Lapsesi viettää puolet vuodesta (stressaantuneiden?) tarhatätien kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vai viettääkö?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ööh ja anteeks mut;29615522:
Eiks sitä voi panostaa ensin niihin lapsiin ja sit töihin (ja kenties uudestikouluttautumiseen)? En oikein tajua tätäkään kliseetä että "korkeastikoulutettu ei voi olla pois kauan työelämästä". Kuvittelisin että korkeastikoulutettu on sen verran tiedonjanoinen (ja älykäs) että pystyy ainakin tietotasolla päivittämään ihan sieltä kotoakin käsin vanhentunutta tiedostoaan. Mut kyse ei loppupeleissä ole tuostakaan "syystä" vaan siitä että usein korkeastikoulutetuilla elämäntapa on itsekkäämpää, ajatellaan järjellä mieluummin ja pääkoppa ei kestä "tyhmien" lasten seurassa kuukautta kauempaa.

Juu, oikein hieno ajatus. Mehän voidaan kaikki kouluttautua 4- 6 vuotta. Olla pari vuotta töissä, tehdä lapset ja olla himassa taas 6 vuotta, jonka jälkeen mennäänkin taas uudestikouluttautumaan 4- 6 vuodeksi. Oikein mahtava ajatus. Kukakohan tuon lystin maksaa?

Toiseksi. Minä olen onnellinen, kun saan käydä töissä. Olen onnellinen, kun minun ei tarvitse laskea kuun lopulla, riittääkö rahani maitopurkkiin. Lapseni ovat onnellisia, kun äiti on onnellinen. Lapsillani on mukava hoitopaikka ja kivat tädit, jotka aidosti välittävät. Rakastan lapsiani yli kaiken, muttei minun tarvitse todistella sitä keittämällä juuressoseita vuodesta toiseen himassa.

Jos sinä haluat olla himassa vuosia, niin ole. Älä kuitenkaan tule tyrkyttämään sinun valintojasi ainoina oikeina Tapoina elää. Se osoittaa vaan sen miten suppea ja lapsellinen sinun näkökulmasi on.
 
Vaikka lapset olisivat olleet päiväkodissa 8h päiviä niin niistäkin olisivat nukkuneet 1,5-2h päikkäreitä, pitäneet 2kk kesäloman ja 1kk verran muita lomia. Käytännössä siis hereilläoloaikaa olisi ollu 6h/pv x 20pv/kk eli 120h/kk. Tuo yhdeksän kk aikana tekee 1080h. Jaettuna niihin 12h päiviin on 90pv eli 3kk ts 1/4 vuodesta. Tuo siis 8h hoitopäivillä mitä meillä on ollut vain satunnaisesti, kiitos vuorotöiden ja välissä opiskeluiden. Yleensä hoitopäivät oli 5-7h ja vapaita 1-2 kertaa viikossa, en jaksa laskea mitä tuosta tulee.

En tunne huonoa omaatuntoa, hyvin ovat hoidossa viihtyneet eikä ne täditkään stressaantuneilta vaikuttaneet. Tai sitten peittivät sen hyvin niin vanhemmilta kuin lapsiltakin. Parempi näin kuin kituutella kotona kouluikään asti. Vauvana en ketään hoitoon laittanut vaan päivähoidon alkaessa olivat 2v ja 4,5v, kerkesin siis olemaan jonkun vuoden kotonakin.
 
Juu ei vietä. Säälin lapsia jotka on hoidossa 8-10 h päivässä, 5 päivää viikossa. Ollaan järkätty asiat niin että omien lasten hoitopäivät pysyy mahdollisimman lyhyinä ja myös arkivapaita tulee joka viikolle. Alle 3-vuotiaat ei meillä mene hoitoon ollenkaan, vaan saavat olla kotona.
 
Olisihan se kauhean kivaa, jos voisi hoivailla lapsiaan kotona vuosikaudet ja joku muu maksaisi elämisen. Todellisuudessa kymmenen vuotta työstä kieltäytymisten takia alennetulla toimeetulotuella eläminen ei ole mikään kovin houkutteleva vaihtoehto. Eikä lapsille paras, tai edes toiseksi paras, vaan vaihtoehdoista huonoimpia.

Siitä, mitä tämmöisen käytännön yleistyminen tekisi yhteiskunnallisesti, en edes aloita. Sen verran vaan, että kannattaa sitäkin miettiä mitä jää niille lapsille jäljelle jos tässä nyt puoli Suomea päättää laittaa rukkaset naulaan.
 
Itse en ole joutunut viemään lapsia alle 4-vuotiaina päiväkotiin, mutta sitä vanhemmalle ainakin ne kaverit ovat siellä se juttu, eivätkä onneksi hoitajatkaan stressaantuneilta ole vaikuttaneet.
 
Minua henkilökohtaisesti ei viehätä ollenkaan 1-2 vuotiaiden hoitaminen päiväkotiolosuhteissa. Jos lapsen tekee, niin elämä olisi järjestettävä siten, että ainakin pari vuotta hänen kanssaan on mahdollista elää ilman päiväkotia. Jos sitten hoitopaikkaa tarvitsee noin pienelle, niin sukulainen mieluummin tai mikä tahansa muu vaihtoehto kuin tavallinen päiväkotiryhmä!
 
Minua henkilökohtaisesti ei viehätä ollenkaan 1-2 vuotiaiden hoitaminen päiväkotiolosuhteissa. Jos lapsen tekee, niin elämä olisi järjestettävä siten, että ainakin pari vuotta hänen kanssaan on mahdollista elää ilman päiväkotia. Jos sitten hoitopaikkaa tarvitsee noin pienelle, niin sukulainen mieluummin tai mikä tahansa muu vaihtoehto kuin tavallinen päiväkotiryhmä!

peesi.
 
[QUOTE="vieras.";29615429]Korkeasti koulutetuilla ei yleensä ole varaa olla vaikka sitä 6 vuotta kotona, vaikka olisikin rahaa siihen. Paljon lyhyemmässäkin ajassa tippuu kelkasta, joten kyllä olisi menneet opinnot kankkulan kaivoon, jos tuollaiseksi ajaksi jäisi kotiin. Ja sitten on todellakin syrjäytynyt, ainakin omista unelmistaan.

Korkeintaan joku perusduunari voi olla vuosia työelämästä poissa, ilman että se aiheutta pysyvämpää haittaa. Tai sitten tosiaan sellaiset sossupummit, joilla ei mitään muuta tavoitetta olekaan elämässä kuin lorvia kotona.[/QUOTE]

Mä olen opiskellut pitkään päästäkseni unelma-alalleni, ja nyt meidän kaupungissa on valitettavasti se tilanne että tällä alalla on todella paljon työttömiä, koska muutama iso työnantaja on vähentänyt rajusti väkeä viime vuosina. Jos nyt jäisin kotiin pitkäksi aikaa, se olisi samalla hyvästi tähän astiselle työuralleni. Pitäisi keksiä jotain muuta, opiskella ehkä uusi ammatti.

Ei toki mahdoton ajatus sekään mutta tuntuisi vähän erikoiselta että pitäisi oma työura jättää kokonaan tähän siksi että lapsi on päivähoidossa. Onneksi minun lapsellani on ihana perhepäivähoitaja, eli parempaa hoitopaikkaa olisi vaikea löytää.

Lähtökohtaisesti ajattelen että jokaisen perheen pitää tehdä ratkaisut lastenhoitokuvioista itse, ja myös itse pyrkiä palkkatyöllä tai muilla omilla tuloilla ansaitsemaan perheen elatus. Jos vain toisen palkka riittää perheen kuluihin se on OK. Mutta ihan yhtä ok on se jos molemmat käyvät töissä.
 
Minua henkilökohtaisesti ei viehätä ollenkaan 1-2 vuotiaiden hoitaminen päiväkotiolosuhteissa. Jos lapsen tekee, niin elämä olisi järjestettävä siten, että ainakin pari vuotta hänen kanssaan on mahdollista elää ilman päiväkotia. Jos sitten hoitopaikkaa tarvitsee noin pienelle, niin sukulainen mieluummin tai mikä tahansa muu vaihtoehto kuin tavallinen päiväkotiryhmä!

Kerros nyt ammattilainen miksi olet ylipäätään opiskellut alalle jos mielestäsi kuka tahansa on parempi hoitamaan pientä lasta kuin koulutettu ammattilainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti ja lastenhoitaja;29615886:
Juu ei vietä. Säälin lapsia jotka on hoidossa 8-10 h päivässä, 5 päivää viikossa. Ollaan järkätty asiat niin että omien lasten hoitopäivät pysyy mahdollisimman lyhyinä ja myös arkivapaita tulee joka viikolle. Alle 3-vuotiaat ei meillä mene hoitoon ollenkaan, vaan saavat olla kotona.

Näin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
 
... ja mä todellakin tiedän kuka lapsiani päivän aikana hoitaa - toisen ryhmän hoitajat on olleet samat koko päikkyuran ajan, toisesta ryhmästä on vaihtunut yksi (1) vakkari 2 vuoden aikana. Ei kaikki päikyt oo mitään helvetin esikartanoita.
 
[QUOTE="voivoi";29615800]Täällä yksi kotonahoidettu siivoojan lapsi, joka ihan juristiksi asti päässyt siitä huolimatta. Nuorempi sisareni taasen oli 2v eteenpäin päivähoidossa ja myös hän lukenut itsensä lääkäriksi. Eli eipä ole ollut merkitystä lähtökohdilla..ja jokainen on oman onnensa seppä! Ei ne vanhemmat päätä mikä lapsesta tulee, ellei se sitten ole joku äidinhelmoissa kasvanut nössykkä, jolla ei omia aivoja!
Antakaa ihmiset muiden perheiden tehdä omat ratkaisunsa ja tehkää itse omanne. Kaikille perheille ei käy sama malli elää elämää. Ja ihan BTW..jos lapsilta kysyttäis, niin valitsisivat päivähoidon ;) Mutta lapsiltahan ei kysellä..nää on vaan näitä aikuisten akkojen turhia pätemisyrityksiä ja tietenkin vain oma ratkaisu on ainoa oikea..

Arvostusta, ei arvostelua!

Nim.
Äiti kolmelle (6,2 ja 3kk)[/QUOTE]

Olisi kiva kuulla, miten olet itse yhdistänyt työ- ja perhe-elämän usean pienen lapsen kanssa? Itsekin olen juristi ja tiedän, että se ei vielä tarkoita mitään. Kaikki juristit ei ole automaattisesti kovapalkkaisia ja menestyneitä, vaan moni on ajautunut urallaan sivuraiteille. Valitettavasti etenkin pienten lasten äidit.

Mutta tuo väite, että lähtökohdillla ei merkitystä, ei pidä paikkaansa. Sekä perimä että kasvuolosuhteet vaikuttavat todella paljon ja tämä nyt on ihan todistettua faktaa. Ei tietenkään jokainen yksilö seuraa vanhempiensa polkuja, mutta tilastollisesi sekä korkeakoulutus että syrjäytyminen "periytyy". Aiempina vuosikymmeninä toki koulutustaso on yleisesti parantunut ja monet duunareidenkin lapset siis kouluttautuneet vanhempiaan korkeammalle, niin minäkin.
 
Olin kouluikäiseksi asti melkeinpä kotihoidossa, ja jälkeenpäin olisin toivonut, että olisin viimeistään 4-5 vuoden iässä mennyt päiväkotiin. Sen ikäinen lapsi ei enää kovin helposti löydä ikäistään kaveriseuraa ihan vaan puistoista ja perhekerhoista, ja veikkaan, että jos minut edes eskariin olisi viitsitty patistaa, olisi kouluun ja ryhmään sopeutuminen ollut huomattavasti helpompaa.

Mutta näissähän vedetään aina ääripäät esiin. Jos ei jaksa istua 4-7 vuotta (tai jos kehtaa saada kaksikin lasta, kenties lähelle 10 vuotta) kotimammana ja askarrella ja hassutella ja potkia kiviä puistossa, on tietenkin kylmä uraäiti, joka dumppaa lapsensa suoraan synnytyslaitokselta muiden hoiviin ja puolivuotiaana valtavaan päiväkotiryhmään, jossa hänen kohtalonsa on itkeä lohduttomasti märissä vaipoissa ja lopulta nukahtaa nälkäisenä ja kauhuissaan kyyneleet poskillaan. Ja päivätkin ovat tietenkin luokkaa 6.30-18, koska äiti tekee uraa ja humputtelee.

Ääripäät ovat harvoin hyvä juttu, tai ovat sitä lähinnä ihan erikoistapauksissa, mutta ainahan ne nyt palstakeskusteluun pitää vetäistä.
 
[QUOTE="Heijaa";29615388]"Ainakin lapsi saa kotoa hyvän mallin työnteosta ja itsensä elättämisestä"
TÄ?
Wautsiwau, siinähän se, pääasia.
Vittuun vaan rakkaus ja yhdessäolo.
Lisää rahaa vaan. Mikäs siinä, yheksän tuntia, olkoot vaikka 12, kuhan tulee hyvä TYÖNTEON MALLI.[/QUOTE]

No kyllähän kotoa opitaan se malli, miten yhteiskunnassa kannattaa toimia. Itse en halua lapsistani sossupummeja joten ihan hyvillä mielin jatkan työpaikassani vaikka lapsia sainkin. Tosin mulla on palkka sen verran hyvä, että esimmäiset vuodet saavat olla 3pv/viikosta päikyssä jos sitäkään. Osa-aikatyöhön pitäisi enemmän kannustaa näitä työstä vieroksujia eikä alkaa urputtaa itsestään ja perheestään vastuun ottavien vanhempien töistä :)
 
Tästä kun äkkiä lasken, niin minun pitäisi olla kotona vuoteen 2018. Esikoinen syntyi 2007. Joo ei, meillä ei ole vara elää miehen palkalla (1700 euro netto) yhdeksää vuotta.
 
Itse en lapsiani todellakaan halunnut päiväkotiin.Töissä on pakko käydä ja meille paras hoitopaikka on yksityisellä perhepäivähoitajalla.Lapset nauttivat hoidosta ja hoitaja on todella työtään rakastava.
 

Similar threads

M
Viestiä
7
Luettu
1K
Aihe vapaa
naimisissa
N

Yhteistyössä