P
Pelkkä äiti..
Vieras
Käytännön kysymyksiä äideille, joilla on lapset lyhyellä ikäerolla, lasten ikäero siis alle 1vee10kk.
Itellä on vauva 5.5kk ja esikoinen 1v11kk -ikäeroa siis 1vee 5kk.
Miten teillä muilla on sujunut jaksamisen kanssa, saatteko apua, hoidatteko molemmat lapset kotona, saatteko yhtään omaa aikaa, tunnetteko jatkuvaa riiittämättömyyden tunnetta, tunnetteko syyllisyyttä kun vauva ei saanut koskaan olla yksin vauva tai siitä että esikoinen sai olla niin liian vähän aikaa yksin vauva?
Mä olen asettanut itelleni suht korkeat tavotteet, eli meillä on molemmat lapset kotona. Välillä tunnen lähes järkyttävää väsymystä ja ryytymistä.
Syyllisyyttä tunnen myös, koska mielestäni kumpikaan lapsista ei saa tarpeeksi huomiota, vaikka toisaalta tajuan että on hyvä oppia jo pienenä jakamaan.
Omaa aikaa saan jonkin verran. Kumpikaan lapsista ei ole huolinut pulloa -eli yli kolmea tuntia en ola voinut kotoa yksin poistua. Kuntoilemassa käyn noin kolme kertaa viikossa, mutta koska olen valinnut kuntoilla niin paljon, muuta omaa aikaa ei ole.
Mummoilta saan apua jonkin verran, mutta siis vain esikoisen hoitoon, mutta sekin on tietysti jo hyvä. Olen kyllä myös joutunut mummoille vetämään rajoja, kun tuntuu että neuvoja ja moitetta tulee enemmän kuin apua.
Yritän tsempata itseäni sillä että mulla on kaksi tervettä lasta, kummatkin lähes poikkeuksetta nukkuvat jo kokonaiset yöt, mies osallistuu hyvin, raha huolia ei ole. Mutta silti olen välillä todella väsynyt, lähinnä esikoisen uhmaan ja siihen -että koko elämä on yksi suuri työleiri. Ja sitten on syyllisyys siitäkin -että väsyn, enkä jaksa nähdä hyviä puolia.
Miten muut kahden vaippalaisen äidit ?? Käyttekö te esim ikinä jossain ulkona.
Itellä on vauva 5.5kk ja esikoinen 1v11kk -ikäeroa siis 1vee 5kk.
Miten teillä muilla on sujunut jaksamisen kanssa, saatteko apua, hoidatteko molemmat lapset kotona, saatteko yhtään omaa aikaa, tunnetteko jatkuvaa riiittämättömyyden tunnetta, tunnetteko syyllisyyttä kun vauva ei saanut koskaan olla yksin vauva tai siitä että esikoinen sai olla niin liian vähän aikaa yksin vauva?
Mä olen asettanut itelleni suht korkeat tavotteet, eli meillä on molemmat lapset kotona. Välillä tunnen lähes järkyttävää väsymystä ja ryytymistä.
Syyllisyyttä tunnen myös, koska mielestäni kumpikaan lapsista ei saa tarpeeksi huomiota, vaikka toisaalta tajuan että on hyvä oppia jo pienenä jakamaan.
Omaa aikaa saan jonkin verran. Kumpikaan lapsista ei ole huolinut pulloa -eli yli kolmea tuntia en ola voinut kotoa yksin poistua. Kuntoilemassa käyn noin kolme kertaa viikossa, mutta koska olen valinnut kuntoilla niin paljon, muuta omaa aikaa ei ole.
Mummoilta saan apua jonkin verran, mutta siis vain esikoisen hoitoon, mutta sekin on tietysti jo hyvä. Olen kyllä myös joutunut mummoille vetämään rajoja, kun tuntuu että neuvoja ja moitetta tulee enemmän kuin apua.
Yritän tsempata itseäni sillä että mulla on kaksi tervettä lasta, kummatkin lähes poikkeuksetta nukkuvat jo kokonaiset yöt, mies osallistuu hyvin, raha huolia ei ole. Mutta silti olen välillä todella väsynyt, lähinnä esikoisen uhmaan ja siihen -että koko elämä on yksi suuri työleiri. Ja sitten on syyllisyys siitäkin -että väsyn, enkä jaksa nähdä hyviä puolia.
Miten muut kahden vaippalaisen äidit ?? Käyttekö te esim ikinä jossain ulkona.
