Lasten kaveri käväisi eilen ekan kerran...

[endie]

Ahaa... tällaista asiaa ei näköjään saa palstalla pohtia. Anteeksi vain kamalasti!
Meidän lapset on vielä niin pieniä, etteivät todellakaan juoksentele pitkin pihapiiriä ilman meitä vanhempia. Meidän taloyhtiö on sellainen, missä ei ole mitään yhteistä leikkipihaa, vaan on vain pihakatu joka johtaa taloille. Minun lapseni eivät tuossa autotiellä leiki.
Naapurin tyttö käväisi vain ehkä n. 10 min. leikkimässä, joten en odottanut toki, että hän koko illan viihtyisi, mutta meidän lapset menivät kovin hämilleen, kin tosiaan tuo kaveri lähti yhtä nopeasti kuin tulikin.
Tuolla hyväsydämisyydellä ja vilpittömyydellä tarkoitin sitä, että lapsemme ovat vielä sellaisia, että tervehtivät varmasti, jos joku esim. heille nostaa kättä ja saattavat huiskuttaa esim. ohimenevälle linja-autolle. Useinhan aikuiset ovat sellaisia juntteja, etteivät tuohon tervehdykseen viitsi vastata ja jo vähän isommat lapset näyttävät muuttuvan tuollaisiksi. Eivät siis ehkä niin paljon välitä toisten tunteista, jne. Anteeksi jos ilmaisin asian jotenkin vääri, mutta varmaan monet teistä tiestävät, mitä tarkoitan.

noin pienillä lapsilla mitä sulla on, niin se käden huiskutus ymv ei musta johdu siitä ,että he osaisivat ottaa huomioon toisten tunteita tmv. enempi se on minusta mallikäyttäytymistä.. vähän ot joo

 

[vieras]

Ehkä lapselle on opetettu ettei vieraiden pihoihin saa mennä leikkimään ja hän ohikulkumatkalla nopeasti siinä piipahti. Ja voi olla, että oli vaikka sopinut sen toisen kaverin kans leikeistä jo aiemmin. En kyllä mäkään mitään ongelmaa tuossa näe, ethän sä voi ketään pakottaa sun lastesi kanssa leikkimään sen uhalla, että sit on "tyhmä" jos ei leikikkään...

 

[hmm]

Ahaa... tällaista asiaa ei näköjään saa palstalla pohtia. Anteeksi vain kamalasti!
Meidän lapset on vielä niin pieniä, etteivät todellakaan juoksentele pitkin pihapiiriä ilman meitä vanhempia. Meidän taloyhtiö on sellainen, missä ei ole mitään yhteistä leikkipihaa, vaan on vain pihakatu joka johtaa taloille. Minun lapseni eivät tuossa autotiellä leiki.
Naapurin tyttö käväisi vain ehkä n. 10 min. leikkimässä, joten en odottanut toki, että hän koko illan viihtyisi, mutta meidän lapset menivät kovin hämilleen, kin tosiaan tuo kaveri lähti yhtä nopeasti kuin tulikin.
Tuolla hyväsydämisyydellä ja vilpittömyydellä tarkoitin sitä, että lapsemme ovat vielä sellaisia, että tervehtivät varmasti, jos joku esim. heille nostaa kättä ja saattavat huiskuttaa esim. ohimenevälle linja-autolle. Useinhan aikuiset ovat sellaisia juntteja, etteivät tuohon tervehdykseen viitsi vastata ja jo vähän isommat lapset näyttävät muuttuvan tuollaisiksi. Eivät siis ehkä niin paljon välitä toisten tunteista, jne. Anteeksi jos ilmaisin asian jotenkin vääri, mutta varmaan monet teistä tiestävät, mitä tarkoitan.

no mä kyllä ymmärrän sen mielen pahoittumisen, mutta niinkuin edellä jo kysyin, niin miksi ei voisi korostaa lapselle niitä asian positiivisia puolia? ja tuolla vilpittömyys kommentilla tarkoitin juuri tuota, että eikö se toinen lapsi ollut myös lapsi, vilpitön siis hänkin. aika harvat tuon ikäiset lapset toimivat siltä pohjalta, että miettisivät toisten tunteita, ennemmin hyvinkin itsekkäästi, ja sehän kuuluu kehitykseen.

mutta oliko se tyttö siis lapsianne isompi, et vastannut?

 

[hmm]

noin pienillä lapsilla mitä sulla on, niin se käden huiskutus ymv ei musta johdu siitä ,että he osaisivat ottaa huomioon toisten tunteita tmv. enempi se on minusta mallikäyttäytymistä.. vähän ot joo

just näin.

 

[mie]

Aika outoja vastauksia olet ap saanut. Itse ainakin ymmärsin kyllä täysin mitä tarkoitit viestillä, etkä suinkaan sitä, että tuon naapurin tytön olisi pitänyt siihen jäädä leikkimään tms. Meidän 3 vuotias on myös aikalailla sellainen, että koko ajan kyselee suruissaan "eikö kukaan tulis leikkimään", "eikö kukaan ole nyt täällä", "ketä pitäis kohta tulla tänne" jne. ja sitten jos joku kaveri sattuu olemaan paikalla tai tulemaan paikalle, niin kaverin lähdettyä on kovin surullinen. Itse sitten aina koitan juuri selittää, vaikkapa että sen kaverin piti lähteä jo kotiin syömään, kun sillä oli ruoka-aika tms. Eli tärkeintä selittää niin, että lapsi ymmärtää sen, ettei se kaveri lähtenyt hänen takiaan pois.

Ymmärsiköhän tuosta nyt mitään...?

 

[vieras]

vähän ot, mut mun lapsella 8v on yks sellainen kaveri, joka aina soittaa tyyliin "oon soittanu ja riinalle ja annille ja elisalle ja ainolle, eikä ne voi olla, niin voitko sää olla mun kaa", eikä tuonkaan ikäinen vielä pahoita mieltään, että on se "viimeinen" vaihtoehto (tai luulen, että toi ko. kaveri sanoo useimmille kavereilleen tuon saman litanian...)

Mut ap, en mä tuosta pahoittais mieltäni, eikä lapsillekaan ehkä kannata suurta numeroa asiasta tehdä..

 

[endie]

Aika outoja vastauksia olet ap saanut. Itse ainakin ymmärsin kyllä täysin mitä tarkoitit viestillä, etkä suinkaan sitä, että tuon naapurin tytön olisi pitänyt siihen jäädä leikkimään tms. Meidän 3 vuotias on myös aikalailla sellainen, että koko ajan kyselee suruissaan "eikö kukaan tulis leikkimään", "eikö kukaan ole nyt täällä", "ketä pitäis kohta tulla tänne" jne. ja sitten jos joku kaveri sattuu olemaan paikalla tai tulemaan paikalle, niin kaverin lähdettyä on kovin surullinen. Itse sitten aina koitan juuri selittää, vaikkapa että sen kaverin piti lähteä jo kotiin syömään, kun sillä oli ruoka-aika tms. Eli tärkeintä selittää niin, että lapsi ymmärtää sen, ettei se kaveri lähtenyt hänen takiaan pois.

Ymmärsiköhän tuosta nyt mitään...?

mä sitten käsitin kai väärin, kun kuvittelin, että tää toinen tyttö loukkas ap:n mielestä jotenkin hänen lapsia kun lähti mieluummin toisen kaverin luokse noin vaan.

 

[mammafor2]

Voi herranen aika! Tämän palstan pitäis olla sitä varten että tuetaan toisiamme. Kyllä itsekin pahoittaisin lasten puolesta mielen jos lapset ei ymmärrä miksei joku halua leikkiä heidän kanssaan. Tänne kun erehtyy kirjoittamaan niin ihmiset lappaa harmaana p*skaa päälle ku ei uskalla omalla nimimerkillä kirjoittaa! Olette tekin! Mie kyllä ymmärrän hyvin ap:ta, lapset eivät tarkoita pahaa vaan ovat vain harvinaisen rehellisiä. Naapurin tyttö tuskin oli halunnut sinun lapsille pahaa mieltä, mutta ei tietenkään osaa vielä ottaa muiden tunteita huomioon. Näitä tilanteita tulee valitettavasti vastaan monta kertaa lapsuudessa, kyllä sitä itsekin muistaa kuinka pahalta se tuntui kun itse oli kakru. Mutta sitä elämä on ja siitä onneksi selvitään. Ja onhan äidin syli aina lohtuna

 

[ap]

-Tää naapurin tyttö on vajaan vuoden meidän tyttöä vanhempi ja päiväkodissa samassa ryhmässä ovat oikein hyviä kavereita keskenään.
-Sanoi lähtiessään juurikin tuohon tyyliin, kuin vieras, jolla on 8-vuotias lapsi, totesi, "menen nyt kattoon, onko Sinin kaverit jo lähteneet"... eli kävi meillä siis sen aikaa, kun toisella naapurin tytöllä oli kavereita
-Ja kyllä, pahoitti meidän lasten mielen sillä, että ehtivät innostua kun kaveri tuli ja samantien tuli suru, kun ei tämä jäänytkään leikkimään.
-Puhuttiinkin lasten kanssa siitä, että nyt kesällä voidaan käydä ko. kaverin ja muiden lasten pihalla leikkimässä, samoin kun meillä voi käydä, ja kuinka kivaa se onkaan.
-Oma tyttö halusi lähteä katsomaan perään, mihin kaveri lähti, eli silminnähden oli ihmeissään, kun noin vain häippäsi. Tokihan siitä paha mieli tulee niin lapselle kuin äidillekin.

 

[mammafor2]

Tuo on sitten ikävää. Onneksi kun lapset kasvavat niin löytyy omat hyvät ystävät :hug:

 

[hmm]

-Tää naapurin tyttö on vajaan vuoden meidän tyttöä vanhempi ja päiväkodissa samassa ryhmässä ovat oikein hyviä kavereita keskenään.
-Sanoi lähtiessään juurikin tuohon tyyliin, kuin vieras, jolla on 8-vuotias lapsi, totesi, "menen nyt kattoon, onko Sinin kaverit jo lähteneet"... eli kävi meillä siis sen aikaa, kun toisella naapurin tytöllä oli kavereita
-Ja kyllä, pahoitti meidän lasten mielen sillä, että ehtivät innostua kun kaveri tuli ja samantien tuli suru, kun ei tämä jäänytkään leikkimään.
-Puhuttiinkin lasten kanssa siitä, että nyt kesällä voidaan käydä ko. kaverin ja muiden lasten pihalla leikkimässä, samoin kun meillä voi käydä, ja kuinka kivaa se onkaan.
-Oma tyttö halusi lähteä katsomaan perään, mihin kaveri lähti, eli silminnähden oli ihmeissään, kun noin vain häippäsi. Tokihan siitä paha mieli tulee niin lapselle kuin äidillekin.

mä en siltikään ymmärrä, mikset voi ajatella niin, että kiva kun kävi teidän lapsia moikkaamassa, vaikka oli menossa toisen kaverin luo. ikävältähän se varmaan lapsista tuntui kun kaveri lähti, mutta jotenkin tuosta sun kirjoituksesta vaan välittyy sellainen tunne, että ajattelet tämän neljävuotiaan jotenkin tietoisesti pahoittaneen sun lasten mielen. kuulostaa siltä, että tää on sulle itsellesi jotenkin merkityksellisempi asia, kuin mikä se onkaan. no, mene ja tiedä..