Lapsettomien käsitys lapsiperheiden elämästä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sipi&Tylvesteri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sipi&Tylvesteri

Vieras
taas tuli puhetta yövuorossa työkaverin kanssa perhe-elämästä. Hän oli jyrkästi sitä mieltä, että lapset huonontavat vaan miehen ja naisen suhdetta ja ettei koskaan aio lapsia hankkia. Hänen mukaansa on typerää, että kaikkien ajatellaan hankkivan lapsia, mutta hän ei ole koskaan edes harkinnut niin tekevänsä. Ja koskaan ei ole pidempään edes ollut miehen kanssa, joka asiaa harkitsisi. Jotenkin meni ihan itseltä suu suppuun, kun lapseton oikein tunteella väittää suhteen menevän päin helvettiä, kun saa lapsia.

Miten itse vastaatte ko aiheeseen, itse vaan totesin "ettei se nyt ihan noinkaan mene" osaamatta perustella asiaa. Muutenkin tuntuu työyhteisön nuorten naisten (25-30v) olevan vaikea ymmärtää, ettei sitä ehdi salille ja shoppaamaan, eikä ne asiat ole päällimmäisenä mielessä muutenkaan. Lapsettomat eivät vaan yksinkertaisesti ymmärrä, millaista elämä lasten kanssa on, niinkö se on?
 
Työkaverisi tuntuu olevan harvinaisen fiksu ihminen. Miksi sitä pitäisi pilata toimiva parisuhde kolmannella pyörällä. Ei enää extempore-seksiä, matkustelua, romanttisia illallisia, äkkilähtöjä, pitkiä aamuja jne. Kaksin aina kauniimpi. Ja mieluummin minä salilla ja shoppaamassa käyn, kun kakkavaippoja kotona vaihtelen.
 
Mä toteaisin varmaan, että kun on hyvä suhde, niin ei tarvitse pelätä että se menisi päin helvettiä perheenlisäyksen myötä.

Mutta tuota, ettei perheellinen enää ehdi salille ja shoppaamaan, en allekirjoita. Ehtiipäs.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Työkaverisi tuntuu olevan harvinaisen fiksu ihminen. Miksi sitä pitäisi pilata toimiva parisuhde kolmannella pyörällä. Ei enää extempore-seksiä, matkustelua, romanttisia illallisia, äkkilähtöjä, pitkiä aamuja jne. Kaksin aina kauniimpi. Ja mieluummin minä salilla ja shoppaamassa käyn, kun kakkavaippoja kotona vaihtelen.

Just näin. Ne tunteet ja tilanteet, mitä lapset tuo on aivan yli extremeä kaiken tuon hömpän rinnalla, eli todellakaan et tiiä mistä puhut. Mut turhauttavaa edes selittää, ei sitä voi.
 
Minä kyllä käyn salilla ja shoppailen, vaikka pieniä lapsia onkin. tosin minun mieheni osallistuu 100% lastenhoitoon ja kodinhoitoon. Kaikilla ei tietenkään näin ole. On meilläkin suhde lasten myötä muuttunut, koska ennen ei riidelty ikinä, mutta nyt tulee ihan väsymyksestä kiisteltyä ihan tyhmistä pikku asioista. Kummankin lapsen uhmaikä kiristää kaikkien hermoja ja kun meillä ei ole edes tukiverkkoa lähellä. Pienten lasten vanhemmat eroavat herkästi yleensä kun lapset ovat alle 5v. joten varmasti lapsettomat saavat sen kuvan että suhde menee huonosti lasten saannin jälkeen.
 
Tiedän miehen joka lähti kävelemään suhteesta jossa nainen ei halunnut tehdä lapsia. Harmi vaan kun meni vuosia ennenkuin nainen uskalsi sanoa ettei koskaan tule haluamaan omia lapsia. Mielestäni tuollaiset asiat pitäisi sanoa heti suhteen alussa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Työkaverisi tuntuu olevan harvinaisen fiksu ihminen. Miksi sitä pitäisi pilata toimiva parisuhde kolmannella pyörällä. Ei enää extempore-seksiä, matkustelua, romanttisia illallisia, äkkilähtöjä, pitkiä aamuja jne. Kaksin aina kauniimpi. Ja mieluummin minä salilla ja shoppaamassa käyn, kun kakkavaippoja kotona vaihtelen.

PEESI
 
Alkuperäinen kirjoittaja JUU:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Työkaverisi tuntuu olevan harvinaisen fiksu ihminen. Miksi sitä pitäisi pilata toimiva parisuhde kolmannella pyörällä. Ei enää extempore-seksiä, matkustelua, romanttisia illallisia, äkkilähtöjä, pitkiä aamuja jne. Kaksin aina kauniimpi. Ja mieluummin minä salilla ja shoppaamassa käyn, kun kakkavaippoja kotona vaihtelen.

PEESI

KOMPSKOMPS

 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Pienten lasten vanhemmat eroavat herkästi yleensä kun lapset ovat alle 5v. joten varmasti lapsettomat saavat sen kuvan että suhde menee huonosti lasten saannin jälkeen.

Just oli jossain lehdessä joku asiantuntija..oliko Sinkkonen..kun sanoi että kannattaisi silloin ajatella kun lapset on pieniä että kestetään hetki ja sitten kun lapset vähän kasvaa niin pariskunnan asiatkin saattaa olla jo paremmin. Vaikka työtähän se vaatii.
 
minäkin ajattelin noin vielä 28.v, mutta aikansa kutakin...se oli kait se biologinen kello kun alkoi sitten tikittää.
mun aikani vei kaksikymppisenä työ ja vapaa-aikana koiraharrastus, enkä voinut sietää lapsia, enintään siskon lapsiani ja kummipoikaani, mutten muuten.
nyt olen 39.v ja 3 lasta ja lapseni ovat elämäni, ei taida muuta olla paitsi nyt toi työ,mies ja pari kissaa. ja muittenkin lapsista tykkään, ainakin siedän :-)
 
Kaikki eivät vain yksinkertaisesti halua elää niin kuin yleisesti odotetaan: avioliitto, lapset, omakoti jne. En ole koskaan ymmärtänyt, mikä niissä lapsissa nyt niin ihanaa on. Jos ei halua ottaa vastuuta ja haluaa elää itselleen, teilataa heti.
 
minun tuttavapiirissä on monta naista jotka ovat ilmoittaneet, että eivät halua lapsia (eivät edes pidä lapsista ) ovat yli 30v. ja minusta on ihan ok. että ovat sitä mieltä. Tulevat välillä käymään meillä ja tuntuu, että ovat muutaman tunnin jälkeen entistä vakuuttuneempia asiasta :laugh: :laugh: Voihan heille tulla se aika sitten myöhemmin 35-40v jos vielä haluavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kaikki eivät vain yksinkertaisesti halua elää niin kuin yleisesti odotetaan: avioliitto, lapset, omakoti jne. En ole koskaan ymmärtänyt, mikä niissä lapsissa nyt niin ihanaa on. Jos ei halua ottaa vastuuta ja haluaa elää itselleen, teilataa heti.

Mä en myöskään ymmärrä sitä et miks pitää teilata ihminen joka ei vaan halua lapsia eikä esim. sitä avioliittoa. Ei se tee kuitenka ihmisestä yhtään huonompaa ja tämä on hänen oma valintansa omasta elämästään eikä siis kuullu muille pätkääkään.

Moni liitossa elävä lapsia saanut olis kyl mun mielestä voinu toimia aivan toisin, olis monilta jääny isot kärsimykset kärsimättä.
 
Mutta, mutta... Eiköhän nuo ole aika yksilöllisiä juttuja miten asiatn kokee?

Mahtaakohan monikaan lapsiperheellinen oikeasti ymmärtää (vapaaehtoisesti) lapsettomien pariskuntien elämää? Monilla kun on ajatuksena että lapset olisivat joku perheen edellytys ja jokaisen pariskunnan toive nr.1. Eli ilman lapsia elämästä puuttuisi jotain oleellista eikä ihminen voi olla onnellinen.
 
Jokainen saa ajatella mitä tahtoo. Kaikille ei vanhemmuus sovi, kaikki ei sitä halua ja siihen ei ole myöskään pakko ryhtyä. Lapsettoman mielikuva voi toki olla "väärä", jos hän ei näe lasten tuovan mitään positiivista elämään (kun kyllähän ne sitäkin tuo,niiden kakkavaippojen ja sotkun lisäksi ;) ) mutta jos ei näe mitään positiivista lapsiperhe-elämässä, niin minusta on vain viisasta olla sotkeutumatta asiaan, josta ei usko tykkäävänsä.
 
mutta itsekin ajattelen näin, että toivottavasti lapset ei sitten unohda meitä vanhempia kun me tulemme vanhoiksi vaan he kävisit edelleenkin kylässä, jolloin olisi joku joka sitten aikoinaan huolehtisi haudasta yms...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Mutta, mutta... Eiköhän nuo ole aika yksilöllisiä juttuja miten asiatn kokee?

Mahtaakohan monikaan lapsiperheellinen oikeasti ymmärtää (vapaaehtoisesti) lapsettomien pariskuntien elämää? Monilla kun on ajatuksena että lapset olisivat joku perheen edellytys ja jokaisen pariskunnan toive nr.1. Eli ilman lapsia elämästä puuttuisi jotain oleellista eikä ihminen voi olla onnellinen.

Erittäin hyvin sanottu!

 
Mutta kamalinta on se, kun tuollainen lapsia karsastava pariskunta päättää hankkia lapsen, kun se nyt vaan kuuluu asiaan. Sit se lapsi on pääasiassa mummollaan, että pariskunta ehtii viettää edelleen omaa "laatuaikaansa". Toista lasta ei missään tapauksessa hankita, koska se häiritsisi liikaa "omaa" elämää. Olen tällaista läheltä seurannut, ja pahaa tekee.

Niinpä olen sit' mieltä, että ihan hyvä, ettei hanki lapsia, jos ei niistä pidä. Itse en voisi kuvitella olevani täydellinen ilman lapsiani. Meidän parisuhde on sekoitus lujaa ystävyyttä ja rakkautta, eivätkä lapset sitä ole kaataneet, ehkä päinvastoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Perfekta:
mutta itsekin ajattelen näin, että toivottavasti lapset ei sitten unohda meitä vanhempia kun me tulemme vanhoiksi vaan he kävisit edelleenkin kylässä, jolloin olisi joku joka sitten aikoinaan huolehtisi haudasta yms...

TEHDÄÄNKÖ LAPSIA SIITÄ SYYSTÄ ETTÄ HE MUISTAISIVAT SINUA KUN OLET VANHA TAI KUOLLUT?????

Oman äitini kanssa on puhuttu, että hän tietää kyllä, kun tulee niin vanhaksi ettei enää yksin pärjää, että minä tuskin käyn häntä auttamassa tai huolehtimassa. Hänet laitetaan vanhainkotiin.

 

Yhteistyössä