Lasten isä on ääliö.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Surullinen ja v*ttuuntunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kaverilla samanlainen tilanne,erosi miehestään n: 5 vuotta sitten,alkuun isä tapasi tytärtään n: 1krt parissa kuukaudessa.Aina lupasi ja lupasi ja lupasi että sitten kun tuut niin tehdään sitä ja tätä ja päläpälä. Ex-vaimoaan mustamaalasi ja haukkui ympäri kyliä,kävi koululla puhumassa kuinka ex-vaimo on ihan hullu jne..Kuitenkaan ei edes alkuun tehnyt osoitteen muutosta ettei olisi tarvinnut maksaa elatusmaksuja. Nyt tyttö ei edes halua tavata isäänsä,syntymäpäivänä tai jouluna ei isältä tule mitään yhteydenottoa tai onnitteluja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja läheltä liippaa:
...

Lapsi on kuitenkin siitä jännä olento, että rakastaa täydestä sydämestään sitä kaikkein kierointakin vanhempaa.

...

Ennen pitkää huomaat, että tilanne paranee, lapset eivät ole sinua kohtaan vihamielisiä eivätkä isäänsä kohtaan katkeria.

No jaa. Mun isä oli melko välinpitämätön meitä lapsia kohtaan silloin kun olimme pieniä. Ja mitä pidempään tuota välinpitämättömyyttä kesti ja mitä pidemmälle aika kului, sitä enemmän aloin tuntemaan katkeruutta. Vanhempani erosivat siis kun olin 3 v. Ja nykyään mulla ei ole mitään tunteita isääni kohtaan. Tai jos on, niin se on edelleen se katkeruus. Mulle on ihan sama vaikka en koskaan näkiskään isääni.
Kun täysin 18 v, tuo välinpitämättömyys isän kohdalta loppui. En tiedä syytä, liekkö sitten se, ettei hänen enää tarvinut maksaa elareita. Hän yritti alkaa enemmän pitämään minuun yhteyttä, mutta ei mulla enää siinä vaiheessa kiinnostanut ihminen, johon tunteeni olivat kuolleet jo aikapäiviä sitten.

Muistan kun vielä alle kouluikäisenä tai ala-asteen ekalla luokalla yritin pitää yhteyttä häneen ja kävin hänen luonaan (huom. tapaamiset tapahtuivat aina silloin kun minä halusin ja isälle sattui sopimaan, ei koskaan isän omasta tahdosta). Pikku hiljaa kuitekin oma tunteettomuuteni kasvoi ja jo alle kymmenvuotiaana en halunnut enää olla isääni missään tekemisissä. Vain siksi, ettei hänellä tuntunut kiinnostavat omat lapset niiden ollessa pieniä.

Eli en yhtyisi tuohon sinun sanomaan.

 
noi on surkeita tilanteita, meillä samaa hommaa ollu erota lähtien,yhteishuoltajuus, erottiin kun lapset oli ihan pieniä, tällähetkellä lapset olleet viimeksi isällään viikonlopun oisko nelisen vuotta sitten....lapset on jo isompia, mutta joo, voin sanoa että heidän puolesta vituttaa ihan suoraan sanoen. tovottavsti sulla tilanne korjaantuu. meilä on menny siihen, että vanhin teini tyttö on ihan ääneen sanonut, että mulle iskä on vaan joku randomi..ei mulla ole isää..että toivon et sun lasten iskä ajoissa tajuaisi mitä on tekemässä. hyvää syksyn jatkoa teille:) vai talveako tää kohta on.
 

Yhteistyössä