Lapsi ja ongelmallinen kaveri, minäkin kyselemään nyt sitten..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras--
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras--

Vieras
Eli muutimme uudelle paikkakunnalle jokin aika sitten ja lapseni onkin saanut nopeasti kavereita (on kyllä varsin sosiaalinen tapaus). Eräs kaveri tuottaa minulle hieman ongelmia, kun en tiedä miten suhtautuisin. Minua varoteltiin jo heti aluksi, että tästä tulee ongelma, mutta päätin sulkea korvani, kun en tykkää juoruista. Lapsen isosisaruksista useampi on huostaanotettu, en ole kysynyt syytä.

Lapsi on todella isokokoinen ja esim. koulussa järjestää turpaanvetokilpailuja (pienempiä vastaan), mätkii ihan kunnolla ja on mm. potkaissut vatsaan jotakuta, esimerkkejä riittää. Oma lapseni on pieni, joten en tiedä oisko sitten että lapseni ei "uskalla" menettää kaveruutta - mutta tämä kaveri ei tunnu oikein "hyvältä seuralta" lapselleni - ja ei, en väitä että omani olisi enkeli :D Eilen omani oli käyttänyt rahaa ostaakseen kaverille karkkia, ovat lähteneet koulualueelta kouluaikana luvatta, meillä kummasti hajoaa aina jotain pihassa tms. kun kaveri on kylässä.. muut kaverit ovat ihan ok.

En voi varmaankaan kieltää kaveruutta enkä sitä haluaisikaan, mutta jotenkin ei tunnu hyvältä. Tämä kaveri kuulemma on aika väkivaltainen muutenkin ja valehtelee paljon (juu, lapset ovat lapsia). En tiedä miksi mulla on huono tunne tästä. Olen jutellut oman lapseni kanssa näistä kielletyistä jutuista ja hän on kyllä tosi pahoillaan, tuntuu että lapsi on muuttunut tosi paljon tämän kaveruuden myötä. Äh.. ehkä vaan odottelen mitä tuleman pitää? Kun eihän se omakaan ihan syytön ole, toivottavasti ei ala kiusaamaan ketään koulussa :/
 
Sinä oot se aikuinen ja otat nyt vastuun kauniisti käteen. ite harventaisin tän kyseisen kaverin kanssa oloa aika rankalla kädellä. Lapselle ei ole pakko edes kertoa että et nyt saa olla hänen kanssaan. Vaan vain ohjailla asiat niin että on muita kavereita ja ohjelmaa tilalla riittävästi.

Mieti mikä on tilanne teini ikäsenä jos se on nyt jo tuollaista? Millä sitten laitat rajat lapsellesi? Eli en todellakaan odottaisi mitä tuleman pitää.
 
Jos nyt oikein ymmärsin tuosta kirjoituksesta, lapsesi käytös on muuttunut huonompaan suuntaa hänen tavattuaan tämän huonosti käyttäytyvän kaverin. Kyllä se vaan on niin että lapsilla se seura tekee kaltaisekseen. Haetaan hyväksyntää, ei ehkä uskalleta sanoa vastaan. Itse kieltäisin että lapseni ei saisi olla tuollaisessa seurassa. Ymmärrän että lapset ovat lapsia ja yleensä en pidä siitä että vanhemmat puuttuvat kaverisuhteisiin. MUTTA, kun tuosta näyttää olevan ihan konkreettista seurausta lapselle. Kohta on varmaan vielä hankalampaa erottaa kaverukset, voisin veikata että on jo nyt aika paljon kaverinsa vietävissä. Ei mene kauaa kun sinun lapsesi on mätkimässä jotain. Ryhmäpaine....
 
Meillä oli samantyylinen tapaus kun poika aloitti ekaluokan. Eräs viidesluokkalainen lyöttäytyi sitten näiden ekaluokkalaisten porukkaan. Ensin ajattelin onpa kiva kun joku isompi huolehtii poikien välkistä, koulumatkoista yms. Koululla ns kummisysteemi jossa juuri viidesluokklaiset saavat pikkukummin ekoista. Tämä em poika ei kylläkään ollut näiden pienempien kummi. Mutta nopeasti se totuus alkoi paljastua, kiristystä, uhkailua, varastamista ja retuuttamista. Osasi valkata porukasta nämä kaikkein kilteimmät ja perässä vedättävimmät.
Esim lainasi tavaroita ja ei suostunut palauttamaan ellei hänelle varastettu karkkia kaupasta, hajotti reppuja, jääkiekkomailoja ja skootteja. Mukavas vaan kokeili ja ne meni vaan rikki!!! Vanhemmat eivät käestäneet millään tavalla yhteydenottoihin, eivät edes koulun. Poikaa ei ole nyt pariin vuoteen näkynyt, ties mihin "sijoitettu".
 
Harvoinpa ne etukäteen varoittelut on juoruamista, kyllä niihin yleensä on joku syy. Nyt sitten vaan alat tosiaan viilentää heidän välejään. Laitat lapsellesi kotiintuloajat koulun jälkeen ja teille ei sitten pääse toi kaveri, eikä oma lapsesi saa mennä niille. Laitat lapsesi myös johonkin harrastukseen josta saa lisää kunnollisia kavereita.
 
Ei siinä ole mitään pahaa jos lasta vähän ohjalee oikeille urille. ;) Mä ainakin tekisin niin. Ei sun tarvii suoraan sanoa lapsele ettei enää saa leikkiä sen lapsen kanssa, vaan alat hankaloittaa tapaamisia niin että aikaa tulee vietettyä kivempien kavereiden kanssa. Edellä tuli hyviä neuvoja. :) Ikävää sille toiselle lapselle ettei kotona varmaan kaikki ole hyvin kun noin käyttäytyy.
 
Tee pojan kanssa sopimus, ettei teille tule hänen kavereita kylään ennen kesää, koska haluat rauhoittaa kodin. Mutta kavereille voi mennä. Ehkä se sakka sieltä erottuu tätä myötä pois jos ei ole koulun jälkeistä lojumisaikaa teillä.
 
Tuota, etkö voisi selvittää mikä se kotitilanne on? Otat äitiin yhteyttä ja kerrot että tämmöstä on ilmennyt että mitäs nyt tehtäis. Jos vanhempia ei kiinnosta niin sitten voit ilmoittaa etteivät lapset voi olla kavereita tms.
 

Yhteistyössä