Lapsista ja vanhemmuudesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keittiönoita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Kyllä. Mutta jos mä nyt menisin naimisiin Mäkeläisen kanssa, saisin junnunkin Mäkeläiseksi, jos mulla ja exällä ei olisi yhteishuoltajuutta. Ts jos mulla olisi junnuun yksinhuoltajuus, saisin sen Mäkeläiseksi ilman mitään ongelmia.

Niin joo noin tietysti. Käsitin sitten väärin tuon edellisesi.
 
Olisko tuossa tapauksessa aloitettu perheen perustaminen vähän liian aikaisin...? Tuntuu että on tuo äidin oma henkinen kasvu vähän jotenkin häiriintynyt jossain vaiheessa ja sitten eletty sen mukaan mikä on sillä hetkellä tuntunut hätäpäissään parhaimmalle ratkaisulle...
kaikkihan ei ole ihan mustavalkoista, paha sanoa kun ei tiedä koko tarinaa, mut tämmöisiä ajatuksia tuli mieleen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mietitäänpä hieman lisää ja sekoitetaan pakkaa. Se armeijaan mennyt oletkin sinä ja exäsi jäi lapsen kanssa kotiin. Exäsi löysi uuden naisen ja halusi perustaa hänen kanssaan ydinperheen. On valitettava tosiasia, että olet vielä hengissä, mutta onneksi lapsi voi olla kipeä aina silloin, kun on sun tapaamisvuorosi. Lapsesi sukunimi vaihtuu jo neljättä kertaa exäsi uuden naisen sukunimen mukaan. Miltä tuntuu?

Kauheaa. :'( Kerrassaan hirveää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mietitäänpä hieman lisää ja sekoitetaan pakkaa. Se armeijaan mennyt oletkin sinä ja exäsi jäi lapsen kanssa kotiin. Exäsi löysi uuden naisen ja halusi perustaa hänen kanssaan ydinperheen. On valitettava tosiasia, että olet vielä hengissä, mutta onneksi lapsi voi olla kipeä aina silloin, kun on sun tapaamisvuorosi. Lapsesi sukunimi vaihtuu jo neljättä kertaa exäsi uuden naisen sukunimen mukaan. Miltä tuntuu?

sekavalta ja pahalta
 
Entä sitten, kun se lapsi kasvaa aikuiseksi? Pyytää sulta rahaa lainaksi. Eikä maksa takaisin. Törmää suhun kauppakeskuksessa ja viilettä ätodella nopeasti pois paikalta. Edes "hei" ei sulle sano.
 

Yhteistyössä