B
Boilingblood87
Vieras
En oikein tiedä kuinka tänne päädyin, mutta pakko saada avauduttua, tai hajoaa pää.
Kaksi viikkoa sitten en olisi uskonut olevani tässä tilanteessa.Oli ihanaa olla yksin,tehdä mitä haluaa,olla miten haluaa...Sitten...Tutustuin netissä ikäiseeni mieheen(24v), ja tapasimme aika pian.Olemme vasta tavanneet kaksi kertaa,ja tänään hän on taas tulossa luokseni.Siitä huolimatta vaikka ollaan vasta kaksi kertaa tavattu,ongelmia on.
Jo toisella tapaamiskerrallamme meillä oli pieniä erimielisyyksiä joka puhuttiin asiallisesti selväksi.Erimielisyys liittyi seksiin.Hän loukkaantui kovasti siitä kun kieltäydyin seksistä.Kerroin että seksi on minulle tärkeää ja se ehdottomasti kuuluu suhteeseen, mutta välillä voi ihan vaan olla toisen kainalossa.Hän kertoi että tarvitsee paljon seksiä,noin kolme kertaa päivässä.Sanoin että minusta ei siihen ole.Asia saatiin sitten puhuttua, mutta jäi asiasta tosi huono mieli.
Toinen ongelma on minä...Eikö mun pitäisi olla onneni kukkuloilla nytkin kun hän on tulossa luokseni viikonlopuksi? Ei...Olen hermoraunio,sydän hakkaa,oksettaa ja masentaa aivan käsittämättömästi.Mietin kokoajan tekosyitä,voisin vaikka sanoa olevani kipeä.Mutta en halua loukata häntä,odottaa näkemistä niin paljon.Minua ahdistaa myös se, että lupauduin lähtemään hänen kanssaan mukaan hänen siskonsa luokse jossa oltaisi v-loppu.Ja siitä hän sitten veisi mut hänen luokseen päiväksi.MIksi en osaa sanoa ei...?Mielestäni on liian nopeaa toimintaa lähteä sukuloimaan tässä vaiheessa tutustumista, puhumattakaan kihloihin menosta(hän osti jo sormukset). Pelkään että menetän terveyteni, olen jo tänään saanut paniikkikohtauksen ja pelkään toista.
Miehet, ja naiset, kertokaa näkemyksiänne ja kokemuksianne, mitä tämä mies oikein haluaa, vai tietääkö hän sitä itsekään? Kuinka kertoa hänelle näistä tunteistani ilman että hän luulee etten ole kiinnostunut? Mitä tekisitte tilanteessani?
Kaksi viikkoa sitten en olisi uskonut olevani tässä tilanteessa.Oli ihanaa olla yksin,tehdä mitä haluaa,olla miten haluaa...Sitten...Tutustuin netissä ikäiseeni mieheen(24v), ja tapasimme aika pian.Olemme vasta tavanneet kaksi kertaa,ja tänään hän on taas tulossa luokseni.Siitä huolimatta vaikka ollaan vasta kaksi kertaa tavattu,ongelmia on.
Jo toisella tapaamiskerrallamme meillä oli pieniä erimielisyyksiä joka puhuttiin asiallisesti selväksi.Erimielisyys liittyi seksiin.Hän loukkaantui kovasti siitä kun kieltäydyin seksistä.Kerroin että seksi on minulle tärkeää ja se ehdottomasti kuuluu suhteeseen, mutta välillä voi ihan vaan olla toisen kainalossa.Hän kertoi että tarvitsee paljon seksiä,noin kolme kertaa päivässä.Sanoin että minusta ei siihen ole.Asia saatiin sitten puhuttua, mutta jäi asiasta tosi huono mieli.
Toinen ongelma on minä...Eikö mun pitäisi olla onneni kukkuloilla nytkin kun hän on tulossa luokseni viikonlopuksi? Ei...Olen hermoraunio,sydän hakkaa,oksettaa ja masentaa aivan käsittämättömästi.Mietin kokoajan tekosyitä,voisin vaikka sanoa olevani kipeä.Mutta en halua loukata häntä,odottaa näkemistä niin paljon.Minua ahdistaa myös se, että lupauduin lähtemään hänen kanssaan mukaan hänen siskonsa luokse jossa oltaisi v-loppu.Ja siitä hän sitten veisi mut hänen luokseen päiväksi.MIksi en osaa sanoa ei...?Mielestäni on liian nopeaa toimintaa lähteä sukuloimaan tässä vaiheessa tutustumista, puhumattakaan kihloihin menosta(hän osti jo sormukset). Pelkään että menetän terveyteni, olen jo tänään saanut paniikkikohtauksen ja pelkään toista.
Miehet, ja naiset, kertokaa näkemyksiänne ja kokemuksianne, mitä tämä mies oikein haluaa, vai tietääkö hän sitä itsekään? Kuinka kertoa hänelle näistä tunteistani ilman että hän luulee etten ole kiinnostunut? Mitä tekisitte tilanteessani?