinäkin päivinä kaikki huomio on aina isissä ja äiti ei saa auttaa, kun isi vaan ja kaikki kivat jutut näytetään ja kerrotaan vaan isille. Kyllä se alkaa pikkuhiljaa tuntua pahalta.
Nukkumaan mennessä sentään minä kelpaan vielä satua lukemaan.

 

[*]

Meillä on aikalailla sama juttu.

 

[..]

meilläkin on välillä tuollaista. mutta tyttö on isänsä kanssa niin suloinen parivaljakko että toistaiseksi en ole onnistunut olemaan mustasukkainen. mutta eiköhän se oo joo uhmaa, äitiä pitää vähän pitää varpaillaan ja testailla.

 

[noita]

vaiheita tulee. Äiti on turvallinen kohde tuollaiselle testailulle . Olet vaan aikuinen ja nielet pahan mielen. Olet selkeästi se turvallinen vanhempi, jolle voi protestoida!

 

["xxxx"]

Tehkää jotain oikein ekstraa yhdessä, menkää jonnekin kivaan juttuun vaan kaksistaan. Meillä myös minä sitä arkea lasten kanssa pyöritän ja isin kanssa tehdään "kivoja juttuja". Isi kun on 2h/hereilläolosta paikalla, jaksaa innostua kaikesta. Äidillä vaan aina meinaa palaa se makkarakastike hellalla ja pyykkikone tyhjätä, pienemmät vaatii vaipan vaihtoa jne.

Lähdin sitten itse tyttökaverin kanssa elokuviin ja huomasin heti että äidin lähteminen pitkästä aikaa jonnekin huolestutti tyttöä. Piti monta kertaa varmistaa koska tulen takaisin jne. Seuraavana aamun oli kauhea ikävä ja huoli äidin huomoista. Vaikka siis olin vain yhden illan pois kotoa. Seuraavana päivänä menin kaksistaan tytön kanssa retkelle, metsään syömään mehua ja pullaa, voi että oli toinen onnellinen Pitäis vaan aina muistaa varastaa sitä ekstrahuomioaikaa!

 

["nyt harmaana"]

[QUOTE="xxxx";23823155]Tehkää jotain oikein ekstraa yhdessä, menkää jonnekin kivaan juttuun vaan kaksistaan. Meillä myös minä sitä arkea lasten kanssa pyöritän ja isin kanssa tehdään "kivoja juttuja". Isi kun on 2h/hereilläolosta paikalla, jaksaa innostua kaikesta. Äidillä vaan aina meinaa palaa se makkarakastike hellalla ja pyykkikone tyhjätä, pienemmät vaatii vaipan vaihtoa jne.

Lähdin sitten itse tyttökaverin kanssa elokuviin ja huomasin heti että äidin lähteminen pitkästä aikaa jonnekin huolestutti tyttöä. Piti monta kertaa varmistaa koska tulen takaisin jne. Seuraavana aamun oli kauhea ikävä ja huoli äidin huomoista. Vaikka siis olin vain yhden illan pois kotoa. Seuraavana päivänä menin kaksistaan tytön kanssa retkelle, metsään syömään mehua ja pullaa, voi että oli toinen onnellinen Pitäis vaan aina muistaa varastaa sitä ekstrahuomioaikaa![/QUOTE]

Meillä on vaan yksi lapsi ja ollaan tenavan kanssa tosi paljon kaksisteen. Itse jos olen illan poissa niin ei lapsi minua silloin ole kaivannut. Kahdelleen me pyöräillään ja ulkoillaan ja leikitään. Ei mitään sen erikoisempaa. Mihinkään hoploppiin tai muuhun en kaksin hänen kanssaan mene, koska uhmakohtaus on taattu jos ollaan kaksin...

 

[Waahtera]

Mun mielestä kuulostaa siltä, että olet lapselle itsestäänselvyys, ja lapsi tietää, että aina pidät hänestä huolta ja häntä rakastat..
siksi ehkä just sulle uhmaa eniten? sulle lapsen on turvallisinta kiukitella ja huutaa, kun hän tietää, että rakastat häntä siitä huolimatta.. Ja sun huomiota ei tarvi samalla tavalla hakea kuin muiden, kun tykkäät joka tapauksessa..

Sulle tietenkin ikävää, mutta lapsen kannaltahan se on todella hyvä asia.. Ja menee se lopulta ohi ja kääntyy mahdollisesti vielä toisin päin.. eli kohta kaikki saattaa olla "äiti äiti äiti!" kyllästymiseen asti..

 

["abc"]

Meillä vähän sama kuin ap:lla. Mut meillä mun äiti on se kaikista paras tyyppi.

 

["vieras"]

[QUOTE="abc";23823254]Meillä vähän sama kuin ap:lla. Mut meillä mun äiti on se kaikista paras tyyppi.[/QUOTE]

Joskus isä on se turvallisempi jolle kiukutella.