Lapsi riippuu äidissä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja isi puis!?!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

isi puis!?!

Vieras
Lapsemme alkoi n. 10 kk vanhana olla kovasti äidin perään ja isi ei kelvannut enää entiseen malliin lasta hoitamaan. Neuvolantäti ja kaverit vakuuttivat kaikki kilpaa miten se on vaan ohi menevä vaihe. Kovin on ollut pitkä ""vaihe"", kun muksu on roikkunut nyt äidissään jo 7kk kiinni kuin takiainen. Isi ei kelpaa nukuttamaan, yleensä hän ei saa vaippaa vaihdettua kun huuto ja vääntyily on sitä luokkaa. Millon ei ole kelvannut leikkikaveriksi, syöttämään, pukemaan, työntämään rattaita tai kaupassa ostoskärryä jne. On päivä jolloin isi ei kelpaa yhtään mihinkään, mut sit taas hetkittäin ei ole mitään ongelmaa.

Kotoa poistuvan äidin perään lapsi ei jää itkemään, vilkuttaa vaan iloisena. Äidin poissaollessa isi on pop ja vaipan vaihdot, pukemiset ja syömiset sujuvat ongelmitta. Vaan kun molemmat vanhemmat ovat kotona, niin lapsi haluaa äidin tekevän suunnilleen kaiken, roikkuu sylissä, sanoo ""isi puis"" ja huiskii kädellään isäänsä pois. Olemme koittaneet joskus myös eräänlaista ""siedätyshoitoa"" eli isi hoitaa vaan lasta huudosta huolimatta, mutta käytännössä kaikille tulee vaan paha mieli ja hommat eivät hoidu. Huuto loppuu aina kuin seinään äidin ottaessa hommat hoitaakseen.

Olemme koittaneet pähkäillä mikä meni pieleen ja missä, mutta yhtään järkevää selitystä emme ole tilanteelle keksineet. Isä on kuitenkin osallistunut vauvasta saakka lapsen hoitoon ja ollut välillä jopa kokopäiväisesti kotona työttömänä ollessaan. Tissistä vieroitukseenkaan asia ei liittyne, koska lapsi sai rintaa 1v. saakka ja vieroittui tosi helposti. Lapselle ei ole sattunut koskaan mitään vahinkoa tms. isänsä kanssa, josta tämä olisi voinut saada alkunsa. Onko täällä muita äiti-takiaisten vanhempia kuulolla ja kauanko äidissä roikkumista on jatkunut?
 
vaan mieleen, että aivanko lapsi olisi mustasukkainen isälle. Vielä kun tämä äitiin takertuminen tapahtuu silloin kun kummatkin vanhemmat ovat kotona. Että äiti on hänen ja hänen kanssa, isi menee pois. :) Ensimmäisenä tuli mieleen tämmönen, näin lukeman perusteella.
 
Virhe lienee tapahtunut siinä kun ensimmäisiä kertoja lapsi näki että saa huudollaan aikaan haluamansa tapahtumasarjan eli isi vaihtuu äitiin ja hoksasi että näin käy aina kunhan huutaa tarpeeksi. Aivan sama kun karkkihyllyllä huudettaessa, jos kerran antaa periksi niin lapsi huutaa aina koska ovat niin nopeita oppimaan! Karkkihylly esimerkistä asiantuntijat ovat väittäneet että vaatii maksimissaan 3 kertaa pysyä tiukkana ja antaa lapsen huutaa ja poistua vaan kaupasta ostamatta karkkia, tällöin lapsi oppii ettei karkkia tule vaikka huutaisi kuinka. Auttaisikohan teilläkin sama juttu eli huudatatte vaan sumeilematta niin että oppii ettei huudolla saa vaihdettua isiä äitiin, koska sehän ei ole sellainen asia mistä lapsi saisi päättää!
 
huudattakaa kaikki lastanne niin ne kasvaa hienoiks ihmisiks. Tuokin lapsi on just siinä iässä, että jos ""hätään"" ei vastata, huomaa vauva sen ja se jää takaraivoon että äiti tai isi ei auta kun on hätä. Ja tämä on tutkittu asia.
Äiti ja isä haluu vaan ite päästä helpolla,viis veisataan lapsen tunteista. Lapsesta tuntuu vaan et rakkaat hylkää, mut ei se mitään.
 
Ei tuo huudatus tosiaan ihan kaikessa ole hyvä ratkaisu. Esim huutokoulua ei meillä edes harkita, mitä todennäköisimmin vauva huutaa hätäänsä ja siihen ei reagoida, millainen lapsesta sitten tulee?! Todellakin, tutkittu asia se että takaraivoon jää jos vauva/pieni lapsi huutaa hätää, eikä äiti tai isi auta.
 
Eiköhän Milla tarkoittanut sitä, että isä hoitaa lasta huudosta huolimatta. Eihän vauvalle siinä mitään hätää jää. Oleellista taisi olla, että lapsi ei huudolla vaihda hoitajaa isästä äidiksi.
 
Siskoni tytöllä oli tuollainen takertumisvaihe (tai on välillä edelleen, nyt 2,5v..) kun äitinsä meni töihin (hän oli silloin 1v), työ vielä hyvin epäsäännöllistä. Isällään on säännöllinen työ joten pääsääntöisesti olivat/ovat kaksin esim viikonloput ja illat. Kun äiti on kotona niin vaan äiti kelpaa.

Ylipäänsä sopeutuminen hoitoon oli hänelle tosi vaikeaa :( että erilaisesta tilanteesta kylläkin kyse. Tuli vaan mieleen ;)
 

Yhteistyössä