Meillä ikäeroa on 11kk.
Tuuri on käynyt siinä mielessä, että molemmat on mielettömiä nukkujia ja yöt saadaan itekin nukuttua.
Oltiin ihan varmoja että ei toinen voi olla yhtä helppo tapaus ja hyvä nukkuja, mutta on sekin näköjään mahdollista
Välillä meinaa tuskastuttaa kun yksin on noiden kahden kanssa kun ukko on töissä, kun esikoinen on esim. just oppinut avaamaan ovet ja pääsee jokapaikkaan mihin ei tarvis ja on tietty heti jossain eteisessä syömässä kiviä kenkien pohjista tai jotain vastaavaa kun syötän pienempää tai vaihdan vaippaa..
Onhan se rankkaa, kun esikoistakin pitää vielä auttaa ihan kaikessa, mutta on se palkitsevaakin.
Ekat kuukaudethan on rankimmat, ja meillä eletäänkin vielä niitä, mutta ei tämä silti mitään kamalaa ole, vaan ihanaa

Nuorempi on nyt 4kk, enkä kyllä päivääkään ole katunut pientä ikäeroa.
Päivä päivältä muuttuu helpommaksi.
MUOKS. Lisään vielä, että isosisko ei ole ollut yhtään mustasukkainen. Oli niin pieni vielä itsekin, että ei varmaan osannutkaan. Alusta asti vauva on ollut tosi tärkeä esikoiselle. Vähän väliä pitää käydä tarkistamassa missä vauva on ja mitä se tekee ja pussailla samalla vähän :heart: