Nyt kun luin ap:n viestin uudestaan ja huolella läpi, olen entistä huolestuneempi. Lasten asema tuntuu todella uhatulta, ja vanhempi selvästikin jo oireilee psyykkisesti. Pelkkä pahoinpitelyn näkeminen on lapselle, pienellekin, todella traumatisoivaa, puhumattakaan siitä, että lapsi itse kokee väkivaltaa. Tuo vanhempi on jo ottanut vääränlaisen aseman perheessä, jos menee huomauttamaan isälle että ei saa huutaa koska pikkusisko nukkuu. Tämä suojelu on vanhempien tehtävä. Itse soittaisin hyvin pian lastensuojeluun. Luultavasti, jos siellä tajutaan tilanteen vakavuus, annetaan vaihtoehdoksi, että lapset lähtevät yksin tai sitten äitinsä kanssa. Ensin kannattaa mennä turvakotiin. Vaikka niissä ei miellyttävää ole, on niissä ainakin turvallista. Sitten, jos asunto on kerran äidin nimissä/hänen vuokraamansa, lukot vaan vaihtoon ja turvalukko oveen. Tai sitten sinne sukulaisiin siksi aikaa, että saa järjestettyä uuden kodin.
Perheväkivaltaa kokeneen ihmisen maailma vääristyy, väkivaltaa usein vähättelee tai kokee sen ansaitsevansa tai kestävänsä. Yh:ksi jääminen varmasti pelottaa, mutta tuossa tilanteessa vaihtoehdot alkaa olla kyllä vähissä. Äidin tulisi suojella lapsiaan tuollaiselta elämältä. Lapsia ei saa jättää keskenään ihmisen kanssa, joka käyttäytyy väkivaltaisesti. Lapsia ei saa jättää keskenään ihmisen kanssa, joka käyttäytyy välinpitämättömästi heitä kohtaan. Hirveää että jonkun, lapsen tai aikuisen, pitää elää tuollaista elämää. Kenenkään ei tarvitsisi.
Mietittiin, että häneltä puuttuu joku... Äidinvaisto?? Eihän kukaan anna kenenkään käydä lapsiinsa käsiksi, puhua lapsille sillä tavalla, miten tämä mies puhuu. Huh!!
