lasten ikäero 2v

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kuinka rankkaa on jos lapsilla noin 2 vuotta ikäeroa? Nyt vauva vielä 7kk enkä vois kuvitella viel että alkaisin odottaa uutta vauvaa mut ens syksynä jo vois ehkä ajatella uutta raskautta. Siihen vaikuttaa myös se että mulla aina kauhea pahoinvointi eikä synnytyskään niin kovin helppo. Esikoisella ja vauvalla 4v ikäeroa ja kaikki mennyt oikein hyvin.
 
meille syntyi vauva 1.1.08 ja ikä eroo lapsille tuli 2v 3kk ja poitsu on ollut aika mahdoton siitä asti kun tulin vauvan kanssa kotiin.. Tosi mustasukkainen on ollut. Välillä tietenki haluaa silittää ja suukotella vauvaa mutta sitten yhtäkkiä saattaa yrittää lyödä vauvaa jne. ja joka kerta kun imetän vauvaa niin silloin poika villiintyy ja tekee kaikkea mitä ei saa tehdä jha varsinkin sillon jos olen keskenäni lasten kanssa...
mutta eiköhän tuo ajan kanssa totu pieneen sisareen.. =)
 
Meillä ikäeroa 1v8kk, ja koko ajan mennyt loistavasti. Asiaan vaikutti kyllä se, että kuopus oli rauhallinen ja esikoisella joku omituinen vauvanhoitovietti, mutta siltikin suosittelen! Nyt kun ovat 2v ja 3v8kk, ovat parhaita kavereita.

Suosittelen rytmittämään vauvan esikoisen tahtiin: silloin saa itse lepoaikaa.
 
Kahdella ekalla ikäero 1v9kk ja hyvin on mennyt, nyt liki 9v ja liki 7v ja tulevat toimeen kuin parhaat kaverit. Olihan se rasittavaa kun olivat vauvoja molemmat mutta eipä se kestä ikuisesti (nyt jo sanon että valitettavasti..)
 
meillä ikäeros 1v 6kk ja hyvin on mennyt!toki välillä on rankkaakin kun molemmat huutaa yhtä aikaa mutta on se niin ihan katsella tuota siasrusrakkautaa!meillä neiti on kova hoitamaan pikkuveljeä..välillä vähän liiankin kova kun ei tuo ymmärrys vielä riitä..se onkin ollut ainoa ongelma!
helpotusta on tuonut myös että pikkumies on ollut suht helppo tapuas..syö muutaman kerran yössä mutta tosiaan herää vaan syömään!
 
Mun termiiteillä on ikäeroa 2 vuotta ja 2 viikkoa.
Ei ole ollut rankkaa. Toka raskaus oli paljon helpompi kuin eka (ekassa oksensin rajusti 9 kk) ja synnytyksestä toipuminen vei noin vartin (ekasta synnytyksestä kesti hieman kauemmin). Kuopus oli helppo vauva, asiaan varmaan vaikutti sekin että mulla oli jo kokemusta vauvanhoidosta ja kaikki meni vanhasta tottumuksesta.
Lapset on nyt 2 v ja 4 v, ja toisilleen tosi tärkeät :heart: .
Esikoinen on pienestä saakka ollut "varhaiskypsä": osasi vauvan syntyessä pukea itse (ja halusi pukea itse), puhui loistavasti ja kuunteli puhetta, jätti aika pian vaipat pois ja alkoi käymään itse vessassa, oli ihan oikeasti avuksi vauvanhoidossa....Kuopus on paljon "lapsellisempi", onkin tosi vaikea kuvitella että meillä olisi nyt vauva, kun tuo 2 veekin tuntuu vielä niin pikkuiselta.
 
Meil on 1v5kk ikäeroa. Esikoinen on kiltti ja rauhallinen tapaus. Kuopus taas kaukana siittä. Se on aika väsyttävää kun nuorempaa saa kokoajan viihdyttää ja hyysätä ja tuntuu että esikoinen jää vähemmälle huomiolle vaikka paljon yritän niin että tehdään yhdessä. Välillä on ihan hirveitä päiviä ja välillä parempia.
 
Meidän lapsilla ikäeroa 1v 11kk. Tyttö otti pikkuveljen hyvin vastaan, ja "hoiti" vauvaa. Oikeastaan pieniä mustasukkaisuuden puuskia tytölle on tullut vasta nyt, kun poika on vähän päälle 1v. Eli sen suhteen olemme päässeet todella vähällä. Mutta se varmaan kertoo jotain pojan vauva ajasta, kun en muista ensimmäisistä kuukausista oikein mitään. Poika on ollut aina huono nukkuja, ja todella tempperamenttinen. Monet itkut on itketty, ja hammasta purtu. Mutta nyt kun meillä rauhottuivat yöt vuodenvaihteen jälkeen, ja lapsilla alkaa olla yhteisiä leikkejä ja touhuja enemmän niin se palkitsee kyllä todella paljon.
 
Mun kahdella ekalapsella ikäeroa reilu 2vuotta, ja aika rankkaa oli.Esikoinen oli mustasukkainen ja sai vahtia koko ajan. Mutta sitten helpotti jossain vaiheessa, ja onneksi ei ole isompi ikäero, sen verran hyvin leikit käy nyt yksiin.
 
Pojilla on ikäeroa 1v11kk. Raskaus oli kyllä rankka kun esikoista sai aikapaljon nostella enkä muutenkaan voinut hyvin. Kuopus on nyt puolen vuoden ajan herätellyt mua 1-2h välein öisin ja nyt vasta pikku hiljaa alettu pärjätä 3-4 herätyksellä, eli yöunet ovat olleet todella rikkonaiset. Olen siis aika väsy, mutta en nyt jaksa stressata siitä: en yritä tehdä mitään (lukea, opiskella tms.) mihin aivokapasiteetti ei tällä univajeella millään yllä.
Esikoisemme on varsinainen vilivilperi, mutta toisaalta hyvin kiltti. Hän osaa jo leikkiä yksinään välillä, mikä helpottaa paljon. Esikoinen on myös hyvin ylpeä isoveli: juttelee ja hauskuttaa vauvaa ja vauvasta taas on kiva katsoa isoveljen puuhia. Vauva taas on ihan erilainen tapaus, sellainen "puuhastelija" jolla ei ole kiire liikkeelle vaan mm. lelujen tutkiminen on kivaa.
Sillon kun vauva ei nukkunut kunnolla päivällä eikä yöllä ja oli koko ajan tyytymätön, halusi olla sylissä ja vierasti kaikkia muita - oli kieltämättä rankkaa kun tottakai esikoinenkin tarvitsi huomiota. Mutta nyt alkaa vähitellen tuntua siltä, että ollaan voiton puolella =) Nytkin pojat nukkuu yhtä aikaa päikkäreitä, täällä on ihanan hiljaista ja saan lorvia rauhassa. Sen olen nimittäin päättänyt, että jos pojat nukkuu samaan aikaan, niin sillon en tee mitään kotihommia vaan teen juuri sitä mitä sattuu huvittamaan.
 
ikäeroa lapsilla 1v10kk ja onhan tuo välillä työllistänyt, mut ihan ok mennyt. oikeastaan nyt on vaihe et päivisin koetellaan tän äidin hermoja kun on 2v ja kohta 4v ja kummallakin jonkin sortin uhmaa :whistle: tappeluja tulee ja mieltä näytetään. toisaalta lapset leikkivät jo tosi paljon yhdessä ihan keskenään joten..
 
Meilläki ikäerot alle kahta vuotta, ja mitään ongelmia ei ole ollut. Viimeinen syntyi kolmen vuoden ikäerolla edelliseen ja siinä on liika pitkä väli. Kahdella nuorimmaisella ei ole enää mitään yhteisiä leikkejä.
 
Meillä pojilla ikäeroa 2v5kk ja aluksi oli aika haipakkaa.Kuopus oli onneksi ns.helppo vauva, joten se helpotti ja pehmitti vähän asiaa.Esikoiselle tuli aivan mahdoton mustasukkaisuus pikkuveljeään kohtaan tuossa vaiheessa ja osoitti sen kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.Rankinta olis siis esikoisen pahin mahdollinen uhma juuri kuopuksen pikkuvauva-aikana, jolloin sitä on muutenkin aika väsynyt.

Muuten koen ikäeron hyväksi, ensimmäisen lapsi on jo sen verran iso, että esim.kävelee ja touhuaa jo itsekin jotain.Esikoinen oppi myös kohta kuivaksi eikä tarvinu vaippaa vaihdella kahdelta.Ulkoilut jne helpohkoja kun esikoisella oli jo tolkkua ja käsitys, mitä saa tehdä ja mitä ei.

Nyt ovat 5v ja 3v ja leikkivät tosi paljon yhdessä ja keksivät yhdessä tekemistä.Tällä hetkellä ikäero tuntuu mainiolta ja hienoa on juuri se, kuinka paljon heistä on seuraa toisilleen!
 
Joo se on kyllä totta että lapsista on sitten seuraa toisilleen,nyt taas on kiva kun esikoinen on niin iso että osaa pukea,käydä vessassa,leikkii itsekseen ja otti kyllä TOSI hyvin pikkusiskon eikä kyllä ole mustasukkainen ollut vaikka niinkin kauan ollut ainut lapsi. Ja kun sitä pahoinvointia oli se 4kk etten kunnolla pystyny mitään tekemään niin oli hyvä kun poika oli jo iso ettei ole perässä kokoajan mentävä ym. Esikoinen myös oli helppo vauva toisin kun tää tyttö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii-mustana:
Meilläki ikäerot alle kahta vuotta, ja mitään ongelmia ei ole ollut. Viimeinen syntyi kolmen vuoden ikäerolla edelliseen ja siinä on liika pitkä väli. Kahdella nuorimmaisella ei ole enää mitään yhteisiä leikkejä.

No meil on kolme pientä lasta plus koululainen. Pienillä ikäeroa niin, että kakkosella ja kolmosella ikäeroa 2v 9kk. Ja leikkivät kyl tosi hyvin keskenään, että ei oo ollut liian iso ikäero. Ja kolmosen ja nelosen ikäero on 1v 11kk. Neljäs on vasta vajaa nelikuinen, että aika näyttää miten nuo nuorimmaiset leikkivät. Kuitenkin varmaan noissa yhteisleikeissä vaikuttaa yhtäpaljon ellei enemmänkin lasten luonne-erot ja temperamentit kuin ikäkysymykset.
 
eli meillä tosiaan oli tuo poju 1,9 v kun vauvat synty...tekemistä riittää...vauvat nyt 7kk ja poju 2,4kk. mutta hyvin ollaan pärjätty...eikä tuo kovin mustis oo missään vaiheessa ollut. välillä yöt repaleisia...mutta tää aika menee nopeesti ohi...pitää muistaa nauttia jokaisesta pienestäkin asiasta...
vauvat kehitttyy ja kasvaa kovaa vauhtia...ihanaa seurattavaa .
tsemppiä kaikille!!!!
 

Yhteistyössä