V
vieras
Vieras
Tuntuuko sinusta joskus, että työtoverisi, esimiehesi tai alaisesi käyttäytyvät kuin lapset? Ei ihme, sillä he ovat lapsia, jonkun lapsia. Sinäkin olet, ja sen huomaa. Varsinkin työpaikalla.
Asema lapsuuden perheessä määrää, mikä rooli sinulle aikuisena työyhteisössä lankeaa. Lapsuutesi voi pilata urasi. Tai jonkun toisen uran.
Esikoinen paistattelee vanhempien jakamattoman huomion kohteena ennen sisarusten syntymää. Hän tietää, millaista paratiisissa on. Ja millaista on joutua paratiisista pois.
Tämän traumaattisen kokemuksensa hän kostaa ryhtymällä lastenkamarin itsevaltiaaksi.
Hän kadehtii sisaruksiaan ja hukuttaa kateutensa säälimättömään kilpailuun. Hän rakentaa legolinnan nopeimmin ja kirjoittaa kauneimmalla käsialalla. Hän solmii kengännauhansa itse jo silloin, kun pikkusisko vielä opettelee sormiensa nimiä. Hän saa uudet housut, kun tarvitsee. Pikkuveli saa samat housut sitten, kun esikoinen on kasvanut niistä ulos.
Kuopus on lapsi myös työpaikalla.
Esikoista painaa vastuu. Paitsi että hän auttaa ja holhoaa nuorempia sisaruksiaan, hänen pitää myös toteuttaa vanhempiensa unelmat.
Työpaikalla esikoinen istuu siinä huoneessa, joka on kulmassa ja jossa on lasiseinät. Ellei sitten vasta tähtää sinne.
Toisin kuin esikoisen, kuopuksen ei tarvitse lunastaa vanhempiensa toteutumattomia haaveita eikä kasvaa äkkiä aikuiseksi.
Siksi hän on lapsi myös työpaikalla. Hän kapinoi sääntöjä vastaan ja odottaa, että muut hoitavat hänen aloittamansa työt loppuun.
Esikoisen varjossa kasvaminen on jättänyt kuopukseen arvet. Häntä jäytää huonommuuden ja avuttomuuden tunne. Silti aloittelijanakin hän vertaa itseään niihin, jotka osaavat laskea sillan lujuuden kun hän vasta harjoittelee piirustusohjelman käyttöä.
Kuopus on tosin keksinyt jo lapsena, kuinka tästä heikkoudesta voi tehdä hyveen. Hän heittäytyy työpaikan vauvaksi: myöhästelee töistä, vetelehtii ja näsäviisastelee. Hän ei tarjoudu oma-aloitteisesti tehtäviin ja odottaa pienimmästäkin suorituksesta ylitsevuotavia kehuja.
Tylsyyttä hän vihaa. Kuopus voikin menestyä ammatissa, jossa pitää keksiä loputtomasti villejä ideoita.
Keskimmäisellä lapsella ei ole paikkaa lainkaan. Isosisko hallitsee lastenkamaria ja pikkusisko istuu äidin sylissä. Keskimmäinen ei ole suurin ja vahvin, mutta ei myöskään pienin ja söpöin.
Hän ryhtyy aikuisena purnaajaksi. Tai luonnonsuojelijaksi.
Jos sisarusparvi on iso, keskimmäiset lapset hakevat huomiota toisiltaan. He liittoutuvat keskenään ja muodostavat omia alakulttuureja. Keskimmäiset lapset oppivat sietämään komentelevaa esikoista ja lellittyä kuopusta ja tekemään kompromisseja.
Siksi parhaat tiimityöskentelijät tulevat suurperheistä. Ei ole sattuma, että Pohjoismaiden ensimmäinen it-keskittymä kohosi aikoinaan juuri Ouluun. It-yritykset löysivät tiimityön edut jo varhain, lestadiolaisten suurperheiden ansiosta.
Jokaisella työpaikalla on juoruilija. Juoruilijan roolin ottaa uusperheen lapsi, joka on oppinut selkäänpuukottajaksi jo kapaloissa. Koko perhe söi saman pöydän ääressä, mutta isän lapset kulkivat kouluun eri puolella tietä kuin äidin lapset.
Jos avoinna on kuopuksen paikka, älä palkkaa esikoista.
Myös yksinäinen tarkkailija kuuluu työyhteisön vakiokalustoon. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi, joka kelpuuttaa aikuisenakin seuraansa ainoastaan mielikuvitusystävänsä. Koska ainoa lapsi ei joutunut lapsena vertaamaan itseään muihin, hän pitää itseään ylivertaisena myös aikuisena.
Pomon kanssa veljeilijä on riitaisasta perheestä. Hän on valinnut puolensa jo varhain.
Autoritäärisen isän lapsi pelkää kuollakseen miespomoaan.
Entä hän, joka ei pysty tekemään pienintäkään päätöstä yksin? Kaksossisaruksista se altavastaaja.
Ei tarvitse olla psykiatri voidakseen ennustaa, miten jonkun ura etenee. Osallistuminen tavalliseen työpaikan kokoukseen riittää.
Jokainen tunnistaa esikoisen: hän johtaa puhetta. Esikoisen oikealla puolella istuu yksinhuoltajan lapsi, vanhempansa luotettu. Kuopus myöhästyy ja alkaa heti vastustaa esikoisen ehdotuksia. Suurperheen lapsi sovittelee.
Esikoinen on parhaimmillaan projektinvetäjänä, kuopus loistaa uudistajana. Ainoa lapsi sopii itsenäiseksi asiantuntijaksi, uusperheen vesa myyntimieheksi tai poliitikoksi. Keskimmäiset lapset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Pikkusiskokin voi saada ylennyksen. Mutta vaikka käyntikortissa lukee pomo, muut kohtelevat häntä edelleen pikkusiskona.
Työhaastattelussa kannattaa kuunnella tarkkaan, kun työnhakija kertoo taustastaan. Onko hän esikoinen vai avioerolapsi? Onko hän kokenut uusperheen riemut?
Aiheesta aiemmin
Jos avoinna on kuopuksen paikka, älä palkkaa esikoista.
Kolumnin kirjoittaja on kuopus.
http://www.talouselama.fi/pelin_henki/article353901.ece
Asema lapsuuden perheessä määrää, mikä rooli sinulle aikuisena työyhteisössä lankeaa. Lapsuutesi voi pilata urasi. Tai jonkun toisen uran.
Esikoinen paistattelee vanhempien jakamattoman huomion kohteena ennen sisarusten syntymää. Hän tietää, millaista paratiisissa on. Ja millaista on joutua paratiisista pois.
Tämän traumaattisen kokemuksensa hän kostaa ryhtymällä lastenkamarin itsevaltiaaksi.
Hän kadehtii sisaruksiaan ja hukuttaa kateutensa säälimättömään kilpailuun. Hän rakentaa legolinnan nopeimmin ja kirjoittaa kauneimmalla käsialalla. Hän solmii kengännauhansa itse jo silloin, kun pikkusisko vielä opettelee sormiensa nimiä. Hän saa uudet housut, kun tarvitsee. Pikkuveli saa samat housut sitten, kun esikoinen on kasvanut niistä ulos.
Kuopus on lapsi myös työpaikalla.
Esikoista painaa vastuu. Paitsi että hän auttaa ja holhoaa nuorempia sisaruksiaan, hänen pitää myös toteuttaa vanhempiensa unelmat.
Työpaikalla esikoinen istuu siinä huoneessa, joka on kulmassa ja jossa on lasiseinät. Ellei sitten vasta tähtää sinne.
Toisin kuin esikoisen, kuopuksen ei tarvitse lunastaa vanhempiensa toteutumattomia haaveita eikä kasvaa äkkiä aikuiseksi.
Siksi hän on lapsi myös työpaikalla. Hän kapinoi sääntöjä vastaan ja odottaa, että muut hoitavat hänen aloittamansa työt loppuun.
Esikoisen varjossa kasvaminen on jättänyt kuopukseen arvet. Häntä jäytää huonommuuden ja avuttomuuden tunne. Silti aloittelijanakin hän vertaa itseään niihin, jotka osaavat laskea sillan lujuuden kun hän vasta harjoittelee piirustusohjelman käyttöä.
Kuopus on tosin keksinyt jo lapsena, kuinka tästä heikkoudesta voi tehdä hyveen. Hän heittäytyy työpaikan vauvaksi: myöhästelee töistä, vetelehtii ja näsäviisastelee. Hän ei tarjoudu oma-aloitteisesti tehtäviin ja odottaa pienimmästäkin suorituksesta ylitsevuotavia kehuja.
Tylsyyttä hän vihaa. Kuopus voikin menestyä ammatissa, jossa pitää keksiä loputtomasti villejä ideoita.
Keskimmäisellä lapsella ei ole paikkaa lainkaan. Isosisko hallitsee lastenkamaria ja pikkusisko istuu äidin sylissä. Keskimmäinen ei ole suurin ja vahvin, mutta ei myöskään pienin ja söpöin.
Hän ryhtyy aikuisena purnaajaksi. Tai luonnonsuojelijaksi.
Jos sisarusparvi on iso, keskimmäiset lapset hakevat huomiota toisiltaan. He liittoutuvat keskenään ja muodostavat omia alakulttuureja. Keskimmäiset lapset oppivat sietämään komentelevaa esikoista ja lellittyä kuopusta ja tekemään kompromisseja.
Siksi parhaat tiimityöskentelijät tulevat suurperheistä. Ei ole sattuma, että Pohjoismaiden ensimmäinen it-keskittymä kohosi aikoinaan juuri Ouluun. It-yritykset löysivät tiimityön edut jo varhain, lestadiolaisten suurperheiden ansiosta.
Jokaisella työpaikalla on juoruilija. Juoruilijan roolin ottaa uusperheen lapsi, joka on oppinut selkäänpuukottajaksi jo kapaloissa. Koko perhe söi saman pöydän ääressä, mutta isän lapset kulkivat kouluun eri puolella tietä kuin äidin lapset.
Jos avoinna on kuopuksen paikka, älä palkkaa esikoista.
Myös yksinäinen tarkkailija kuuluu työyhteisön vakiokalustoon. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi, joka kelpuuttaa aikuisenakin seuraansa ainoastaan mielikuvitusystävänsä. Koska ainoa lapsi ei joutunut lapsena vertaamaan itseään muihin, hän pitää itseään ylivertaisena myös aikuisena.
Pomon kanssa veljeilijä on riitaisasta perheestä. Hän on valinnut puolensa jo varhain.
Autoritäärisen isän lapsi pelkää kuollakseen miespomoaan.
Entä hän, joka ei pysty tekemään pienintäkään päätöstä yksin? Kaksossisaruksista se altavastaaja.
Ei tarvitse olla psykiatri voidakseen ennustaa, miten jonkun ura etenee. Osallistuminen tavalliseen työpaikan kokoukseen riittää.
Jokainen tunnistaa esikoisen: hän johtaa puhetta. Esikoisen oikealla puolella istuu yksinhuoltajan lapsi, vanhempansa luotettu. Kuopus myöhästyy ja alkaa heti vastustaa esikoisen ehdotuksia. Suurperheen lapsi sovittelee.
Esikoinen on parhaimmillaan projektinvetäjänä, kuopus loistaa uudistajana. Ainoa lapsi sopii itsenäiseksi asiantuntijaksi, uusperheen vesa myyntimieheksi tai poliitikoksi. Keskimmäiset lapset tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Pikkusiskokin voi saada ylennyksen. Mutta vaikka käyntikortissa lukee pomo, muut kohtelevat häntä edelleen pikkusiskona.
Työhaastattelussa kannattaa kuunnella tarkkaan, kun työnhakija kertoo taustastaan. Onko hän esikoinen vai avioerolapsi? Onko hän kokenut uusperheen riemut?
Aiheesta aiemmin
Jos avoinna on kuopuksen paikka, älä palkkaa esikoista.
Kolumnin kirjoittaja on kuopus.
http://www.talouselama.fi/pelin_henki/article353901.ece
Myös omista lapsistani tunnistan esikoisen roolin ja kuopuksen osan. Esikoinen on tunnollinen suorittaja, kuopus on perheen humoristi ja hulluttelija.
