Lapsettomuushoitoa 45-vuotiaalle!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niinaliina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eieiei, olen ollut radiojuontajana, ja se on kyllä niin hektistä hommaa, ettei siinä tosiaankaan ehdi henk.koht. pulmia jauhaa :D! Vai eetteriinkö ajattelit, että juontaja niitä purkaa :)?

Olisko hän joku liukuhihnatyöntekijä, ollut niin pitkään virassa, että osaa työn silmät kiinni???


Ei meillä työpaikalla toimistossa joudeta puhumaan kuin kahvitauolla ja ehkä muutama sana muuten ohikulkeissaan. Sen verta tiivis työtahti on.
 
Eieiei, olen ollut radiojuontajana, ja se on kyllä niin hektistä hommaa, ettei siinä tosiaankaan ehdi henk.koht. pulmia jauhaa :D! Vai eetteriinkö ajattelit, että juontaja niitä purkaa :)?

Eetteriinpä juuri! Tosin en olisi uskonut, että kukaan heittoani tosissaan ottaa :)
 
En ota kantaa siihen, onko 45-vuotias liian vanha lapsettomuushoitoihin, tai siihen koska lapsettomuushoidot olisi syytä lopettaa- jos ne eivät vaan näytä onnistuvan.
Toki toivoisin, että kaikille heille, jotka hoidoissa käyvät / sellaista saavat hoitojen onnistumista. Mutta elämässä ei aina käy niin:|. Uskon, että lapsettomuudesta ja epäonnistuneista hoidoista, voi tulla se elämää pyörittävä asia. Se kipu, se tuska ja se kierre, jonka ympärillä elämä pyörii. Enkä suinkaan halua mitätöidä sellaisen kivun määrää.
Kuitenkaan mielestäni työpaikka, ei ole oikea paikka, jatkuvasti työstää ja purkaa sitä asiaa. Toki toivoisin jokaisen työpaikan olevan sellainen, että siellä olisi tilaa inhimillisyydelle ja ihminen saisi puhua myös omista asioistaan, jos tuntee siihen tarvetta. Että etenkin vaikeina ja raskaina aikoina voisi saada työkaverittensa tukea. Mutta, jos kaikki työaika menee asiasta puhumiseen, oman elämän revittelyyn työpaikalle, miettisin kuitenkin, onko ihminen työkykyinen sellaisessa tilassa- vai tulisiko hänen hakeutua sairaslomalle tai puhumaan asioistaan, jossain toisella foorumilla toisella ajalla kuin työpäivänä.
 
[QUOTE="Jep";22127223]Kuules rakkaani, vaihdevuosi-iässä oleville ei tehdä hoitoja. Jos tälle naiselle niitä tehdään, hän ei ole vaihdevuosi-iässä.[/QUOTE]
Mielestäni 45-vuotias on vielä hyvinkin lapsentekoiässä. Jos joku raja noihin hoitoihin pitäisi laittaa, niin minun mielestäni 55 vuotta, koska siihen saakka jotkut naiset vielä kykenevät tulemaan raskaaksi ihan luonnollisesti, ja vaihdevuodet alkavat monella vasta 55-vuotiaana.
 
Mielestäni 45-vuotias on vielä hyvinkin lapsentekoiässä. Jos joku raja noihin hoitoihin pitäisi laittaa, niin minun mielestäni 55 vuotta, koska siihen saakka jotkut naiset vielä kykenevät tulemaan raskaaksi ihan luonnollisesti, ja vaihdevuodet alkavat monella vasta 55-vuotiaana.

Ketään ei tunnu kiinnostavan se, ettei Suomessa enää tehdä hoitoja 45v:lle, joten aloitus oli provo tai sitten ap:n tekstistä jäi jotain pois. Hoitoja tehdään ehkä ulkomailla, ehkä kyseessä ovat luovutetut munasolut. Ulkomailla tehdään vaikka 55-vuotiaille. Ainakin Britanniassa on keskusteltu siitä, mitä tehdä, kun liki kuuskymppiset hakeutuu hoitoihin ja saa kaksosia, jopa kolmosia. Ei omilla muniksilla tietenkään, mutta kuitenkin. Eli meidän keskustelut 45-mummoista on kyllä puhetta Mongolian takamailta :)
 
Olen 39v ja minulla on hoitojen avulla saatu pieni ihme. Ja on muuten rakastettu suloinen vauva.
Ihmettelen, miten negatiivistä täällä hoitoihin suhtautuminen. Ehkä asenne olisi toinen, jos omalle kohdalle sattuu.. tai parhaalle ystävälle, ettei lapsen saaminen olekaan niin helppoa.
Ja kyllä, kela korvasi reilun 500e lääkkeitä, muuten maksoin hoidon itse. Mutta olenpahan veroja maksanut useita vuosia.. enkä sossunluukulla ole kertaakaan käynyt.
 
[QUOTE="onnellinen äiti";22131164]Olen 39v ja minulla on hoitojen avulla saatu pieni ihme. Ja on muuten rakastettu suloinen vauva.
Ihmettelen, miten negatiivistä täällä hoitoihin suhtautuminen. Ehkä asenne olisi toinen, jos omalle kohdalle sattuu.. tai parhaalle ystävälle, ettei lapsen saaminen olekaan niin helppoa.
.[/QUOTE]

Mulla on myös hoitojen avulla saatu pieni ihme, olin kuukautta vaille 37 kun lapsi syntyi.

Minä olen myös sitä mieltä, että helppo on tuomita lapsettomuushoidot, jos ei asia satu omalle kohdalle. Kärsin 16 vuotta lapsettomuudesta, ja yritin kyllä sopeutua, ja keksiä elämääni muuta, mutta sydämessäni oli aina syvä suru, vaikka päällisin puolin pääsääntöisesti iloisena ja postitiivisena ihmisenä en pahemminkaan surustani puhunut kuin lähimmille.

Olen ihan käsittämättämän onnellinen lapsestani, joskus on vieläkin vaikea uskoa että olen oikeasti äiti. Olen hyvin tietoinen että kaikki eivät olisi minulle lasta suoneet, koska en sellaista voinut luomuna koskaan saada. Viisveisaan asiasta, olen vain onnellinen, ja tiedän olevani kuin luotu äidiksi.

Ugh, olen puhunut. :D
 
Olen siis 46-vuotias ja tulin ihan luomusti vielä 44-vuotiaana raskaaksi.Aempiakin lapsia minulla on.En TODELLAKAAN ole vielä missään mummoiässä.Kommenttisi suorastaan naurattaa minua:)
Ja hyvin minulla menee lasten kanssa kaikin puolin.:)
 
En lottoa eikä puistata. Lottovoitonkin saaminen olisi normaalimpaa kuin saada lapsi vaihdevuosi-iässä.

Ensinnäkin vaihdevuodet eivät ala 45-vuotiaana!
Toiseksi: 45-vuotias ei ole vanha!
Kolmanneksi: 45-vuotias voi tulla raskaaksi.
Neljänneksi: 45-vuotias ei ole sama kuin 80-vuotias!

Mietipäs sitä aikaa kun itse tulet 45-vuotiaaksi, aiot siis olla ikivanha, toinen jalka
haudassa? Niinaliina ei vanhene sit ollenkaan?
 
Onhan 45-v vanha synnyttäjä! Kun lapsonen muuttaa kotoa, on äiti jo eläkeputkessa tai sinne menossa. Mutta, jos haluaa vanhana lapsia, ja pystyy lisääntymään, niin mikäs siinä.

Itse kiinnitin jutussa enemmän huomiota enemmän siihen, että työkaverit muka "ilmoittavat" työterveyteen jostain kollegasta. Paskapuhetta, eihän niin toimita missään.
 
Ovatko vastaajat itse lapsettomuushoidoissa käyviä yli nelikymppisiä, kun noin kiivaasti hyökkäävät:o Jos asia on selvästikin pakkomielle tuolle ihmiselle, tuhoaa hänen elämänsä (jos elämässä ei vuosikausiin ole mitään muuta kuin lapsettomuushoidot, niin miten hän pystyy enää jatkamaan normaalia elämää kun niitä hoitoja ei ole -ehkä siinä on yksi syy hoitojen jatkamiseen...) ja rasittaa kohtuuttomasti läheisiä ja työkavereita, niin minusta on ihan asiallista puuttua siihen. Ensin pitää toki puhua ihmiselle itselleen, mutta jos se ei auta mitään, niin sitten voi ottaa yhteyttä vaikka siihen työterveyshuoltoon. Ikävä kyllä uskoisin ettei sekään pysty auttamaan... Tuo ihminen tarvitsisi ilmiselvästi psykologin apua ja minua ihmetyttää jos lapsettomuusklinikalla ei sellaista ole suositeltu tai järjestetty.

Itse aloin yrittää lasta vasta nelikymppisenä kun löysin sopivan miehen itselleni, enkä olisi enää lähtenyt lapsettomuushoitoihin, jos ei olisi luonnostaan tärpännyt. Minua mietityttivät riskit sun muut niin paljon, etten olisi siksi lähtenyt hoitoihin, mutta ymmärrän kyllä senkin, jos jollain on niin suuri lapsenkaipuu, että se voittaa kaikki uhkakuvat.
 
[QUOTE="minä";22138306]Ensinnäkin vaihdevuodet eivät ala 45-vuotiaana!
Toiseksi: 45-vuotias ei ole vanha!
Kolmanneksi: 45-vuotias voi tulla raskaaksi.
Neljänneksi: 45-vuotias ei ole sama kuin 80-vuotias!

Mietipäs sitä aikaa kun itse tulet 45-vuotiaaksi, aiot siis olla ikivanha, toinen jalka
haudassa? Niinaliina ei vanhene sit ollenkaan?[/QUOTE]

Joillakin naisilla vaihdevuodet alkavat jo 42-45-vuotiaina, jopa nelikymppisenä. Hedelmällisyys laskee kuin lehmän häntä kun nainen on yli nelikymppinen (keskenmenoriskikin kasvaa ja muistelisin että vain 20 % yli nelikymppisistä pystyy vielä synnyttämään elävän lapsen eli raskaus kestää riittävän pitkälle). Minun yksi työkaverini haluaisi toisen lapsen. Hän on 43-vuotias, voimakkaasti ylipainoinen, hänellä on verenpainetauti ja uhka kakkostyypin diabeteksestä. Hän on niin huonokuntoinen, että joudun hidastamaan tahtia kun kävelen hänen kanssaan työpaikan käytäviä, pelkään että hän saa jonkun kohtauksen kun puuskuttaa niin kovasti.

Meitä on moneksi, jotkut ovat vanhoja jo vähän yli nelikymppisenä ei sille mitään voi...
 
Yli nelikymppisten vantaalaisnaisten abortit ennätyslukemissa
13.11.2009 10:25
Yli nelikymppisten vantaalaisnaisten abortit ovat 2000-luvun ennätyslukemissa. Viime vuonna 37 yli 40-vuotiasta vantaalaisnaista teki abortin. Viisi vuotta aiemmin luku oli 23. Ennätyslukemat näkyvät myös helsinkiläisten tilastoissa. Viime vuonna 106 yli 40-vuotiasta helsinkiläisnaista teki abortin. Viisi vuotta aiemmin luku oli 88. Lähes puolella kaikista abortin tehneistä on jo lapsia. Kymmenellä prosentilla abortin tekevistä naisista nuorin lapsi on vasta alle vuodenikäinen. Mistä tämä kertoo?
–Aikamme on sellaista, että erotaan ja ihmisillä on tilapäissuhteita ja tällöin vauva ei sovi kuvioihin. Moni ei myöskään enää uskonut tulevansa raskaaksi, joko iän tai imetyksen vuoksi. Myös kesken olevat opinnot ja taloudellinen tilanne ovat usein erityisesti nuorten naisten aborttien taustalla, Kätilöopiston osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo sanoo.
Suurin osa kaikkien aborttien syistä ovat tilastojen mukaan juuri sosiaalisia. Voiko nainen ilmoittaa syyn olevan sosiaalinen, vaikka todellisuudessa poikalapsen sijasta haluttaisiinkin tyttö?
–Voisin kuvitella, että näin tapahtuu. Abortin haluavat naiset tarvitsevat kahden lääkärin lausunnon asialle sekä Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) luvan, kun raskauden kesto on yli 12 viikkoa. Mutta periaatteessa sosiaaliset syyt ovat riittävä peruste, Heikinheimo selvittää.
–Korostan, että tämä ei ole mielestäni missään tapauksessa hyväksyttävää toimintaa, hän jatkaa.
Abortti lapsen sukupuolen perusteella on Suomen laissa kielletty. Heikinheimo paljastaa, että häneltä on pyydetty aborttia lapsen sukupuolen vuoksi.
–Kyllä on pyydetty. Tosin keskustelu loppui siihen, kun painotimme, että Suomessa tämä ei ole sallittu peruste abortille, Heikinheimo kertoo.
Ruotsin laki sen sijaan mahdollistaa abortit lapsen "väärän" sukupuolen perusteella. Heikinheimo toivoo, että Suomessa ei koskaan jouduttaisi Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen.
–Kyllä minulla nousee takatukka pystyyn, jos joku haluaa raskaudenkeskeytyksen lapsen sukupuoleen vedoten. Tämä sotisi rajusti suomalaista arvomaailmaa vastaan, hän painottaa.
Valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehdään ennen 12 raskausviikkoa. Abortti on kuitenkin mahdollinen raskausviikolle 20 asti, jolloin sukupuoli on jo selvitettävissä. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tilastot todistavat, että abortteja raskausviikolla 20 on tehty vuosien 2007 ja 2008 aikana ennätysmäärä. Heikinheimo ei uskalla arvioida, onko aborttien määrällä ja lapsen sukupuolella suoraa yhteyttä.
–Todennäköistä kuitenkin on, että tulevaisuudessa tämä kysymys on edessämme yhä useammin. Yhteiskuntamme moniarvoistuu, joka näkyy potilaiden toiveissa ja vaatimuksissa. Ihmiset ovat nykyään vaativampia ja suunnitelmallisempia, Heikinheimo sanoo.
Lääkäri ei halua syyllistää ketään raskaudenkeskeytyksen haluavaa, vaan hän haluaa työskennellä vahvasti naisten hyvinvointia tukien. Hän kuitenkin myöntää, että abortit, joiden perusteet tuntuvat keveiltä, ajoittain kiukuttavat.
–Kuitenkin abortti on lopulta aina naisen päätös. Me tuemme, keskustelemme ja annamme aikaa. Naisen päätä emme pyri kääntämään. Ajoittain perustelen itselleni, että enhän minä elä hänen elämäänsä. Nainen sen sijaan elää päätöksen kanssa loppuelämänsä.

Miksi näin käy?

Biologinen ikä ei ole enään sama kuin 20 vuotta sitten?!!! 40 + vuotiaat tekevät abortin?!
 

Yhteistyössä