Lasten ikäero 2,5 vuotta, mihin varautua kun vauva syntyy?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tunnen itseni huonoksi äidiksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tunnen itseni huonoksi äidiksi

Vieras
Esikoisella on kivasti uhmaa ja alkaa näin raskauden loppuvaiheessa hieman hirvittämään kuinka sitä selviää vauvan ja parivuotiaan kanssa. Miten talvella saan organisoitua ulkoilut yms.? Esikoinen tykkää tosi paljon olla päiväkodissa (on lyhyttä päivää, osa-aikaisena), mietin pitäisikö sitäkin alkuun jatkaa kun vauva syntyy. Kokemuksia kaipaan ja sitä miten ihmeessä sitä sitten jaksaa...
 
Varaa esikoiselle heti joku harrastus tai oikea meno säännöllisesti minne ei pieni pääse. Kehu häntä ja ota mukaan vauvan hoitoon, ulkoilla voitte niin että pieni nukkuu tai on vaunuissa ja huomioit isomman. Näillä konsteilla ja maalaisjärjellä pärjäsimme hyvin.
Itkukohtausten tullessa isompi lapsi oli iloinen kun yhdessä voivottelimme "kyllä se osaakin meteliä pitää", tunsi itsensä isoksi ja tärkeäksi ja unohti kiukuttelun. Hyvin se menee meillä ikäeroa 3 v 2kk....jo sairaalassa kerto kaikille iloisesti että " mun vauva, mun vauva"
 
Jos esikolle ei ole samanikäistä leikkiseuraa muuten niin suosittelen jatkamaan päiväkodissa muutaman tunnin viikossa.
Siihen voit varautua kanssa että isi ja äiti on ihan tyhmiäpöljiäidioottejapalikoita, mutta tulokas on kiva. Tai sitten tulokas ei ole kiva, riippuu tapauksesta.
Toivottavasti tulokas suostuu olemaan vaunuissa/nukkumaan niissä niin selviätte ulkoiluista.

Itse pohdin samaa että kuinka tuo junnu suhtautuu uuteen tulokkaaseeen, ikäeroa tulee n. 4v, sen tiedän että isompi suhtautuu jo hienosti, toki havaittavissa on varmaan kiukkua siitä kun ei äidillä ihan enää aika riitäkkään niinkuin ennen..
 
Mä en pitäisi pk:ssa, esikoinen on varmasti mustasukkainen ja sitten joutuukin pois äidin luota ja se uusi saa jäädä kotiin.
Ulkoilemaan usein niin että vauva jää isän kanssa ja sinä menet esikoisen kanssa. Ja sitten ihan normaalisti vauva vaunuissa ja esikoinen kävellen tms.
Ja vauva kannattaa pukea ensin vaunuihin odottamaan ja sitten vasta esikoinen.
Jos imetät niin esikoinen kirjan kanssa siihen viereen, luette yhdessä.

Meillä 1v11kk esikoinen raapi jonkin verran kuopusta alkuun kun kuopus oli rinnalla, aika äkkiä ne meni ohi. Ja kuopus oli ekat 2kk päiväajat melkein vallan liinassa niin sai touhuttua esikoisen kanssa siinä kun vauva nukkui.

Kyllä se siitä, usko pois :hug:
 
Meillä ikäeroa tulee olemaan 2v1kk kunhan kakkonen syntyy ja samoja pohdintoja itselläkin mielessä. Itselle on kyllä päivän selvää että esikoinen on kotona minun ja vauvan kanssa. Jotenkin itsellä ei pää anna periksi sitä että laittaisin lapsen hoitoon vaikka itse olen kotona. Ulkoilut täytyy hoitaa kun vauva nukkuu vaunuissa tai sitten illemmalla kun mies on kotona. Tuplarattaatkin on hankittuna, joten ulkoilla voidaan niilläkin. Esikoinen rakastaa omia rattaitaan ja tykkää niissä istua joten luulen sen olevan kova paikka kun vauva omii hänen vanhat yhdistelmät. Uhma meilläkin nostaa päätään ja se mietityttää eniten. Oma pinna on melko tiukilla jo nyt kiukkukohtausten kanssa ja mites sitten jos vauva onkin tosi itkuinen eikä löydä rytmiään. Myös esikoisen mustasukkaisuus mietityttää, kun on aika huomionhakuinen jo nytkin. Mutta eiköhän siitä ajan kanssa selvitä ja maalaisjärkeä käyttäen. Tuo 2-3v ikäero taitaa olla varmaan yleisin ikäero sisarusten välillä ja onhan tuosta kaikki muutkin selvinnyt niin miksi en minäkin.
 
meillä oli ikäero 2v 3kk. Ja siihen päälle muutto mummolasta omaan uuteen kotiin yms. Kaikki pelottelivat mua että varaudu sitetn siihen uhmaan jne.

Mutta mitään ei tullut. Kaikki meni paremmin kuin hyvin. Poika jäi hoidoista heti pois kun kotiuduin sairaalasta isä oli isyylomalla 3 viikkoa.

Päiväkotiin en olisi jaksanut alkaa kuljettamaan. Ollaan nautittu kaikki kotona.
Nyt syksyllä isompi alotti kerhossa 2x viikossa 2h. Raskasta on minulle kerhoon kuskaaminen mutta poika nauttii....
 
Keksi joku kiva juttu mitä voitte esikoisen kanssa tehdä ihan kahestaan, vaikka kerran kaksi viikossa.

Saattaa olla mustasukkainen vauvasta ja sen saamasta huomiosta, mutta toisaalta voi taas muuttua hyvinkin avuliaaksi isoksi sisareksi.
 
Niin ja vielä piti laittaa tuosta esikoisen saamasta huomiosta että tarkoitus olisi että esikoinen saisi aina omaa aikaa äidin tai isän kanssa ilman vauvaa. Eli kun ollaan molemmat kotona niin minä menen vaikka ulkoilemaan hänen kanssaan ja isä jää vauvan kanssa sisälle. samoten ollaan mietitty että esikoisen kans ruvettaisiin käymään uimassa, jolloin saisi omaa aikaa jomman kumman vanhemman kanssa ja vauva jää kotiin toisen kanssa.
 
Kannattaa totuttaa vauva jo ihan pienestä johonkin kantolaitteeseen. Silloin vauva kulkee helposti "siinä mukana", kun esikoisen kanssa touhuat :)

Meillä oli ikäeroa tasan kaksi vuotta ja tosiaan tuo kantosysteemi oli huippu. Eritoten ulkona se oli hyvä, mutta vauva tosin syntyi kesällä, niin oli helpompaa tuo ulkoilu.
 
Meillä ikäero tuon 2 v 4kk, ja miehen lapsetjoka toinen vkon loppu meillä. Vanhempi, 6 vee on ottanut meidän lapsen tosi hyvin, mutta tolla 2v 4 kk on selkeää mustasukkaisuutta ja muutenkin paha uhma. Pakko katsoa KOKOAJAN mitä tapahtuu.
 

Yhteistyössä