Lapsi päiväkotiin KUNTOUTUS tarkoituksessa, kokemuksia? :( Kamala syyllisyys!

[Anatolia]

mä en ymmärrä mikä hoppu/hätä/kiire/paniikki ihmisille tulee, jos lapsi ei 3vuotiaana puhu...

Varmaan se hoppu, että lapsi itse alkaa pikkuhiljaa tajuamaan erilaisuutensa. Muut puhuu, hän ei. Lapsi ei kykene kommunikoimaan, vaikka taatusti haluaisi siihen kyetä. Suurin osa lapsista puhuu jo 3-vuotiaana aika paljon ja hyvinkin, se on totuus eikä se muuksi muutu.

Ikimaailmassa en odottaisi edes 3,5 v ikään asti puheen tuloa. Mitä aikaisemmin tutkitaan, ja päästään aloittamaan mahdolliset kuntoutukset, niin sitä parempi lapsen kannalta - ehtii saavuttamaan ikätasonsa jo eskariin mennessä, tms. Ja jos mitään vikaa ei löydy, niin sekin on tärkeä tieto. Olisi kamalaa saada vasta eskari-iässä kuulla, että lapsella on vaikeuksia kielen tuottamisessa ja ymmärtämisessä...se tietää sitten ongelmaa myös koulua ajatellen.

 

["aapee"]

Maksu riippuu teidän tuloista, ja siitä miten paljon lapsi olisi hoidossa.

Meille suositeltiin kokopäivähoitoa 5 päivää viikossa, mutta sitä mä kritisoin...en nähnyt järkevänä pitää lasta niin paljon hoidossa, koska kaikki toiminta oli kuitenkin aamulla/aamupäivällä. Joten hain muksun usein pois jo klo 12, ja pidin hänellä vapaapäiviäkin. Kapinallinen olin :saint:

Mielestäni sellainenkin mahdollisuus on, että hoito on ilmaista, koska se on kuntouttavaa...sitä kannattaa kysellä tarkemmin vaikka päiväkodista suoraan.

Ymmärrän, että sua jännittää/pelottaa päiväkodin aloitus, ja muutenkin tunteet on varmaan sekavat, mutta yritä pysyä positiivisena. Kyllä se siitä!

Päiväkodin kanssa voit varmasti jutella kaikesta, mikä sua askarruttaa, esim. juurikin siitä mitä tukitoimenpiteitä lapsi siellä tulee saamaan. Meillä oli lastenneurologin tapaamisissakin (kerran vuodessa kävimme arviossa) mukana aina päiväkodin edustaja, kertomassa omat näkemyksensä lapsesta, eli pk teki ihan oikeasti yhteistyötä muiden tahojen kanssa, lapsen parhaaksi.

Yritä saada lapselle aika puheterapeutin arvioon ja lastenneurologin arvioon, sen jälkeen on paljon parempi olla. Saa ainakin tietoa, ellei muuta, eikä tarvitse enää itse arvailla ja jännittää!

Kiitos...sieltä päiväkodiltako vai neuvolasta vai mikä taho laittoi teidät eteenpäin neurologille jne? Neuvolantäti ainaki sano täällä, että noin pientä on vielä vaikea arvioida, sen vuoksi ensin päiväkotiin?

 

["Mie"]

Aika hassua, että teillä suositellaan päiväkotia? Oletteko käyneet puheterapeutit tutkimuskäynnillä ym.. Meillä nimittäin 3.v poika jolla alkaa puheterapia ja todellakaan kukaan ei ole ehdottanut, että veisin päiväkotiin. Vaan kaikki pitivät hyvänä, että hoidan kotona. Lasten neurologisella käytiin tutkimuksissa ja mitään neurologista häikkää ei löytynyt.

 

["Kifa"]

Ei todellakaan pidä tuntea mitään syyllisyyttä. Se puheen viivästymä voi johtua niin monesta syystä, ei välttämättä vanhempi olisi voinut mitään enempää tehdä jos ei nyt itse satu puheterapeutin koulutusta omaamaan. Ja tosiaan 3-vuotiaana on korkea aika aloittaa asian suhteen selvitykset koska ensinnäkin jatkotutkimuksiin on monessa paikassa tosi pitkät jonot (täällä saa puheterapeutin aikaa odottaa vuoden, eli todellakin kannattaa aloittaa päiväkodissa ensin ja sitten kun pääsee pt:lle niin on jo pidemmältä ajalta seurantatietoa päiväkodissa ja siellä on yleensä jo aloitettu paljon tukitoimia, opetettu tukiviittomat ja kuvat jne) ja tosiaan tuon ikäisellä yleensä on jo paljon asiaa ja ahdistuu helposti jos ei tule ymmärretyksi. Omasta tuttavapiiristä löytyy sukulaistyttö joka ei 3-vuotiaana puhunut mitään, asiaan kiinnitettiin huomiota jo 2-v. mutta joutui odottamaan tutkimuksia (siis perheen aiemmat lapset olivat oppineet puhumaan varhain ja tällekin lapselle oli tosi paljon puhuttu, laulettu, loruteltu jne. ja selkeästi lapsella oli tarve kommunikoida mm. erilaisin äännähdyksin ja "omatekoisin" viittomismerkein ja kirjoista kuvia osoittamalla, siksi vanhemmat ja muut sukulaisetkin kiinnittivät asiaan huomiota niin varhain). Pääsikin sitten vauhdilla puheterapiaan ja päiväkodin erityisryhmään ja viittomien opetukseen, diagnoosina kohtalaisen vaikea dysfasia. Puhe oli pitkään työlästä ja monen äänteen kanssa tehtiin paljon töitä mutta kouluikään mennessä puhui kuin puhuikin ymmärrettävästi ja nykyään ei enää arvaisi että mitään ongelmaa koskaan olikaan, on sosiaalinen ja puhelias ja hyvä koulussa.

 

[halipupu harmaana]

mä en ymmärrä mikä hoppu/hätä/kiire/paniikki ihmisille tulee, jos lapsi ei 3vuotiaana puhu... meijän th laittoi meijät kiirellisinä puheterapiaan 3v neuvolassa... no siellähän nyt on melkoset jonot, joten no 4kk myöhemmin kun sinne mentiin, olikin kappas puhetta jo alkanut tulemaan! seurakunnan kerhon aloitti pian ton neuvolakäynnin jälkeen (2xvko) ja sielläkin tädit oli ihan nesteessä, että onko tää nyt oikea paikka... no pari kertaa käytiin siellä puheterapiassa ja sen jälkeen täti sanoi kiitos hei, tulkaa 5v takasin, jos vielä joku kirjain puuttuu... nyt poika 4v ja puhuu, toki kirjaimia vielä puuttuu ja ne menee sanoissa sekasin, mutta saa itsensä ymmärretyksi... mutta ei kukaan oo kertaakaan meille edes ehdottanu mitään päiväkotia, enkä kyllä olis suostunutkaan...

No johonkin se raja on laitettava ja yleensä jos lapsi ei 2,5v:nä puhu muutamaan sanaa
enempää tai puhe on epäselvää aletaan tilannetta seurata ja viimeistään 3v. nla:ssa
laitetaan sitten lähetettä puheterapiaan tai suositellaan päiväkotia tms.

Jos lapsella todella on jotain kielellisiä vaikeuksia, josta puhumattomuus ja sanojen
muodostamisen vaikeus johtuu, on hyvä että asiaa aletaan tutkia mahdollisimaan
aikaisin, jotta lapsi saisi ajoissa apua ja puhe alkaisi kehittyä ja lapsella olisi
mahdollisuus päästä tavalliselle luokalle kouluun mennessä. Myös lapsen itsetunnon
takia on tärkeää, että saa itsensä ymmärretyksi puheella ja hyvä itsetunto taas auttaa
puhumiseen. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja kehitys on yksilöllistä, mutta etukäteen
ei voida tietää mikä juuri siinä sinin lapsessa on "vikana" kun puhetta ei tule ja et varmaan
"huokaus" tykkäisi, jos oman lapsesi tutkimista ja kuntoutusta lykättäisiin sillä
perusteella että: "kun tuo edellinenkin lapsi oppi kahdessa kuukaudessa puhumaan ja
kaikki äänteet, niin kyllä tämäkin oppii". Mitäs jos lapsesi ei opikaan ja tarvitsee kolme
vuotta ennen kuin mitään edistystä alkaa tapahtua?

Toivottavasti hoksasit mistä on kyse, ei pelkästään sun lapsesta, vaan isommasta otoksesta
jossa on todettu, että varhainen puuttuminen kielellisiin vaikeuksiin auttaa lapsia paremmin
tulevaisuutta varten. Kyllähän nykyään päiväkodissa kiinnitetään huomiota moneen
muuhunkin asiaan mm. hahmottamiseen, jolla on selvä yhteys lukihäiriöön ja kun sitä
aletaan treenata jo varhaisessa vaiheessa,
niin lukihäiriö helpottaa ja lapsen on helpompi oppia koulussa lukemaan.

Tutkimuksia siis käytetään hyväksi lasten kasvatuksessa ja opetuksessa lasten parhaaksi.

 

[..]

meidän 3-vuotias ei puhu kunnolla. päiväkodissa hänellä on oma ohjaaja, puheterapeutilla käydään, sekä kotona ja päikyssä on kuvat sekä viittomat käytössä. 3-vee neuvolassa jäi ns kii ja saatiin kiireellinen lähete puheterapiaan ja sinne päästiin vaan kk odotuksen jälkeen. Mun mielestä on tosi mahtavaa, että poika sai näin nopeasti tukea puheenkehitykseen.

 

["xXx"]

mä en ymmärrä mikä hoppu/hätä/kiire/paniikki ihmisille tulee, jos lapsi ei 3vuotiaana puhu... meijän th laittoi meijät kiirellisinä puheterapiaan 3v neuvolassa... no siellähän nyt on melkoset jonot, joten no 4kk myöhemmin kun sinne mentiin, olikin kappas puhetta jo alkanut tulemaan! seurakunnan kerhon aloitti pian ton neuvolakäynnin jälkeen (2xvko) ja sielläkin tädit oli ihan nesteessä, että onko tää nyt oikea paikka... no pari kertaa käytiin siellä puheterapiassa ja sen jälkeen täti sanoi kiitos hei, tulkaa 5v takasin, jos vielä joku kirjain puuttuu... nyt poika 4v ja puhuu, toki kirjaimia vielä puuttuu ja ne menee sanoissa sekasin, mutta saa itsensä ymmärretyksi... mutta ei kukaan oo kertaakaan meille edes ehdottanu mitään päiväkotia, enkä kyllä olis suostunutkaan...

Tähän nyt en suoraan ota kantaa mutta onhan se vähän hassua kun meillä 2v tytön serkku joka on 5v, puhuu huonommin kuin tää meidän 2v.. Ja kärsiihän se lapsi itse siitä jo siinä vaiheessa. Meni päiväkotiin juuri puhekuntoutuksen takia jo pari vuotta sitten, ehkä liian myöhään? Ei silloin 3v puhunut kuin tosi epäselviä sanoja ja kirjaimet sikinsokin. Että sinänsä musta on ainakin ihan hyvä että puhumattomuuteen puututaan - ajoissa.

 

[Anatolia]

[QUOTE="aapee";26495572]Kiitos...sieltä päiväkodiltako vai neuvolasta vai mikä taho laittoi teidät eteenpäin neurologille jne? Neuvolantäti ainaki sano täällä, että noin pientä on vielä vaikea arvioida, sen vuoksi ensin päiväkotiin?[/QUOTE]
Päiväkoti huolestui ekana, ja kysyivät mun mielipidettä siitä, saavatko puhua asiasta neuvolan kanssa. Annoin luvan. Käytiin sitten pojan kanssa neuvolassa, ja terkkari laittoi lähetteen eteenpäin.

Poikani oli muuten 1 v 10 kk kun päiväkoti huolestui puhumattomuudesta. Näin jälkikäteen se hiukan naurattaakin, koska mitään vikaa ei ollut. Mutta olisi voinut olla. Neurologin mielestä lapsella oli halu puhua, mutta kyky siihen puuttui, ja siltä pohjalta lähdettiin poikaa sitten kuntouttamaan mm. tukiviittomin.

 

["Hoitaja"]

Voi kumpa tietäisit ap miten paljon lapsia on päiväkotihoidossa juuri tuosta syystä!

 

[aapeelle]

Päiväkoti huolestui ekana, ja kysyivät mun mielipidettä siitä, saavatko puhua asiasta neuvolan kanssa. Annoin luvan. Käytiin sitten pojan kanssa neuvolassa, ja terkkari laittoi lähetteen eteenpäin.

Poikani oli muuten 1 v 10 kk kun päiväkoti huolestui puhumattomuudesta. Näin jälkikäteen se hiukan naurattaakin, koska mitään vikaa ei ollut. Mutta olisi voinut olla. Neurologin mielestä lapsella oli halu puhua, mutta kyky siihen puuttui, ja siltä pohjalta lähdettiin poikaa sitten kuntouttamaan mm. tukiviittomin.

Ompas tosiaan nuorena jo huolestuttu asiasta :O Toivottavasti meillä tää ei oo liian myöhästä :/

 

[Anatolia]

Ompas tosiaan nuorena jo huolestuttu asiasta :O

Joo, näin jälkeenpäin ajatellen oon tosiaan hiukan ihmetellytkin asiaa. Varsinkin kun on kaksikielisestä (okei, 1½-kielisestä paremminkin koska suomi on lapsen ehdoton äidinkieli, ja isän kieli on paljon heikompi) lapsesta kyse.

Mutta ei neuvolan täti ihmetellyt, eikä neurologi, tai puheterapeutti. Kai lapsesta näki jo hiukan alle 2 v iässä, että oli kova halu ja yritys kommunikoida, mutta se ei vaan onnistunut. Lisäksi poika turhautui tosi paljon siitä, kun yritti jotain viestittää, mutta kukaan ei ymmärtänyt. Mulle sanottiin muistaakseni silloin, että jos lapsi on tyytyväinen puhumattomana, niin saa rauhassa olla puhumaton 2½ v ikäiseksi asti, mutta jos lapsi selkeästi haluaisi jo puhua, muttei onnistu siinä, niin on syytä tutkia tarkemmin. Toinen syy varhaiseen puuttumiseen oli se, että esikoisemme puhui pitkiä lauseita jo 1½ v iässä, ts. sisarusten välinen kuilu puheen kehityksen suhteen oli huomattava.

Nyt sälli on 6 v, ja on viimeiset 3 vuotta ainakin kerännyt kehuja monipuolisesta sanavarastostaan ja loistavista kielellisistä taidoistaan . Ääripäästä toiseen siis mentiin. Muttei ehkä oltaisi menty, ellei niitä tukiviittomia yms olisi otettu käyttöön - ne kun tuli mukaan kommunikaation avuksi, niin lapsi oli ihan onneissaan, käytti viittomia mielellään, ja puhe alkoi kehittyä salamavauhtia.

 

[jaha]

Joillakin lapsilla se puhe vain tulee ihan yhtäkkiä, vaikkei missään hoidossa olisikaan. Mä en voi uskoa, että noin monella on muka päiväkoti auttanut puheenkehityksessä. Oma kuopus ei puhunut mitään 2-vuotiaana, mutta 2 v 4 kk:n iässä oli jo neljän sanan lauseita, ja 2,5-vuotiaana hän puhui ihan täyttä päätä. Sanavarasto oli todella laaja, mm. adverbejä oli paljon. Lapsi oli kotihoidossa koko ajan, ei edes kerhossa käynyt vielä tuolloin. Mä olisin kyllä repinyt pelihousuni, jos esim. 2-vuotisneuvolassa olisi ehdotettu tarhaan laittamista.

 

[ttt]

Ap - lapsesi kuule saattaa jopa tykätäm hoidossa olosta. Nyt saat tilanteen kuulostamaan siltä kuin joutuisit laittamaan lapsesi kidutuslaitokseen.

Ja ihan hyvä teidän vanhempinakin oppia se että vanhemmat ei ole yliolentoja ja kaikki voipia. On asioita joissa vaikkapa ikäinen seura voi tehdä ihmeitä. Eikä se tee teistä huonompia vanhempia.

 

["lintu"]

Mistä ihmeestä sulla on syyllisyys? Siitäkö että olet jostain saannut päähäsi että päivähoito on kamala ja julma paikka? Kuka sen päähäsi on syöltänyt?

Jos - ja yllättävän useinkin - on niin että tuollainen 3v+ lapsi tarvitsee niitä samanikäisiä kontakteja kehityksenkin kannalta. Tuntuu vaan että jotkut nettikirjoittelut on saannut aikaiseksi sellaisen mielikuvan että päivähoito on suoraan helvetin esikartano vaikka se ei sitä lapselle välttämättä ole.

 

[888]

Ap:n lapsihan käy kerhossa kolmesti viikossa. Kyllä siinä ajassa saa tarpeeksi lapsikontakteja.

 

["eee"]

Ap:n lapsihan käy kerhossa kolmesti viikossa. Kyllä siinä ajassa saa tarpeeksi lapsikontakteja.

Sanoo kuka? pari tuntia per kerta ja mahdollisesti vielä niin että äiti on osan aikaa mukana. Kuka sanoo mikä määrä kontakteja on tarpeeksi? Onko sinulla olemassa sellainen mittari.

Mites itse kun olit lapsi, halusitko ehdottomasti olla kotona äidin helmoissa vaiko kenties touhuta kavereiden kanssa päivät pitkät?

on vaan äitiejä jotka eivät halua uskoa että joskus lapsi haluaa ja lapselle voi jopa olla parasta viettää enemmän aikaa "irti mamman helmoista".

 

[leijona76]

[QUOTE="aapee";26495142]Syyllisyys siitä etten mieheni kanssa oo onnistunut kasvattamaan lasta. En tiedä ketään toista, joka olisi joutunut kuntoutukseen päiväkotiin. eihän normaalilapsikaan joudu sinne kuntoutumaan..[/QUOTE]

Kuule...oon alalla töissä ja se ei oo mitenkään harvinaista että lapsi on kuntoutuksellisesti hoidossa syystä tai toisesta. Te ette vanhempina ole tehneet mitään väärin ja se ei ole kenenkään syy että lapsellanne on kielellistä hankaluutta. Se on aivan tosi että esim kielellisen kehityksen kannalta päiväkoti on paikallaan ja auttaa lasta eritavalla kun kotona oleminen. kokemusta tästä omankin lapsen kohdalla. Ottakaa avoinmielin paikka vastaan. 3v ei muutenkaan enää ole aivan pieni menemään hoitoon. Eihän se pakko ole kokoaikaisena pitää.

 

["Vieras"]

[QUOTE="aapee";26495142]Syyllisyys siitä etten mieheni kanssa oo onnistunut kasvattamaan lasta. En tiedä ketään toista, joka olisi joutunut kuntoutukseen päiväkotiin. eihän normaalilapsikaan joudu sinne kuntoutumaan..[/QUOTE]

Höpsis, ei se teidän vika ole.

Kuntoutymispaikalla on moni lapsi. Sitä ei vaan mainosteta.

Unohtakaa syyllisyys.

 

[kaalimaan vartija]

mä en ymmärrä mikä hoppu/hätä/kiire/paniikki ihmisille tulee, jos lapsi ei 3vuotiaana puhu... meijän th laittoi meijät kiirellisinä puheterapiaan 3v neuvolassa... no siellähän nyt on melkoset jonot, joten no 4kk myöhemmin kun sinne mentiin, olikin kappas puhetta jo alkanut tulemaan! seurakunnan kerhon aloitti pian ton neuvolakäynnin jälkeen (2xvko) ja sielläkin tädit oli ihan nesteessä, että onko tää nyt oikea paikka... no pari kertaa käytiin siellä puheterapiassa ja sen jälkeen täti sanoi kiitos hei, tulkaa 5v takasin, jos vielä joku kirjain puuttuu... nyt poika 4v ja puhuu, toki kirjaimia vielä puuttuu ja ne menee sanoissa sekasin, mutta saa itsensä ymmärretyksi... mutta ei kukaan oo kertaakaan meille edes ehdottanu mitään päiväkotia, enkä kyllä olis suostunutkaan...

Niin, no usein ei kai olekaan mikään hoppu tai hätä sen oppimisen kanssa, mutta joskus on taustalla jotain mikä oikeasti tarvitsee hoitoa.. Usein vanhemmat kyllä tietävät. Olisi niin mukava jos vanhemmat otettaisiin todesta kun he hakevat apua puhumattomalle lapselleen. Tai olipa se syy mikä tahansa! Aika usein vanhemmat vain törmäävät vastustukseen, ei kannata huolestua, ei kannata vielä mennä hakemaan apua, ei kannata tehdä mitään vielä.... vaikka usein se varhainen apu on todella tärkeää.

Ja joo, omakohtaisia kokemuksia siitä miten vaikeaa on saada appua lapselle jolla on selviä vaikeuksia jollain alueella... Meillä se suurin huoli oli puhumattomuus.

 

[kaalimaan vartija]

Niin ja siis meidän poika oli kuntoutus tarkoituksessa hoidossa. Päiväkoti oli vain yksi osa kuntoutusta. Meillä poika olisi kyllä tarvinnut ihan erityisryhmää, mutta ei sitä saatu kovasta taistelusta huolimatta... Vasta eskariin päästiin integroituun ryhmään. Ja oikeastaan vasta siitä on alkanut jatkuva myönteinen kehitys kaikilla osa-alueilla. Johtuen varmasti siitä, että erityisopettajalla on niin paljon enemmän tietoa ja taitoa kohdella "erityistä" lasta. Ja ennen kaikkea tahdosta kohdella ymmärtävästi ja kunnioittavasti "erityisiä" lapsia.

 

[Anatolia]

Ap:n lapsihan käy kerhossa kolmesti viikossa. Kyllä siinä ajassa saa tarpeeksi lapsikontakteja.

Lapsikontakteja ehkä saa tarpeeksi. Mutta jos ne on perhekerhoja, niin äiti on paikalla "tulkkina", ts. puheen kehityksen kannalta (mikä tässä siis on se oikea ongelma) aika lailla yhtä tyhjän kanssa.

Lisäksi lastentarhanopettajalla on usein erittäin hyvä käsitys siitä, mikä missäkin iässä on ns. normaalia ja mikä ei. Päiväkoti, toisin kuin esim. srk:n (perhe)kerhot käsittääkseni, tekee tiivistä yhteistyötä kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa, puhe- ja toimintaterapian kanssa, jne. Bonuksena päiväkodista tulee sitten ne lapsikontaktit, vanhemmista irroittautuminen, varhaiskasvatus.

 

["aapee"]

Lapsikontakteja ehkä saa tarpeeksi. Mutta jos ne on perhekerhoja, niin äiti on paikalla "tulkkina", ts. puheen kehityksen kannalta (mikä tässä siis on se oikea ongelma) aika lailla yhtä tyhjän kanssa.

Lisäksi lastentarhanopettajalla on usein erittäin hyvä käsitys siitä, mikä missäkin iässä on ns. normaalia ja mikä ei. Päiväkoti, toisin kuin esim. srk:n (perhe)kerhot käsittääkseni, tekee tiivistä yhteistyötä kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa, puhe- ja toimintaterapian kanssa, jne. Bonuksena päiväkodista tulee sitten ne lapsikontaktit, vanhemmista irroittautuminen, varhaiskasvatus.

Kyllä, tosiaan perhekerhossa olen aina itse paikalla ja olen kyllä auttanut leikeissä sanallisesti, kun toinen kaveri ei ole ymmärtänyt mitä lapseni tarkoittaa ja itse olen sen ymmärtänyt. Kiitos kaikille ihanasta kirjoittelusta. Jotenkin on ollut vaikea puhua tästä vielä kenellekkään, ehkä just ton itseni syyllistämisen takia. Teistä vastanneista oli mulle korvaamaton apu. Toivottavasti meillä ei ole taustalla mitään vakavempaa ja saadaan apua päiväkodista.

 

[Nellien]

Syyllisyys mistä? Kuule ns. normaalikin lapsi kehittyy huimasti päiväkodin aloituksen myötä! Itselläni on vaativa erityislapsi joka on puolipäiväisenä nimenomaan kuntoutuksen vuoksi ja päiväkoti on hänelle tehnyt vain hyvää. Kaikkia lasten ongelmia ei voi ratkaista opettamalla niitä hänelle.

No ei mun lapset oo päivähoidossa kehittyneet(isommalle puhkesi pahemmat ongelmat koska ryhmäkoko oli väärä,aikuisen tuki riittämätön ja koska oli diagnosoimaton neurologinen ongelma, ja ongelmat tuli pahiten esiin tositen lasten kanssa, toki kotonakin oli vauva sit jossain vaiheessa,mut se on eriasia).


Mulla on molemamt lapset puhua pälpättäneet jo 2vuotiaana ihan niin ku isommatkin, ja menivät hoitoon vasta 3vuotiaana.

 

[Nellien]

[QUOTE="aapee";26498039]Kyllä, tosiaan perhekerhossa olen aina itse paikalla ja olen kyllä auttanut leikeissä sanallisesti, kun toinen kaveri ei ole ymmärtänyt mitä lapseni tarkoittaa ja itse olen sen ymmärtänyt. Kiitos kaikille ihanasta kirjoittelusta. Jotenkin on ollut vaikea puhua tästä vielä kenellekkään, ehkä just ton itseni syyllistämisen takia. Teistä vastanneista oli mulle korvaamaton apu. Toivottavasti meillä ei ole taustalla mitään vakavempaa ja saadaan apua päiväkodista.[/QUOTE]

No jos puhe on pahasti jäljessä miettisin eka kielellistä erityishäiriötä(entiselta nimeltään dysfasia), jos lapsella on muutankin kehityksessä ongelmia voisi kyseeseen tulla myös kokonaiskehityksen viive(jopa lievä kehitysvamma).

Oliko ap lapsella napanuora kaulan ympärillä kun syntyi, tai muuten hapenpuutetta? tms. onko teillä suvussa dysfasiaa?

 

[Nellien]

Lapsikontakteja ehkä saa tarpeeksi. Mutta jos ne on perhekerhoja, niin äiti on paikalla "tulkkina", ts. puheen kehityksen kannalta (mikä tässä siis on se oikea ongelma) aika lailla yhtä tyhjän kanssa.

Lisäksi lastentarhanopettajalla on usein erittäin hyvä käsitys siitä, mikä missäkin iässä on ns. normaalia ja mikä ei. Päiväkoti, toisin kuin esim. srk:n (perhe)kerhot käsittääkseni, tekee tiivistä yhteistyötä kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa, puhe- ja toimintaterapian kanssa, jne. Bonuksena päiväkodista tulee sitten ne lapsikontaktit, vanhemmista irroittautuminen, varhaiskasvatus.

Kuuleppa se että lasta pyritään ymmärtämään vaikka hän ei ilmaisisi itseään selkeästi lisää hänen motivaatiota yrittää eikä toisinpäin.


Jotkut lto:t on amamttitaitoisia ja hyviä, sit mahtuu joukkoon niitä jotka tekee työtä vaan siksi kun on alalle kouluttautuneet. meidänkin lapsella oli sellanen ryhmä jossa lto syytti lapsen vaikeuksista vaan vanhempia ja itse oli negatiivisen kasvatuksen kannattaja! :kieh:

eskari vuonna oli elto opena ja silloin löyty vasta ymmärrystä.