Liian lähelle tulevat vieraat lapset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en keksi nikkiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

en keksi nikkiä

Vieras
Olimme lasten tapahtumassa. Lapseni istui piirtämässä rauhassa. Viereen tuli kolmen ikäinen tyttö ja alkoi läästimään lapseni kasvoja ja halailemaan. Lastani ärsytti ja hän sanoi tytölle että älä viitsi. Tyttö jatkoi. Lapseni alkoi suuttumaan ja huusi tytölle että lopeta, en tykkää tuosta! Tyttö jatkoi vanhempien katsoessa vieressä hymyillen. Kun sanoin vanhemmille että pyytäisittekö tyttönne pois sillä lapseni ei pidä siitä että häntä tuolla lailla silitellään niin he katsoivat kummissaan. Sanoin itse vieraalle tytölle että kuule, hän on sanonut ettei tykkää, joten lopeta heti.
Tuosta noin tunnin kuluttua olimme eläinkaupassa. Siellä sama tyttö meni ensin läästimään rattaissa istuvaa korkeintaan vuoden vanhaa pikkuista joka alkoi itkemään. Sitten tyttö tuli taas läästimään lastani. Vanhemmat eivät kieltäneet vieläkään.
Miksihän jotkut vanhemmat ovat tuollaisia? Minun lapseni ovat kovia halaamaan ja suukottamaan, mutta eivät ventovieraita. Lapsellakin on oma tila ja etäisyys jota tulee kunnioittaa.
 
Mä oon joskus ihmetellyt samaa. Ei munkaan lapset tykkää jos joku vieras tulee lääppimään, ja oon kyllä opettanutkin niille ettei vieraita lääpitä ja halailla.
 
Samoin kävi meille kaupassa tänään . Joku noin 5v poika tuli repimään omaa poikaani (3v) kädestä ja sanoi että tule mukaan. Mun poika sanoi että en tule ja toinen vain jatkoi.
Äiti oli vieressä mutta ei sanonut mitään.
Mun piti sitten sanoa että ei "Matti" tule mukaan me ollaan menossa kassalle.
Arvatkaas mitä tän pojan äiti tähän totes?
"Olipa tylsä kaveri kun ei lähtenyt leikkimään" ja me oltiin ihan ruokakaupassa, mitäköhän siellä olis voinut leikkiä? Hippaa vai?
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Samoin kävi meille kaupassa tänään . Joku noin 5v poika tuli repimään omaa poikaani (3v) kädestä ja sanoi että tule mukaan. Mun poika sanoi että en tule ja toinen vain jatkoi.
Äiti oli vieressä mutta ei sanonut mitään.
Mun piti sitten sanoa että ei "Matti" tule mukaan me ollaan menossa kassalle.
Arvatkaas mitä tän pojan äiti tähän totes?
"Olipa tylsä kaveri kun ei lähtenyt leikkimään" ja me oltiin ihan ruokakaupassa, mitäköhän siellä olis voinut leikkiä? Hippaa vai?

:o :o
Oi aikoja, oi tapoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiedän:
Nuoremmat lapset hoitaa tuon homman tönäisemällä tunkeilijan kumoon... :whistle: Ei kai, ihan tosissaan moukkamaiset vanhemmat kun eivät kakaroitaan sen vertaa opeta.
Olen todella ylpeä omasta lapsestani (poika 3 v 5 kk) joka hillitsi itsensä, eikä tönäissyt tyttöä. Jos hän olisi tönäissyt, niin en olisi ehkä viitsinyt edes torua.
 
Meidän 2-vuotias on juurikin tuollainen halailija tyyppi, ainakin nyt menossa sellainen vaihe. Hänellä ei vielä tule puhetta, joten luulen osittain tuon innokkaan halailun johtuvan siitä, että halailullaan ottaa kontaktia ja ilmaisee haluavansa leikkiä yhdessä. Jos on paljon lapsia ympärillä, yleensä tykästyy aina yhteen lapseen ja käy jatkuvasti halilemassa. Olen antanut hlata pari kertaa, mutta sitten jo alan toppuuttelemaan. Tuo ei vaan välillä meinaa uskoa mitään ja välillä joudun häntä repimään toisen lapsen kimpusta vähän väliä. Tietty parempi näin kuin jos löisi tai potkisi.
 
Joillakin lapsilla se oman ja troisen reviirin raja ei ole niin selvä. Voi olla kyse muustakin kuin siitä ettei lasta ole kasvatettu. Mutta tässä apn tapauksessa jossa äiti ei sanonut mitään asia on varmaan ihan toinen.
 
Vanhempien olisi kyllä syytä katsoa, mitä se oma nassikka tekee. Varsinkin, jos toinen nassikka ei erityisemmin välitä lähentelystä. Mun esikoiseni on jostain syystä ollut kouluiästään lähtien "lapsimagneetti" eikä tyttö itse edes pahemmin pidä pienistä lapsista :D Ei sentään ole koskaan hennonut ravistella lasta itsestään irti tai sanoa pahastikaan, mutta joskus on ollut vähän tuskastunut, kun vieras lapsi roikkuu hihasta ja on lähdössä tytön mukana kaupasta, kirjastosta tai missä nyt on ollutkaan eikä lapsen vanhempia näy mailla eikä halmeilla.
 
Minä taas näin eräänä päivänä kirpputorilla mielenkiintoisen episodin. Ensin tuli vastaan äiti, jolla oli naama norsun v**llä, ja rattaiden vierellä itkua tuhertava lapsi. Sitten näin seuraavalla käytävällä hyväntuulisen äidin ja säteilevän lapsen. Satuin olemaan juuri näköetäisyydellä, kun nämä kaksi seuruetta kohtasivat.

Se säteilevä, hyväntuulinen lapsi meni ja halasi itkevää. Itkevä lopetti itkunsa. Vähän aikaa ne siinä katselivat toisiansa, kunnes molempia alkoi naurattaa. Sitten se äsken itkenyt yritti halata toista pikku poikaa. Äiti (naama edelleen norsun v***llä) alkoi huutaa sille, että "nyt peetupetteri lopetat sen, ei pojat halaa toisiaaaaaan....!"

En nyt väitä, että aloittaja olisi kuvaamani kaltainen äiti, mutta tuli mieleen vain, että asiat voivat mennä monella tavalla, riippuen siitä keneltä kysyy.
 
Onko läästiminen sama kuin lääppiminen, en ole ikinä kuullut sanaa. Tökkimiseen menisin väliin, mutta ehkä on sitten pipo liian löysällä kun halailu ei haittaisi. Pikkutenavia, ei ne parin vuoden päästä halaile enää tuntemattomia.
 
Ottamatta kantaa itse tapahtumaan ihmettelen sitä, miksi pitää puhua lapsen ohi vanhemmille. Miksi ap ei voinut sanoa suoraan lapselle että toivoisi tämän lopettavan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juu-u:
Ottamatta kantaa itse tapahtumaan ihmettelen sitä, miksi pitää puhua lapsen ohi vanhemmille. Miksi ap ei voinut sanoa suoraan lapselle että toivoisi tämän lopettavan?

Vanhemmat olivat ihan vieressäni, ja ajattelin että on fiksumpaa sanoa heille ensin pikkulapsen ollessa kyseessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko läästiminen sama kuin lääppiminen, en ole ikinä kuullut sanaa. Tökkimiseen menisin väliin, mutta ehkä on sitten pipo liian löysällä kun halailu ei haittaisi. Pikkutenavia, ei ne parin vuoden päästä halaile enää tuntemattomia.
Tyttö hinkkasi käsiään lapseni kasvoihin ja vaatteisiin, silitti mutta voimakkaasti läästien, jonka jälkeen halaili kaulasta roikkuen. Sen paremmin en osaa kuvailla asiaa.=)
 

Yhteistyössä